Kelan innovaatiotoiminnan vuosikatsaus 2020
Vuosi 2020 on ollut niin kansallisesti kuin globaalisti täysin poikkeuksellinen ja se on muuttanut monella tavalla meidän kaikkien elämää. Meillä Kelassa on luonnollisesti tehty kaikki mahdollinen kansalaisten tilanteen helpottamiseksi.
Miten poikkeuksellinen tilanne on näkynyt Kelan innovaatiotoiminnassa?
Akuutissa Covid-19 -tilanteessa Kelassa tehtiin proaktiivisesti paljon tärkeitä toimintavarmuuteen liittyviä toimenpiteitä, niin “konepellin alla” kuin kentällä. Ruuhkatilanteissa etuuskäsittelytyötä tekevät henkilöt ovat tehneet suurimman työn. Ennakoiva innovaatiotoimintamme on kuitenkin voinut olla käsittelytyön apuna. Uudet teknologiat tuotiin mahdollistamaan Kelaan saapuvien miljoonien liitteiden käsittelyn osa-automatisointi. Tekemämme konenäköä hyödyntävä ratkaisu pystyttiin tuotteistamaan tuoteomistajien johdolla jo ennen ensimmäistä korona-aaltoa. Tämä esimerkki havainnollistaa hyvin ennakoinnin merkityksen. Muuttunut tilanne auttaa, ja joissain tilanteissa myös pakottaa miettimään asioita uusista näkökulmista ja näin mahdollistaa uusien innovaatioiden syntymisen. Tätäkään innovaatiota ei olisi voitu tehdä ilman asiakasrajapinnassa työtä tekevien ihmisten avointa suhtautumista ja ratkaisuhakuisuutta.
2020 oli toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin ja skaalauksen vuosi
Vuosi 2019 oli Kelassa muutosten vuosi uuden strategian, rakenteiden ja toimintamallien uudistamisen osalta. Vuosi 2020 on vuorostaan ollut Kelan innovaatiotoiminnan osalta vahvasti skaalausta ja yhteisten talotasoisten toimintamallien jalkauttamista arkeen.
Alkukeväästä teimme laajan selvityksen innovaatiotoiminnan vaikuttavuudesta. Arvioimme, missä innovaatiotoiminnassa on Kelassa onnistuttu ja missä voisimme parantaa. Selvityksen pohjalta teimme toimenpide-ehdotukset, joita olemme syksyn ja talven aikana jalkauttaneet eri tasoilla.
Innovaatioprosessi ja innovaatiotoiminnan koordinointi
Yksi keskeinen toimenpide oli talotasoisen innovaatioprosessin ja mallin tarkentaminen. Tällä haluttiin varmistaa organisaation kaikkien tulosyksikköjen sekä toiminnallisten yksikköjen omistajuus innovaatiotoiminnasta ja samalla linkitys koko Kelan kehittämismalliin.
Määritimme Kelan yhteiset innovaatiotoiminnan fokusalueet, varmistimme linkityksen Kelan strategiaan sekä ennakointityöhön, ja kuvasimme Kela-tasoisen innovaatioprosessin. Innovaatioprosessi on talotasoinen näkemys innovaatiotoiminnan eri vaiheista, niihin liittyvistä vastuista ja päätöksentekopisteistä.
Kelan innovaatioportfolio -ja koordinaatioryhmien tehtävänä on ollut varmistaa, että kaikilla yksiköillä ja vastuualueilla on yhteinen tilannekuva, läpinäkyvyys sekä erityisesti yhteisesti sovittu suunta innovaatiotoiminnan kehittämiselle.
Innovaatiotoiminnan koordinoinnilla on ollut suuri merkitys toiminnan skaalautumisessa. Olemme siirtyneet organisaation kypsyystasolla seuraavaan vaiheeseen, jossa innovaatiotoiminta leikkaa läpi koko organisaation.
Mitä konkreettista Kelan innovaatiotoiminnassa tehtiin vuonna 2020?
Yhteisten roolitusten ja toimintamallien lisäksi olemme luonnollisesti edistäneet konkreettisia innovaatiokohteita eri näkökulmista.
Ihmislähtöinen datanhallinta
Eurooppalaisen datastrategian keskiöön on nostettu Ihmislähtöinen datanhallinta. Siinä ihminen asetetaan teknologiakehityksessä etusijalle ja edistetään eurooppalaisia arvoja ja oikeuksia, kun suunnittelemme ja otamme käyttöön teknologiaa tai dataa reaalitaloudessa. Kelan innovaatiotoiminnassa ihmislähtöisyys on ollut kehittämisen lähtökohta alusta alkaen, ja painotamme työssämme muotoiluajattelua (design thinking).
Tiedonhallinnan tietoturva, läpinäkyvyys ja luotettavuus ovat nousseet esille myös kansallisesti viime kuukausien aikana. Suostumuksenhallinta on yksi keino lisätä yksilön mahdollisuuksia vaikuttaa omien tietojen hallintaan. Olemmekin valmistelleet suostumuksenhallintaan pohjautuvia kokeiluja, joista pääsemme kertomaan ensi vuoden alkupuolella tarkemmin. Teemu Hyytiäinen kirjoitti suostumuksenhallinnasta artikkelin aiemmin syksyllä.
Kokeilujen valmistelun lisäksi olemme luoneet juridista käsitystä Suostumuksenhallinnasta käsittelyperusteena, jotta ymmärrämme paremmin suostumuksenhallinnan haasteita ja mahdollisuuksia.
Maksamisen tulevaisuus
Kerroimme alkuvuodesta teknisestä älyrahake-kokeilusta (proof of concept). Älyrahake on digitaalinen maksutakaus, johon voidaan kytkeä älykkyyttä sekä erilaisia sääntöjä, ja jolla eri osapuolten välisiä maksuprosesseja voidaan
automatisoida. Pidimme aiheesta myös seminaarin, jonka nauhoite löytyy oheisen linkin takaa. https://www.youtube.com/watch?v=xfmmdg2sxuI
Älyrahakkeelle on tunnistettua runsaasti potentiaalisia käyttökohteita, kuten maksusitoumukset, erilaiset henkilökohtaisen budjetoinnin tarpeet, sekä muut ehdolliseen maksamiseen liittyvät käyttökohteet.
Älyrahaketta on jatkokehitetty asiakaslähtöisesti ja samalla on hankittu runsaasti oppia taustalla olevasta teknologiasta. Kokeilun jatkokehittämiseen
liittyvät päätökset tullaan tekemään vuonna 2021.
Asiakaspalvelun tulevaisuus
Keväällä 2020 käynnistimme kokeilun, jossa arvioitiin puhebotin kykyä tunnistaa suomen kieltä ja palvella asiakkaita Kelan puhelinpalvelussa. Puhebotilla tarkoitetaan puheohjattavaa tekoälyä, joka keskustelee ihmisen kanssa hyödyntäen puheesta tekstiksi -teknologiaa. Kokeilussa robottia koulutettiin vastaamaan opintotuen tulorajojen valvontaan liittyviin kysymyksiin Kelan puhelinpalvelussa.
Yksi kokeilun tavoitteista oli selvittää kuinka hyvin robotti ymmärtää murteella puhuttua suomen kieltä. Kokeilusta saatujen tulosten perusteella robotti ymmärsi suomenkielistä puhetta melko hyvin: käännösvirheitä tai kokonaisten sanojen puuttumisia oli alle 7 %:ssa sanoista. Puheteknologiaa kehitetään jatkossa tiiviissä kansallisessa yhteistyössä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin välillä.
Asiakaspalvelun tulevaisuuteen liittyen rakennettiin myös asiakkaan tilannekuva -konseptia. Sen tavoite on helpottaa syrjäytymisvaarassa olevan nuoren tunnistamista asiakaspalvelutilanteessa sekä avustaa neuvonnassa ja oikeisiin palveluihin ohjaamisessa.
Tekoälyn ja koneoppimisen kehittäminen
Kelan tekoälyyn ja koneoppimiseen liittyvää kehitystyötä on tehty vuonna 2020 useista eri näkökulmista. Kokeilujen ja tuotteistusten lisäksi vuoden aikana on rakennettu erilaisia kyvykkyyksiä, jotta tulevaisuudessa tekoälyä ja koneoppimista hyödyntävien ratkaisujen vastuullinen kehittäminen, käyttöönotto, hallinnointi ja jatkokehitys olisi mahdollisimman sujuvaa.
Saadaksemme globaalin ja ajantasaisen markkina-analyysin puheohjattujen tekoälyratkaisujen kyvykkyyksistä, toteutimme yhteistyössä Verohallinnon kanssa myös mielenkiintoisen datapohjaisen markkinakartoituksen puheentunnistusteknologian kyvykkyydestä.
Tekoälyn kehittämisessä on keskitytty erityisesti erilaisten tukitoimintojen automatisointeihin. Kuten alussa mainitsin, ensimmäiset tuotteistetut ratkaisut liittyvät Kelaan saapuvien liitteiden käsittelyn automatisointiin konenäköä hyödyntämällä. Muita soveltamiskohteita ovat esimerkiksi luonnollisen kielen käsittely, erilaiset prosessiautomaatiot, sekä ennustemallit.
Kelan tekoälykehityksen etenemissuunnitelma valmistuu vuoden 2021 alkupuolella. Se luo systemaattista polkua Kelan tekoälykehitykselle, niin lyhyelle kuin pitkälle aikavälille.
Ekosysteemiyhteistyö
Erilaiset uudet ja vanhat ilmiöt ja näihin liittyvät haasteet ovat monesti hyvin kompleksisia ja niitä on hyvin vaikea yhden toimija ratkaista yksin. Jos haluamme rakentaa aidosti asiakkaiden elämäntilanteita helpottavia toimintamalleja, meidän tulee luoda niitä yhdessä. Tästä johtuen ekosysteemityön konkretisointi oli myös yksi tämän vuoden tavoitteita.
Yksi esimerkki ekosysteemityöstä on kansallisen vahvistetun datan verkkoa rakentava Findy. Findy on edelläkävijähanke, jossa hajautettua verkkoa hyödyntämällä yksityiset henkilöt ja organisaatiot voivat erilaisissa asiointitilanteissa jakaa tietojaan niitä tarvitseville tahoille — yksityisyyttä turvaavalla tavalla ja luotettavalla tavalla. Kansallisena ratkaisuna Findy nostaa julkisen sektorin teknologia- ja digitalisaatiokyvykkyyttä, sekä kehittää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Kela näkee Findyssä paljon mahdollista potentiaalia tulevaisuuden digitalisaation mahdollistajana.
Myös aiemmin mainittu älyrahake-kokonaisuus on käytännössä ekosysteemihanke, mikäli se etenee toteutukseen. Se mahdollistaa täysin uudenlaisen tavan arvon liikuttamiseen erilaisissa ehdollista maksamista vaativissa tilanteissa, yli organisaatio- ja hallintorajojen.
Kansainvälinen kehitys
Suomi on mukana kehittämässä eurooppalaista lohkoketjuteknologian infrastruktuuria. Eurooppalainen lohkoketjupalvelu-infrastruktuuri (European Blockchain Services Infrastructure = EBSI) on Euroopan komission ja eurooppalaisen lohkoketjuteknologia-kumppanuuden (EBP) yhteinen aloite EU:n laajuisten, rajat ylittävien julkisten palvelujen tuottamiseksi lohkoketjuteknologian avulla.
Kela edustaa Suomea EBSI:n hallinnollisessa, teknisessä sekä käyttötapausryhmissä, joista European Social Security Identification Number työryhmä aloittaa toimintansa 2021.
Suomi on myös ensimmäisten jäsenmaiden joukossa pystyttänyt oman solmupisteen EU–tasoiseen testiverkkoon. Kansallisen solmupisteen rakentaminen on tehty Valtiovarainministeriön pyynnöstä ja Kelan innovaatiotoiminnan toimesta.
Uudet tietopalvelut
Vuonna 2020 Kelassa innovoitiin myös uudenlaisia tulevaisuuden tietopalveluita, joista ohessa muutama esimerkki
- Vastuullisuus-indikaattoreiden kehittymistä seuraavat Vastuullisuus-indikaattorimittarit
- Alueen tilannekuva kokeilu, jonka tavoitteena oli koostaa tietoa alueellisesta kehityksestä eri aluejaoilla arvioinnin tueksi.
- Tietoportaali, joka toimisi uuden tyyppisenä tiedon hyödyntämiskanavana Kelasta julkaistavalle tilasto- ja tutkimustiedolle. Portti Kelan dataan, julkaisuihin, tiedon visualisointeihin sekä tietopyyntöihin.
- Lääketietopalvelu, jonka tavoitteena on selvittää Kelan lääkekorvaustietoihin liittyviä asiakastarpeita ja tuottaa ehdotus uudesta lääketietoihin liittyvästä palvelusta.
Tulevaisuuden horisontit ja teema-alueet
Vuonna 2021 Kelan innovaatioportfolion painotusta on tarkoitus siirtää entistä enemmän kohti tulevaisuutta ja kehittää Kelan ennakointikyvykkyyttä.
Vuonna 2021 keskitymme edelleen vahvasti jo ennakkoon tuttuihin teemoihin. Teemat, kuten asiakaspalvelun tulevaisuus, tiedon hyödyntämisen tulevaisuuden mahdollisuudet ja haasteet, sekä ekosysteemitoiminta ohjaavat tekemistämme myös vuonna 2021. Lisäksi vahvistamme viestintäämme läpinäkyvyyden, luotettavuuden ja vaikuttavuuden takaamiseksi.
Kelan innovaatioportfolio sisältää jo nyt hyvin mielenkiintoisia uusia kohteita vuodelle 2021, ja ne konkretisoituvat KelaLabin ja muiden Kelan innovaatiotoimintojen kautta. Viestimme uusista aihioista vuoden 2021 puolella, kun uudet kehityskohteet käynnistyvät.
Olkaa yhteydessä ja ottakaa myös #KelaLab seurantaan sosiaalisessa mediassa. Pyrimme kertomaan uusista kehityskohteista läpinäkyvästi ja proaktiivisesti aina tilaisuuden tullen.
Kiitokset tästä vuodesta kaikille yhteistyökumppaneille niin yksityisellä, julkisella, kuin kolmannella sektorilla.
Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta!
