Suomenruotsalainen näkökulma pakkoruotsiin

Viime päivinä on uutisoitu, että useita ruotsinkielisiä tai kaksikielisiä toimittajia ja poliitikoita on uhkailtu netissä. Tämän innoittamana päätin kirjoittaa hieman omasta näkökulmastani pakkoruotsiin.

Oikeusministeriön kansalaisaloite.fi-verkkopalveluun perustettiin maaliskuun alussa aloite, joka ajaa ruotsin kieltä valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla. Tätä kirjoittaessa aloitteella on 24 344 allekirjoittajaa. Eduskunta käsittelee kansalaisaloitteen, joka on kerännyt vähintään 50 000 kannattajaa kuuden kuukauden aikana.

Pakkoruotsikeskustelussa on monia asioita, joista en pidä, mutta sitä en siedä yhtään, että pakkoruotsista syytetään suomenruotsalaisia. Olen kirjoittanut asiasta aikaisemminkin.

Pari kuukautta kirjoitukseni jälkeen Yle uutisoi, että Åbo Akademin tutkimuksen mukaan lähes 40 prosenttia suomenruotsalaisista poistaisi pakkoruotsin suomenkielisistä kouluista rauhoittaakseen kielikysymyksen ympärillä vellovaa keskustelua.

Vaikka puolueista erityisesti Suomen ruotsalainen kansanpuolue tuskin ihan lähiaikoina on valmis luopumaan pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta, niin jopa RKP:n entinen varapuheenjohtaja Nils Torvalds on ehdottanut, että ruotsin kielen pakollisuudesta kouluissa voitaisiin luopua. Vastineeksi Torvalds haluaa, että ruotsinkielisiä palveluita parannetaan:

Problemet är att vi i dag kräver att finskspråkiga elever läser svenska utan att ge någonting i gengäld. Samtidigt vet alla, åtminstone de som bor innanför Ring III, att på sjukhus och åldringshem ser vi ingenting av den obligatoriska svenskan. Den tillför ingenting när det gäller.

Monipuolinen kielten osaaminen avaa mahdollisuuksia kansainvälistyvässä maailmassa. Suomessa ruotsin kielellä on historiallisista ja kulttuurisista syistä erityinen merkitys. Ruotsin kieli yhdistää Suomen Ruotsiin ja muihinkin Pohjoismaihin.

Elinkeinoelämässä englannin kielen osaaminen on ehdoton edellytys. Venäjän ja Saksan kuuluessa Suomen merkittävimpiin kauppakumppaneihin, myös venäjä ja saksa ovat luonnollisesti hyvin tärkeitä kieliä elinkeinoelämälle.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun mukaan Aasian ja Etelä-Amerikan merkityksen jatkuva kasvu maailmantaloudessa johtaa tulevaisuudessa myös kiinan, espanjan ja portugalin kieltä osaavien tarpeen kasvuun.

Itse asiassa Vaasan kaupunki on jo alkanut varautua tähän. Kaupungin perustama työryhmä esittää, että energiateollisuuden työvoimatarpeiden turvaamiseksi Vaasan kouluissa opiskellaan tulevaisuudessa kiinaa, espanjaa ja venäjää nykyisten kielten rinnalla.

Ruotsin kieli on toinen Suomen kansalliskielistä ja – kuten edellä jo totesin – tärkeä kieli Suomelle. Mielestäni osoittaa sivistystä osata ruotsia. Suomi tarvitsee monipuolista kielten osaamista. Uskon kuitenkin, että aito ja monipuolinen kielitaito saavutetaan paremmin, kun oppilaille annetaan mahdollisuus valita, mitä kieliä he opiskelevat.

On tärkeää, että myös ruotsinkielinen todella saa tarvittaessa palvelua omalla äidinkielellään. Ruotsinkieliset palvelut voidaan taata, vaikka kaikki suomenkieliset eivät lukisikaan ruotsia koulussa. Ruotsin kielen opintoihin ja ruotsin kielellä opiskeluun voidaan kannustaa myös vapaaehtoisesti. Hyvä esimerkki tästä on Vaasan kaksikielinen lukiokampus. Vaasan mallissa oppilas voi vapaasti valita suorittaako kurssinsa suomen vai ruotsin kielellä.

Olen kaksikielinen suomenruotsalainen ja ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla -aloitteen 24 471. allekirjoittaja.