Iriksen kolme vinkkiä SuomiAreenaan

SuomiAreenan ohjelmatarjonta on runsas: helpota valintaasi ja ota talteen Kukan Iriksen poiminnat

Osallistutko kesän SuomiAreenaan? Kannattaa, koska tilaisuudessa pidetään useita kiinnostavia puheenvuoroja myös median luotettavuuteen ja asiantuntijuuteen liittyen. Tässä kolme mediaan ja asiantuntijuuteen liittyvää tärppiä, ole hyvä!

1. Median toimintatavat tulisi tehdä lukijalle näkyviksi

Keskustelutilaisuus 12.7. klo 10.00–11.15: Onko totuus valintakysymys ja voiko mediaan luottaa? Demokratia 2.0 vaihtoehtoisten faktojen aikana

Ylen järjestämässä tilaisuudessa keskustelevat vastaavat päätoimittajat Jouko Jokinen (Aamulehti), Joni Soila (Seiska) ja Merja Ylä-Anttila (MTV) sekä päätoimittaja Riikka Venäläinen (Yle). Median luotettavuus on tärkeä aihe, koska tällä hetkellä median toimintatavat eivät ole läpinäkyviä. Toimittajien tulisi avata lukijalle jutun tekoprosessi, lähteet ja lähteiden taustat, sekä kertoa, miksi juuri kyseinen näkökulma ja asiantuntija valittiin juttuun. Näin lukija tietäisi, millaisten lasien läpi juttua tulisi lukea ja voisi arvioida itse jutun ja faktojen luotettavuutta. Avoimuus median toimintamalleista olisi luotettavuuden kannalta tärkeämpää kuin totuuden etsiminen, koska vaikka osa tiedosta on luotettavampaa kuin osa, ei totuutta voida koskaan löytää. On kiinnostavaa kuulla, miten päätoimittajat käsittelevät aihetta.

2. Toimittajat ovat aina olleet sekä vahtikoiria että juoksupoikia

Keskustelutilaisuus 13.7. klo 17.00–18.15: Median muutos — vahtikoirasta juoksupojaksi?

PAM:in järjestämässä tilaisuudessa keskustelevat Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi, vapaa kirjoittaja Kaarina Hazard ja kirjoittaja Maria Pettersson. Otsikko on lähtökohtaisesti harhaanjohtava: en usko, että nykymedia olisi merkittävästi erilainen kuin media aiemmin. Toimittajat ovat aina olleet identiteetiltään vahtikoiria ja toimintatavoiltaan osin juoksupoikia. Esimerkiksi poliittista journalismia olisi hankalaa tehdä ilman, että toimittaja olisi riippuvainen poliitikoilta saamastaan tiedosta. Toimittajat kilpailevat juttuideoilla, eikä ainutlaatuista tietoa voi saada ilman luottamussuhdetta poliitikkoon. Näin on ollut ennen ja näin on nyt. Odotankin innolla, päästäänkö keskustelussa otsikosta pidemmälle.

3. Tiede tuottaa kaupallisia innovaatioita, mutta myös tieteellinen prosessi on itsessään tärkeä

Keskustelutilaisuus 11.7. klo 11.45–13.00: Suomi nousuun eli mitä hyötyä tieteestä on?

Helsingin yliopiston järjestämässä tilaisuudessa keskustelevat kansanedustaja Pekka Haavisto, professori Samuli Siltanen, toimitusjohtaja Jari Strandman, yrittäjä ja dosentti Pilvi Torsti sekä konsernijohtaja Christoph Vitzthum. Vaikka keskustelu varmasti keskittyy tieteen merkitykseen kaupallisten innovaatioiden tuottamisessa, olisi hienoa jos keskustelussa nostettaisiin esille myös se, kuinka tieteellinen prosessi voisi hyödyttää innovaatiotoimintaa. Tieteelliseen prosessiin kuuluu, että tekijät vertailevat tiedon luotettavuutta suhteessa aiemmin tiedettyyn. Tärkeänä osana on kerätyn tiedon ja tehdyn analyysin asettaminen vertaisarvioitavaksi. Mikään tieto ei siis saa merkittävää asemaa ennen muiden tieteentekijöiden arviointia. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että aina ennen uuden tuotteen kehitystä laadittaisiin kevyt kirjallisuuskatsaus aiemmin tiedetyn pohjalta ja osallistettaisiin myös yrityksen työntekijät mukaan arvioimaan, onko valittu suunta paras mahdollinen. Vertaisarvioinnin laajemmasta soveltamisesta olisi hyötyä paitsi yrityksille myös journalismille.

Mitä SuomiAreenan keskustelua itse odotat ja suosittelisit muille?

Kuvan ikoni: Freepik