Miksi ennakoivaa mielenterveystyötä ei edistetä tarpeeksi?
Masennuslääkkeiden myynti on kymmenkertaistunut Suomessa vuodesta 1990. Työkyvyttömyyseläkkeelle joutui vuonna 2011 yli 115 000 ihmistä, joista 46% mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriön vuoksi. Irtisanomisten määrä kasvoi SAK:n mukaan vuonna 2012 liki 50 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja irtisanomisten määrä on pysynyt korkeana jo kahden vuoden ajan. Elokuun lopussa uutisoitiin, että Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelin soi ennätysvilkkaasti tänä kesänä. Kesäkuussa soittoja tuli 40 % enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Tilanne on käsinkosketeltava, kun seisoo hetken Helsingin rautatieaseman pihalla. Päihdeongelmaiset hoippuvat kadulla, kun samaan aikaan pukumiehet juoksevat ohitse matkalla seuraavaan tapaamiseen ja perheenäitien silmäpussit viistävät maata. Suomi tuntuu olevan tällä hetkellä vaativa paikka monelle suomalaiselle.
On myös uutisoitu, että kuntien sote-menot vaihtelevat rajusti. Osa kunnista pystyy järjestämään palvelut noin 2 000 euron vuosihintaan per asukas ja samalla osa maksaa noin 5 000 euroa asukasta kohti. Etäratkaisuilla tuotettuina palvelut olisivat täysin samanhintaisia Helsingissä ja Nuorgamissa. Sievin kunnanjohtaja aiemmin mietti, kannustaako nykymalli kuntia ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön. Samaan aikaan on yleisesti tiedossa, että ennaltaehkäisevä mielenterveystyö on vaikuttavaa. Tästä on verrattain yhtenäinen näkemys Suomessa ja kansainvälisesti, mutta ennaltaehkäisevää matalan kynnyksen mielenterveystyötä tehdään silti Suomessa liian vähän. Masennuslääkkeitä söi siis 444 184 suomalaista vuonna 2012. Voidaanko masennuslääkkeiden syönti laskea ennaltaehkäiseväksi toiminnaksi? Pitäisikö masennuslääkkeitä antaa vielä useammalle niin saadaan ongelmat viimein ratkaistuksi?
Osa mielenterveyspalveluista voitaisiin tuottaa valtakunnallisella tasolla tasapuolisesti käyttämällä rohkeasti etäratkaisuja, jotka nykytekniikka mahdollistaa tietoturvallisesti paremmin kuin aiemmin. Nopea matkaviestinverkko kattaa käytännössä jo koko Suomen. Lähiaikoina näemmekin, mitkä kaikki organisaatiot haluavat toimia nykypäivän toimintamallien mukaisesti ja miten viranomaiset tämän mahdollistavat. Onneksemme on jo paljon tahoja, jotka haluavat elää nykyajassa. Terveydenhuollon ammattilaiset tulevat olemaan videoyhteydellä saatavissa hyvin nopeasti missä tahansa Suomessa mikäli niin halutaan. Mikäli päättäjät ovat yhtä mieltä siitä, että mielenterveysongelmien aiheuttamat ongelmat ja kustannukset eivät kiinnosta ketään niin silloin voidaan viitata kintaalla nykypäivän teknologioille. Yhdysvalloissa etäratkaisuja käytetään jo laajasti ja rohkeasti terveydenhuollossa. Myös OECD kehotti heinäkuussa Suomea kaventamaan mielenterveyspalveluiden suuria alueellisia eroja, joten on yksiselitteistä, että toimenpiteitä vaaditaan. Mielestäni on syytä herätä pohtimaan, mitä kaikkia mielenterveyteen liittyvistä palveluista voidaan tuottaa nykypäivänä etänä. Pohdinnan tuloksena uskon syntyvän merkittäviä kustannussäästöjä yhteiskunnallemme.
Kristian Kurikka, Heimo Community Oy, yrittäjä, psykologi
Artikkeleita
http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/bdea673d-8c0f-45f5-90ed-41463001ad7e
https://www.viestintavirasto.fi/internetpuhelin/toimivuus/kuuluvuus.html
http://www.psyli.fi/media/tapahtumia
http://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/ankara-irtisanomistahti-jatkui-viime-vuonna-2014-01-03
http://www.ksml.fi/uutiset/talous/sak-irtisanomisten-maara-kasvoi-lahes-50-prosenttia/1284829
