Kysymyksiä & vastauksia kognitiotieteen tilanteesta 6.4.2016

Intelligenzia ry järjesti opiskelijoille ja kognitiotieteen henkilökunnalle tilaisuuden, jossa yliopistonlehtori Otto Lappi, opintoneuvoja Anne Kettunen ja Intelligenzian hallitus vastasivat kognitiotieteen nykytilaan ja tulevaisuuteen liittyviin kysymyksiin. Keskustelutilaisuuteen tuli runsaasti ihmisiä, kiitos siitä! Tässä on kooste tilaisuudessa läpikäydyistä asioista.

Mikäli kysymyksiä jäi vielä tilaisuuden tai tämän tiedotteen jälkeen, vastaamme ja keskustelemme mielellämme. Hallituksen kokoukset ovat avoimia koko jäsenistölle, joten toivotamme kaikki tervetulleiksi keskustelemaan! Seuraava kokous järjestetään 2.5.2016 klo 18.00 Gustavus Rexillä. Lisäksi koko hallituksen saa kiinni sähköpostilla osoitteesta intelligenzia-hallitus@helsinki.fi.

Miksi juuri matlu?

Psykologian siirtymästä lääketieteelliseen tiedekuntaan saatiin tietää kevään 2015 lopussa, ja kognitiotieteen vaihtoehtoja alettiin kartoittaa kesän aikana. Vaihtoehtoja oli kokonaisuudessaan neljä. Lääketieteellisen tiedekunnan suhteen varmistus saatiin jo syyskuun alussa, sillä tiedekunnasta ilmoitettiin, ettei siellä olla kiinnostuneita alasta, joka ei valmista terveydenhoitoalan ammattipätevyyden omaavia tutkintoja. Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa käyttäytymistieteiden laitokselle taas jää psykologian ja logopedian muuton jälkeen vain kasvatustieteet, jotka uusissa Ison pyörän suunnitelmissa yhdistynevät opettajankoulutuslaitoksen alojen kanssa. Kognitiotieteelle ei nähty sijaa kasvatustieteellisten alojen uusissa suunnitelmissa.

Varsinaisiksi vaihtoehdoiksi jäivät siis matemaattis-luonnontieteellinen ja humanistinen tiedekunta. Otto Lappi teki kartoitusta näiden kahden vaihtoehdon eri puolista keskustelemalla kognitiotieteen tutkijoiden ja valmistuneiden tohtoreiden kanssa. Myös Intelligenzialta pyydettiin mielipiteitä ja tätä varten järjestettiin opiskelijoiden keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia, joissa oli mahdollista esittää mielipiteensä ja huolensa vaihtoehdoista.

Molemmissa vaihtoehdoissa tunnistettiin riskejä, sillä sitoutuminen jompaankumpaan suuntaan saattaa aiheuttaa kognitiotieteen siteiden katkeamista toiseen. Humanistisen tiedekunnan eduiksi nähtiin kognitiotieteen yhteydet kielitieteeseen ja filosofiaan. Koulutusuudistusten myötä erääksi humanistisen tiedekunnan uudeksi suuntaukseksi on päätynyt nk. ”digihumanismi”, jonka yhteyteen todennäköisesti kognitiotiede olisi istunut. Humanistisessa tiedekunnassa on kuitenkin paljon pieniä aloja, joita yhdistellään Ison pyörän tavoitteiden mukaisesti. Keskusteluissa nähtiin uhkana, että kognitiotiede jää näiden uudistusten alle. Humanistisessa tiedekunnassa huonona puolena nähtiin myös kognitiotieteestä poikkeava tutkimusperinne.

Matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekunnan etuja olivat jo luodut suhteet tietojenkäsittelytieteeseen. Vuoden 2016 syksyllä alkavaksi tarkoitettuihin uusiin kognitiotieteen tutkintorakenteisiin oli jo suunnitelmissa lisätty pakollisia tietojenkäsittelytieteen kursseja, ja tutkintorakenteita oli suunniteltu yhdessä tietojenkäsittelytieteen henkilökunnan jäsenen kanssa. Lisäksi koettiin, että kognitiotieteen kokeellisen tutkimuksen säilyminen nykyisellään on todennäköisempää matlussa kuin humanistisessa, ja tästä syystä myös suhteet psykologiaan säilyisivät vahvempina. Esimerkiksi aivotutkimuksessa tietojenkäsittelytieteellinen osaaminen on arvostettua ja sellaista, jota humanistisessa tiedekunnassa ei tarjota.

Keskusteluiden pohjalta syntyi yhteinen konsensus siitä, että matlu on kognitiotieteelle sopivampi sijoituspaikka. Syksyn 2015 suunnitelman mukaan päätettiin valita matlu ensisijaiseksi selvitystä varten ja siirtyä humanistiseen, jos edellinen ei onnistu. Valitettavasti syksyllä ei vielä osattu ennustaa päätöksenteon valuvan näin pitkälle seuraavan vuoden kevääseen — siispä ensimmäisen vaihtoehdon kartoitus on edelleen auki.

Mitä on tapahtunut viime aikoina?

Kognitiotieteen tulevaisuutta matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa selvitetään edelleen, ja keskustelut pyörivät parhaillaan taloudellisissa seikoissa. Aiheesta ovat keskustelleet ainakin kahden tiedekunnan dekaanit ja matlun professorikunta. Käyttäytymistieteellisen dekaanin mukaan matlun hallintopäällikkö on luvannut viikon sisään lopullisen päätöksen siitä, onko kognitiotieteelle sijaa matlussa, ja todennäköisesti tämä päätös sisältää linjauksen myös resurssoinnista.

Helsingin yliopiston rehtori on jo näyttänyt vihreää valoa kognitiotieteen muutolle.

Mistä resursseissa oikeastaan on kyse?

Kognitiotieteen kanssa siirtyy liikennetutkimusyksikön tutkijoiden ja oppiaineen pyörittämiseen nykyisellään budjetoidut resurssit. Keskustelua kuitenkin aiheuttaa täyttämätön professuuri, sillä siihen ei tiedekunnassamme ole budjetoitu rahaa. Kognitiotieteellä ei siis juurikaan ole omaa rahaa vaan laitoksen ja tiedekunnan yhteistä kassaa. Matlun näkökulmasta oppiainetta ei ole järkevää pyörittää yhden yliopistonlehtorin varassa, joten professuurin täyttäminen on kynnyskysymys.

Millaisia maisteriohjelmia tietojenkäsittelytieteeseen on tulossa?

Tietojenkäsittelytieteeseen tulee näillä näkymin kaksi maisteriohjelmaa, joista toinen on suomen- ja toinen englanninkielinen.

Mitä tapahtuu, jos kognitiotiede saa kielteisiä vastauksia?

Jos matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa päädytään siihen, ettei kognitiotieteen sijoittamiselle tietojenkäsittelytieteen yhteyteen ole resursseja, aletaan nopealla aikataululla kartoittaa siirtymisvaihtoehtoja humanistisen suuntaan. Kognitiotiedettä voidaan markkinoida nk. ”digihumanismin” yhteyteen teknisesti orientoituneena alana.

Jos humanistisestakin tiedekunnasta tulee kieltävä vastaus, keskustelut kognitiotieteen tulevaisuudesta tulee avata laajemmin uudestaan. Teoreettisena vaihtoehtona on mahdollista, että nykyiset kognitiotieteen opiskelijat jäävät uuteen kasvatustieteelliseen tiedekuntaan hallinnollisessa mielessä valmistumiseensa saakka. Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan dekaanin mukaan tämä kuitenkaan ei ole toivottava vaihtoehto, ja kognitiotieteelle pyritään löytämään uusi sijoituspaikka.

Miten käy nykyisille opiskelijoille?

Nykyisten opiskelijoiden valmistuminen on turvattu. Opetusta järjestetään edelleen, tosin ei ole vielä varmaa, mistä tiedekunnasta nykyiset opiskelijat valmistuvat. Tämä riippuu myös valmistumisajankohdasta. Kognitiotieteen oppiaineen rakenne uudessa tiedekunnassa ei tule olemaan pääainemuotoinen kuten nyt (johtuen Iso pyörä-koulutusuudistuksesta), mutta tulevasta muodosta ei vielä tiedetä. Kognitiotiede voi sijaita esimerkiksi omana opintosuuntanaan isomman maisteriohjelman sisällä.

Uudet maisteriohjelmat aloittavat suunnitellusti 1.8.2017. Opiskelijat voivat suorittaa tutkintonsa joko vanhoilla tutkintovaatimuksilla vuoteen 2020 asti, tai vaihtaa uuteen maisteriohjelmaan. Vanhojen tutkintovaatimusten mukaan opiskeleville tehdään räätälöityjä opintosuunnitelmia uudesta tiedekunnasta siirtymäsäädösten mukaan. Siirtymäsäännökset löytyvät osoitteesta https://flamma.helsinki.fi/content/res/pri/HY350641

Jos maisteriopinnot ovat kesken siirtymän aikaan, voi opiskelija todennäköisesti vaihtaa halutessaan uuteen tutkintorakenteeseen kesken tutkinnon. Isossa pyörässä on vielä suunnittelematta täytyykö uusiin maisteriohjelmiin hakea erikseen. Tämä kysymys koskee toisaalta koko yliopistoa ja taas toisaalta on pitkälti alojen itsensä päätettävissä.

Nykyisten opiskelijoiden sivuaineoikeus psykologiaan säilyy uudesta tiedekunnasta riippumatta.

Anne Kettunen ohjeisti keskustelutilaisuudessa omista opinnoistaan huolissaan olevia, erityisesti fukseja, suorittamaan ensi lukuvuoden aikana mahdollisimman paljon pakollisia kursseja, joista järjestetään opetusta. Psykologian fyysinen muutto lääketieteelliseen on siirtynyt kesälle 2017, joten myös psykologian opintoja voi suorittaa ensi lukuvuoden aikana normaalisti Siltavuorenpenkereellä.

Mistä opiskelijat saavat opintoneuvontaa?

Anne Kettunen jatkaa työssään kesäkuun loppuun asti. Hänen tehtäviinsä nimitetään seuraaja, jonka Anne perehdyttää myös kognitiotieteen asioihin. Lisää tietoa opintoneuvonnasta on tulossa huhti-toukokuun aikana.

Miten käy käytettävyyskoululle?

Käytettävyyskoulun suhteen on viime aikoina ollut paljon kysymyksiä, sillä TKK:n puolella käytettävyyskoulun henkilökuntaan on kohdistunut irtisanomisia. Käytettävyyskoulu ei kuitenkaan näillä näkymin ole uhattuna, eikä hakumenettelyiden suhteen ole tehty uusia päätöksiä. Tilanne on kuitenkin vielä auki, ja odotamme lisätietoja Aalto-yliopistosta.

Mitä tapahtuu nykyisille tutkimusryhmille?

Liikennetutkimusyksikkö siirtyy kognitiotieteen mukana, kun taas CBRU (Kognitiivinen aivotutkimusyksikkö) siirtyy Meilahteen psykologian mukana samoin kuin muut psykologian tutkimusryhmät. Opinnäytetöitään voi edelleen tehdä myös Meilahteen siirtyvissä ryhmissä.

Like what you read? Give Mari Räsänen a round of applause.

From a quick cheer to a standing ovation, clap to show how much you enjoyed this story.