Hallintarekisteri meni läpi, media keskittyi moittimaan persuja
Kiistelty hallintarekisteri hyväksyttiin viime viikolla. Median huomio kiinnittyi enemmän muuhun kuin itse lain sisältöön.
Eduskunta hyväksyi paljon kiistellyn hallintarekisterilain viime viikolla äänin 94–62.
Maria Pettersson nosti ansiokkaasti Facebookissa esiin keskustelun, jossa tuotiin ilmi, että hallintarekisteri tulee vaikeuttamaan toimittajien työtä selvittää päätöksenteon ja erilaisten kytkyjen seuraamista, ja esimerkiksi yhden kokoomuksen kansanedustajan voi tulkita olleen asiasta jopa tyytyväinen. Harmi, että tätäkään keskustelua ei käyty kunnolla ennen itse päätöksentekoa, vaan vasta sen jälkeen.
Asiantuntijat ja viranomaiset ovat esittäneet uudistusta kohtaan paljon kritiikkiä. Mediassa kritiikkiä oli esillä varsin paljon erityisesti Alexander Stubbin valtiovarainministerikaudella, jolloin hallintarekisteriä yritettiin viimeksi saada läpi. Suuri kiitos asiantuntijoiden kritiikin medianäkyvyydestä kuuluu osittain Stubbille, joka antoi asiantuntijalausunnoista väärää tietoa eduskunnalle ja joutui suuren mediamylläkän kohteeksi.
Keväällä 2017 hallintarekisteri ilmestyi yllättäen uudelleen käsittelyyn, vaikka asian piti olla jo käsitelty ja hankkeen kuopattu. Lakiin tehtiin monia muutoksia edelliseen käsittelyyn nähden, mutta moni viranomainen ja asiantuntija oli edelleen kriittinen esitystä kohtaan. Ratkaisevassa vaiheessa median huomio näytti kuitenkin kiinnittyvän lain sisällön sijaan varsin paljon perussuomalaisten takinkääntöön ja muutamiin perussuomalaisten poliisikansanedustajiin, jotka ilmoittivat äänestävänsä esitystä vastaan. Hanketta ajaneita tahoja tuskin haittasi, että huomio kiinnittyi paljon perussuomalaisiin.
Taalerin lakimies Olli Segersvärdin mielestä media keskittyi perussuomalaisten takinkäännön lisäksi pitkälti veronkiertoon ja varojen piilottamiseen, joihin Segersvärdin mukaan lakiehdotus ei vaikuta juuri millään tavalla. Myös Hankenin rahoituksen professori Timo Korkeamäen mielestä taloudellisille argumenteille annettiin varsin vähän sijaa, toisin kuin poliittisille siirroille, äänten kalastelulle ja populistisille argumenteille.
Verotuksen ja yritysvastuun asiantuntijana Kepassa työskentelevän Lyydia Kilven mielestä hallintarekisteri sai eri kierroksillaan paljon palstatilaa, mutta esimerkiksi vaihtoehtoiset tavat, joilla Suomen lainsäädäntöä olisi voitu muuttaa arvopaperikeskusasetusta kunniottaen mutta avoimuutta heikentämättä, saivat harmillisen vähän palstatilaa.
Hallintarekisterin seurauksista uutisoivat käsittelyn aikana ansiokkaasti muutaman jutun verran ainakin Aamulehti, HS ja Yle. Itse äänestyksen jälkeen HS:ssa tuotiin monipuolisesti esiin, mitä lakimuutos tarkoittaa, mutta päähuomio otsikkoa myöten oli perussuomalaisissa. Olisi toivottavaa, että Suomessa keskusteltaisiin jo ennen äänestystä poliittisten takinkääntöjen sijaan monipuolisemmin itse lakimuutoksen sisällöstä. Takinkäännöt kuuluvat olennaisena osana halitustyöskentelyyn, eikä yksikään hallituspuolue ole niistä irrallaan.
