Kuka on asiantuntija?

Asiantuntijuuteen kytkeytyy aina valtaa, joten haluan avata, kuka on Kukan asiantuntija.

Asiantuntijuudesta ja asiantuntijoista puhutaan yhteiskunnassa jatkuvasti, mutta määritelmät jäävät helposti epämääräiselle tasolle. Asiantuntija voi olla milloin ravitsemustieteen professori, milloin itseoppinut ruokavaliovalmentaja. Yhteistä määritelmille on se, että asiantuntijuus tarkoittaa laajaa tietämystä ja osaamista tietystä aiheesta ja se, että asiantuntijuuteen liittyy lähes poikkeuksetta valtaa. Tämän vuoksi haluan avata tarkemmin, mitä asiantuntijuudella Kukassa tarkoitetaan.

Meille asiantuntijuus tarkoittaa substanssiosaamisen lisäksi halua tuoda asiantuntijuus esille läpinäkyvästi sekä kykyä ja motivaatiota kommentoida yhteiskunnallisia teemoja.

Tätä olemme halunneet vielä tarkentaa siten, että asiantuntija ei voi ainoastaan toimia omien intressiensä managerina ja markkinoijana: päällimmäisenä tulee olla halu kommentoida käsiteltyä teemaa yleisemmin. Näin ollen suuren ruokakaupan toimitusjohtaja voi olla Kukan asiantuntija jos kommentoiminen ei liity oman kaupan mainostamiseen vaan vähittäiskaupan muutosten kommentointiin. Pienen sosiaali- ja terveyspalvelualan järjestön asiantuntijaa kannustamme puolestaan nostamaan Kukan kautta esille asiakkaan aseman sote-uudistuksessa — emme niinkään järjestön juuri kehitettyä uutta palvelukonseptia.

Olemme käyttäneet omassa määritelmässämme apuna laajan asiantuntijuuden käsitettä, jonka mukaan asiantuntija ”voi esiintyä mediassa paitsi popularisoijana, myös ajankohtaisten ilmiöiden tulkitsijana, yhteiskunnallisena osallistujana ja (tiede)politiikan kommentaattorina, tietämyksen aukkoja tai ristiriitaisuuksia selvittävänä kriitikkona tai managerina, joka tekee näkyväksi omaa tutkimustaan tai tutkimusalaansa ja organisaatiotaan” (Väliverronen 2015).

Vaikka Väliverrosen esimerkki koskee tutkijoita, voi määritelmä kattaa tutkijoiden lisäksi yritys- ja järjestöasiantuntijoita. Substanssiosaamista löytyy myös muualta kuin tutkimuksesta. Laajuus tuo kuitenkin mukanaan haasteita ja nostaa väistämättä esille erilaiset intressikysymykset. Kenen asialla asiantuntija on?

Kukan näkökulmasta kukaan asiantuntija ei ole neutraali, eikä tarvitsekaan olla. Asiantuntijat toki poikkeavat toisistaan. Erityisesti tutkijat tarkastelevat aiheita useista eri näkökulmista ja näkökulmia vertaillen. Asiantuntijuus rakentuu tieteessä erityisesti julkaistujen vertaisarvioitujen artikkelien lukumäärän mukaan. Mutta kuten yrityksissä ja järjestöissä, myös tutkimuksen tekemistä määrittävät erilaiset intressit ja tutkijan omat arvot. Ja tässä ei ole mitään ongelmaa.

Ongelmat alkavat silloin, kun asiantuntijan taustoja ei tuoda mediassa esille, tai omaa intressiä ajava asiantuntija esitetään neutraalina asiantuntijana. Tärkeintä onkin taustan avaaminen läpinäkyvästi muun muassa sen kautta, missä asiantuntija työskentelee ja millaisia näkökulmia hän on aiemmin esittänyt. Tämä avaa valta-asemaa kaikille ja mahdollistaa asiantuntijuuden vertailun.

Me Kukassa haluamme edistää läpinäkyvyyttä. On tärkeää, että toimittaja pystyy vertailemaan asiantuntijoita tiettyyn aiheeseen liittyen ja hahmottamaan, mistä asiantuntijan asiantuntijuus koostuu. Monessa kysymyksessä tohtorikoulutettava on professoria parempi asiantuntija, mutta jos vertailu ei onnistu, on havainnon tekeminen hankalaa. Samoin järjestön asiantuntija pystyy usein tuomaan tutkijaa konkreettisempaa tietoa juttuun, joka käsittelee vaikka kaivojen merkitystä lähiyhteisölle.

Haluan erikseen todeta, että tarkoitukseni ei ole asettaa tieteellistä tietoa vastakkain kokemukseen pohjautuvan tiedon kanssa. Uskon vahvasti tieteellisen tiedon oikeellisuuteen ja merkitykseen ja haluan, että tutkimustiedon merkitys kasvaisi tulevaisuudessa. Tutkimuksesta tekee tärkeää pyrkimys useiden eri näkökulmien huomioimiseen sekä laajojen kokonaisuuksien ja kehityskulkujen ymmärrys ja selvittäminen. Tätä lähestymistapaa pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän myös mediassa ja päätöksenteossa.