Kelan innovaatioyksikkö - tarinan alku
Aloitin nykyisen ja samalla toisen työrupeamani Kelassa yhdeksän kuukautta sitten. Päätehtäväni oli Kelan innovaatiotoiminnan käynnistäminen ja konkretisointi. Lähtiessäni tähän tehtävään, itselläni oli haasteesta realistinen kuva, olinhan toiminut Kelassa aikaisemmin erilaisissa kehitysprojekteissa vajaat kuusi vuotta. Tässä välissä olin kaksi vuotta Valtionhallinnon digitalisointia vauhdittaneessa D9 -digitiimissä. http://www.d9.valtiokonttori.fi/fi-FI/D9tiimi_ylitti_tavoitteensa
Näiden kahden vuoden aikana Kela ei näyttäytynyt ulospäin erityisen aktiivisena innovaatiotoimijana, eikä uusien nousevien teknologioiden hyödyntäjänä. Lähtökohta olisi voinut ulkopuolisin silmin näyttää täten haastavalta. Kelalla on kuitenkin paljon poikkeuksellisia vahvuuksia, jotka luovat kyvykkyyksiä innovaatiotoiminnan rakentamiselle ja innovaatiokulttuurin kehittämiselle. Kelan liiketoimintaosaaminen, asiakasymmärrys, rooli yhteiskunnassa, datavarannot sekä vahva oma IT-osaaminen ovat kyvykkyyksiä, jotka luovat äärimmäisen mielenkiintoisen pohjan innovaatiotoiminnalle. Lisäksi organisaatiossamme oli jo tehty arvokasta ja ansiokasta pohjatyötä uusien nousevien teknologioiden koestamisessa, sekä innovaatiokulttuurin luomisessa.
Kelan uusi innovaatioyksikkö aloitti virallisesti 1.4.2019 osana suurta organisaatiomuutosta. Valmisteleva työni oli kuitenkin alkanut jo alkuvuodesta. Ensitöikseni aloin tehdä benchmarkia niin kansallisista kuin kansainvälisistä innovaatiotoiminnan esimerkeistä, hyvistä ja huonoista kokemuksista. Erityiset kiitokset kaikille aihepiirin kanssa työskenteleville innovaattoreille äärettömän arvokkaista sparrailuista. Kaikkien kokemusten ja näkemysten pohjalta lähdimme yhdessä muiden Kelan kehitystoiminnan uudistajien kanssa soveltamaan ja sovittamaan innovaatiotoimintaa osaksi Kelan prosesseja. Tässä otimme huomioon meidän toimintakulttuurimme, toimialamme erityispiirteet, organisaatiomme vahvuudet ja tunnistetut kehittämiskohteet.
Yksi toiminnan käynnistämisen kannalta keskeinen asia oli innovaatioyksikön rakenteen suunnittelu, joka lähti tarvittavien kyvykkyyksien hahmottamisesta. Heti alusta alkaen oli selvää, että yksikkömme toiminta perustuisi design-ajatteluun ja siinä tarvittaviin kyvykkyysiin. Tämä auttaa meitä ratkaisemaan omia ja asiakkaidemme haasteita ja luomaan uusia innovaatioita. Design-ajattelun periaatteiden mukaisesti otamme tarkastelun keskiöön asiakkaan, tämän tilanteen ja tarpeet. Tavoitteena on tunnistaa ongelmien taustalla olevat juurisyyt ja samalla huomioida oman organisaatiomme vaatimukset sekä teknologioiden tuomat mahdollisuudet ja rajoitteet. Pyrimme myös tunnistamaan ja huomioimaan olemassa olevat sekä mahdollisesti uusista aihioista syntyvät ekosysteemit. Lisäksi tarvitsimme myös vahvaa teknologia -ja liiketoimintaosaamista.
Rekrytoinneilla lähdettiin hakemaan näin tunnistettuja kyvykkyyksiä. Rekrytoinnit herättivät suurta mielenkiintoa, niin talon sisällä kuin ulkopuolella. Tämä kertoi jo itsessään, että olemme rakentamassa jotain mielenkiintoista. Keskusteluissa nousi esille erityisesti Kelan merkittävä yhteiskunnallinen rooli yhdistettynä uusien mahdollisuuksien luomiseen.
Tällä hetkellä kolmentoista henkilön vahvuinen KelaLab-heimomme koostuu johdon konsultoinnin, palvelumuotoilun, visualisoinnin, data-analytiikan, tekoälyn, lohkoketjuteknologian, infra-arkkirehtuurin sekä Full-stack -kehittämisen ammattilaista.
Teemme tiivistä yhteistyötä Kelan sisällä, jaamme osaamista puolin ja toisin avoimesti läpi tulosyksikkörajojen. Mukana yhteistyössä ja toiminnan kehittämisessä ovat olleet myös talomme viestintä -ja hankinta-asiantuntijat. Lisäksi olemme käynnistäneet osallistavan Innovaatio-osaamisverkoston (Community of Practice, eli CoP), joka on avoin kaikille kelalaisille omasta työtehtävästä tai yksiköstä riippumatta.
Näemme, että yksi tärkeä osa toimintaamme on osallistaa koko Kelan henkilöstöä työhömme, kentältä aina johtoryhmään saakka, unohtamatta sitä kaikkein tärkeintä sidosryhmää, eli asiakkaitamme. Luonnollisesti myös talon ulkopuoliset sidosryhmät erikokoisista teknologiatoimittajista julkishallinnon kumppaneihin ovat entistä tärkeämmässä roolissa.
Tätä varten olemmekin rakentamassa syksyn aikana Innovaatiokumppanuusmallia, jonka tavoitteena on mahdollistaa entistä tiiviimpi yhteistyö sidosryhmiemme kanssa. Innovaatiokumppaneilla tässä kontekstissa tarkoitamme niin startup-kenttää kuin vakiintuneempia yrityksiä sekä muita hallinnon kumppaneita ja kolmannen sektorin toimijoita. Tavoittelemme mallia, jonka avulla voimme kertoa reaaliaikaisesti uusista innovaatioaihioista ja tarpeistamme. Tämä mahdollistaa reaaliaikaisen tiedonvaihdon eri toimijoiden kesken erilaisista ratkaisumalleista ja yhteistyöaihioista. Työ alkaa loppuvuoden aikana ja haluamme osallistaa potentiaalisia innovaatiokumppaneitamme tämän mallin rakentamiseen, jotta se palvelisi kaikkia osapuolia mahdollisimman hyvin ja loisi uusia mahdollisuuksia yksityisen ja julkisen sektorin kehitystyölle. Kerromme kumppanuusmallin rakentamisesta tarkemmin lähitulevaisuudessa.
Innovaatioyksikkömme syntyi siis keskellä suurta organisaatiomuutosta, jonka yhteydessä uusittiin Kelan koko kehittämisen toimintamalli. Keskeinen kysymys yksikkömme näkökulmasta oli, miten innovaatiotoiminta saadaan integroitua osaksi tätä uusittua toimintamallia ja talon yhteistä kehittämisprosessia. Samalla pitäisi kuitenkin mahdollistaa nopeasyklinen innovointi.
Tähän kysymykseen vastaukseksi kehitimme Lean Startup –ajatteluun pohjautuvan innovaatiomallin. Haemme uutta tietoa ja ymmärrystä nopeiden kokeilujen kautta — sekä asiakkaiden tarpeista että uusien nousevien teknologioiden luomista mahdollisuuksista. Lisäksi toimintamme on kiinnitetty osaksi strategista portfolionhallintaa, jotta saamme aidon ymmärryksen liiketoiminnan tarpeista, niin operatiivisella kuin strategisella tasolla. Innovaatiotoiminnan onnistumisen kannalta on äärettömän tärkeää, että toimintamme on kiinteä osa organisaatiomme kehittämistoimintaa ja palvelee koko organisaatiota.
Tavoitteemme ja tehtävämme on kasvattaa Kelan kyvykkyyttä koestaa, yhteiskehittää ja havainnoida, kuinka tekoäly ja muut nousevat teknologiat valjastetaan parhaiten vastaamaan asiakkaidemme elämäntilanteisiin ja tarpeisiin.
Nykytilanteen osalta voimme sanoa, että tämän hetkinen matkamme innovaatiotoiminnan jalkauttamisessa on hyvässä vauhdissa, mutta työtä on vielä tehtävänä aidon ja laaja-alaisen innovaatiokulttuurin rakentamisessa. Innovaatiotoiminta on osa systeemistä muutosta, johon kuuluu niin kyseenalaistamista kuin aitoja oivalluksen ja onnistumisen hetkiä.
Jakaessamme kokemuksia nykyisten ja uusien innovaatiokumppaneiden kesken, erityisesti kansainvälisten kumppanien kanssa käydyt keskustelut ovat avanneet myös omia silmiämme. Usean kansainvälisen tahon silmissä Kela itseasiassa näyttääkin innovatiiviselta organisaatiolta, perustulokokeilu ja äitiyspakkaus yleisimpinä esimerkkeinä. Ehkä meillä onkin taustalla vahvaa innovaatiokulttuuria? Tavoitteenamme on vahvistaa ja jatkaa tätä perinnettä nykyisessä nopeasti kehittyvässä digitaalisessa yhteiskunnassamme.
Kirjoitamme jatkossa erilaisista aihealueista niin teknologian kuin design-ajattelun maailmasta. Toivottavasti ne kiinnostavat myös teitä. Tervetuloa KelaLabin matkaan!
