10 vinkkiä toimittajalle

Toimittaja, ota nämä asiat huomioon kun etsit tietolähteitä ja haastattelet asiantuntijaa

Tuntuuko joskus siltä, että taas tuli valittua sama haastateltava? Kehottiko esimies ottamaan yhteyttä siihen samaan asiantuntijaan, joka vastaa heti puhelimeen ja kommentoi kärkevästi? Turhauttiko etsiä uutta haastateltavaa Googlesta, joka nostaa esiin samaa aihetta jo kaikissa muissa medioissa kommentoineet?

Ymmärrämme, että taktiikka toimii hyvin esimerkiksi kiireisessä uutistyössä. Haasteeksi tulee kuitenkin se, että muutamien kommentaattorien hallitsema mediakeskustelu auttamatta yksipuolistaa näkökulmia. Se vaikuttaa mielikuviin siitä, kuka on asiantuntija ja kuka saa kommentoida. Keskustelun taso laskee. Lukijat ja kuuntelijat kyllästyvät.

Me Kukan kanssa teemme töitä sen eteen, että toimittajat voisivat löytää asiantuntijoita jatkossa helpommin. Että esimiehet rohkaisisivat toimittajia käyttämään näkökulmia monipuolisemmin. Ja että media-asiantuntijuus jakautuisi jatkossa tasavertaisemmin.

Tässä Kukan 10 vinkkiä toimittajalle:

1. Ole rohkea, älä kysy vain kollegalta

Kollega ja esimies saattaa tietää kenelle on yleensä soitettu ja kuka vastaa varmasti. Ota riski ja soita jollekin muulle! Vinkkejä voivat antaa myös aiheen tuntevat asiantuntijat. Merkitse uudet tai potentiaaliset asiantuntijat muistiin Kukan suosikkilistaan.

2. Tarkasta ketkä saavat yleensä äänensä kuuluviin

Sinulla on mahdollisuus nostaa esiin uusia näkökulmia ja rikkoa totuttuja tapoja. Tarkastele aihetta kriittisesti: keitä yleensä kuunnellaan? Onko se perusteltua? Onko jokin taho yliedustettu? Miksi juuri professorin tai pankkiekonomistin pitäisi kommentoida tätä aihetta?

3. Selvitä kenen äänellä asiantuntija puhuu

Kuten toimittajat, myöskään asiantuntijat eivät ole neutraaleja tai riippumattomia. Ota huomioon taustatekijät, kuten asiantuntijan edustama organisaatio, yhteiskunnallinen asema sekä aiempi tutkimus tai työkokemus. Esimerkiksi pankkiekonomisti ei ole neutraali talouden asiantuntija. Tuo tämä esiin jutussa.

4. Käytä vastakkainasettelua harkiten

Vaikka kukaan ei ole täysin riippumaton, turha tai epäreilu vastakkainasettelu luo lukijalle illuusion osapuolten tasapuolisuudesta. Muistathan, että näkökulmia ei ole usein vain kahta. Jos aiheesta vallitsee laaja yksimielisyys, marginaalisten ja äänekkäimpien ryhmien kanssa tulee olla varovainen.

5. Ole valmis kyseenalaistamaan jutun näkökulma

Asiantuntijalla on usein hyvä näkemys siitä, mikä on olennaista hänen osaamisalueellaan juuri tällä hetkellä. Hänellä saattaa olla myös näkemys siitä, onko jutun alkuperäinen ongelman- tai näkökulmanasettelu mielekäs. Käytä omaa harkintaa, mutta ota vastaan neuvoja.

6. Kerro asiantuntijalle heti mitä haet

Väärinkäsitysten välttämiseksi kerro haastateltavalle: Miksi teet jutun? Haetko taustatietoa vai kommentteja? Kuinka analyyttinen ja pitkä juttu on kyseessä? Kuinka suuressa osassa haastattelu on? Mikä on jutun laajempi näkökulma? Keitä muita haastatellaan?

7. Sovi ajankäytöstä

Asiantuntijan aikaa kuluu haastatteluun, eikä hän välttämättä ehdi keskustella tunnin ajan yhtä kommenttia varten. Sopikaa yhdessä kuinka paljon aikaa on käytettävissä.

8. Näkökulmista kuuluu krediitit myös asiantuntijoille

Älä omi asiantuntijan näkökulmia tai päätelmiä. Liitä juttuun mahdollisuuksien mukaan linkkejä lisätietoihin (asiantuntijan julkaisu, teksti, blogi tms.).

9. Anna asiantuntijalle toinen mahdollisuus

Jos yhteistyö ei sujunut, kysy asiantuntijalta palautetta: voitte varmasti molemmat parantaa jossain kohtaa ja kenties oppia jotain uutta. Jos kyseessä oli vain kokemattomuudesta johtuva jäätyminen tai epävarmuus, anna asiantuntijalle uusi mahdollisuus!

10. Pidä haastateltavasta huolta

Missä valossa asiantuntija nähdään yleisesti tai esimerkiksi tiedeyhteisössä jutun julkaisun jälkeen? Voiko haastattelusta aiheutua asiantuntijalle ikäviä seurauksia, joista on syytä keskustella jo etukäteen?

Lue lisää toimittajan ja asiantuntijan yhteistyöstä Kukan selvityksestä!