Kehittäjän dataekosysteemi 2030-luvulla
Mikä voisi olla mahdollista, kun sosiaaliturvan ja työllisyyspalveluiden digitaalisista visioista tulee totta? Siirrytään hetkeksi tulevaisuuteen, jossa uusi koneoppiva ennustemalli voidaan kehittää ja julkaista yhdessä viikossa.
Toimeksianto
Työllisyyspalveluiden kehitysjohtaja Kalle Salonen antoi kaupungin ketterälle ohjelmistokehittäjälle Lauri Melinille toimeksiannon tuottaa pilotoitava ratkaisu “Työkyky-valmentajasta”. Ensimmäinen versio haluttiin saada kokeiluun jo viikon päästä.
Lauri perehtyi Githubissa olevaan Työkykyennustajaan v2.1 ja siitä käytyyn keskusteluun sekä valtiollisiin datalähteisiin. Ohjelmisto oli hyvin dokumentoitu ja siitä oli jo muutama eri käyttötarkoitukseen tuotettu haara olemassa. Joku oli soveltanut sitä myös visualisointikirjaston avulla esityskäytössä.
Datalähteet haltuun
Työkykyennustajan datalähteet ja muuttujat oli kuvattu karkeistetulla tasolla, koska alkuperäisen viranomaiskäytön vuoksi tarkkoja muuttujien nimiä ei voinut kuvata julkisesti. Helsingin kaupungilla oli onneksi viranomaispalveluiden kehittämiseen liittyvä yhteistyösopimus työllisyydenhoitoon liittyen ja toivottu rekisteridata mahdollisesti saatavilla ja kansalliseen rajapintapalveluun kytkettynä.
Datalähteiden hahmottamisessa Lauri hyödynsi tietämysgraafiin perustuvaa palvelua, joka kuvaa haluttuun teemaan liittyviä datalähteitä ja palveluita. Palvelun avulla hän navigoi kansalliseen dataportaaliin, josta löysi kaikki työllisyyteen liittyvät tarkemmat kuvaukset mm. Kelan, Verohallinnon ja Keha-keskuksen ylläpitämistä rekisteritiedoista.
Data hyötykäyttöön
Tietosuojan vaikutustenarviointiprosessi oli kehitetty niin sujuvaksi ja toimivaksi, että siitä suoriuduttiin yhdessä iltapäivässä.
Lauri teki palvelupyynnön kehitysympäristöön ja data-rajapintoihin pääsystä ja sai niihin nopeasti hyväksynnän tarvittavilta tahoilta. Hän nimesi pilotoitavan palvelun Työkyky-valmentaja 0.1:ksi ja rakensi algoritmista uuden eli Kelan, Verohallinnon ja Keha-keskuksen dataa hyödyntävän version.
Githubista löytyvän, vastaavaan tilanteeseen koeponnistetun visualisointikirjaston sekä Helsinki Design Systemin avulla hän rakensi asiakkaan työkyvyn kehittymistä havainnollistavan sovelluksen prototyypin. Sen avulla asiakkaan kanssa voi käydä keskustelua erilaisista työkykyä ja työllistymistä edistävistä vaihtoehdoista samalla tavalla kuin perinteisessä kuntoutuksessa.
Koekäyttö alkaa
Prototyyppi otettiin viikossa koekäyttöön ensimmäisillä virkailijoilla ja myöhemmin asiakkailla. Näin saatiin arvokasta palautetta ratkaisun ja datan toimivuudesta. Samalla opittiin lisää siitä, minkälainen visualisointi ja sanoitus asiakkaalle toimii ja mille asiakasryhmälle palvelu voisi soveltua parhaiten.
Ratkaisun vaikuttavuutta työkykyyn ja työllistymisen arvioitiin seuraavan vuoden aikana, jolloin voitiin verrata asiakkaita jotka olivat saaneet Työkyky-valmentajan avulla neuvoa vs. ilman valmentajaa. Myös ratkaisuun liittyviä riskejä ja eettisiä kysymyksiä työstettiin säännöllisesti koekäytön aikana. Tulokset olivat rohkaisevia.
Skaalaus kansalliseksi tuotevalikoimaksi
Työkykyvalmentaja-sovelluksen koodi julkaistiin avoimeksi lähdekoodiksi ja muutkin työllisyyspalvelut Suomessa ottivat sen käyttöön ja kehittivät siitä paranneltuja versioita, joita jakoivat takaisin muiden käyttöön.
Työkykyvalmentajaa ja muita työllisyydenhoitoa tukevia digiratkaisuja päätettiin lähteä kehittämään yhä enemmän yhteistyössä julkisten ja myös yksityisten toimijoiden kesken.
Tästä käynnistyi uusi digitaalisten palveluiden yhteiskehittämisen ja datan hyödyntämisen kultakausi Suomessa, vaikuttavia julkisia digitaalisia palveluita saatiin nopeammin ja kustannustehokkaammin käyttöön.
Monet näistä uusista ohjelmistotuotteista skaalautuivat myytäväksi maailmalle asti!
Tarinan sepitti Ville Meloni ja kuvitti Timo Leppänen.
