Toimittaja, ota läpinäkyvyys totuuden rinnalle!
Olisi hienoa, jos jutuissa huomioitaisiin totuuden lisäksi läpinäkyvyys. Tässä kolme käytännön tapaa ottaa läpinäkyvyys huomioon journalismissa.
Toimittajat etsivät totuutta. Jutut tulee perustaa faktoihin, ja tiedonlähteitä arvioida kriittisesti. Vaikka osa tiedosta on toki luotettavampaa kuin osa, voi totuutta olla vaikea löytää. Totuus on nimittäin aina tarkkailijan silmässä eikä kukaan ole koskaan täysin objektiivinen. Taustat ja kokemukset vaikuttavat juttuun aina. Onneksi tämä ei ole ongelma.
Totuutta voi onneksi tavoitella myös läpinäkyvyyden kautta: kertomalla lukijalle, kuinka juttu on syntynyt ja mitkä tekijät ovat siihen vaikuttaneet. Haluankin nostaa esille kolme käytäntöä, joiden avulla jokainen toimittaja voi tehdä jutuistaan läpinäkyvämpiä: toimittajan taustan avaaminen, aiheen ja näkökulman valinta ja taustatietojen käyttö.
1. Avaa oma taustasi lukijoille
Toimittaja ei (kuten ei asiantuntijakaan) ole koskaan objektiivinen tarkkailija, ja toimittajan tausta ja kokemukset vaikuttavat juttuun. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että vuosia luontojärjestössä toimineen toimittajan näkökulma Pariisin ilmastosopimuksen ratifiointiin on erilainen kuin toimittajan, joka on vuosia harrastanut autoilua. Näkökulmien erosta huolimatta molemmat voivat esittää jutuissaan faktoja. Kuten laadullisessa tutkimuksessa, olisi hienoa että myös journalismissa toimittajat avaisivat omaa asemaansa suhteessa tarkasteltuun aiheeseen. Tämä auttaisi lukijaa suhteuttamaan lukemaansa.
2. Kerro miten aihe ja näkökulma on valittu
Jutuissa on aina aihe ja näkökulma, ja sitä, miksi tietty aihe tai näkökulma on valittu, olisi kiinnostavaa avata nykyistä enemmän myös lukijoille. Miksi toimittaja halusi kirjoittaa lukijoille juuri sähköautoista? Entä halusiko toimittaja nostaa ilmastosopimusjutun näkökulmaksi sijoittajien edut siksi, että lehden lukijakunta koostuu sijoittajista vai siksi, että sattui viime viikolla vierailemaan cleantech-yrityksen tiloissa? Aiheen ja näkökulman valinta ei tapahdu tyhjiössä vaan ympäristöä tarkastelemalla ja ihmisten kanssa keskustelemalla. Se, miksi toimittaja kokee juuri tietyn keskustelun tai tietyn ilmiön olevan mielenkiintoista, olisi varmasti myös lukijoiden näkökulmasta kiinnostavaa.
3. Kerro mitä taustatietoja jutussa on käytetty
Edellisiin liittyen lukijaa kiinnostaisi varmasti myös se, mistä toimittaja on tietonsa saanut. Koska toimittajalla on harvoin mahdollisuutta kyseenalaistaa vuosia aihetta tarkastelleen asiantuntijan väitteitä, voisi toimittaja avata, keitä asiantuntijoita jutussa on kuultu ja mistä lähteestä toimittaja on saanut tiedot juttuun. Toki lähdesuoja suojelee osin haastateltavia, mutta valtaosassa tilanteista lähdesuoja ei aseta ongelmia. Haastatellut asiantuntijat voisi esimerkiksi esitellä jutun lopussa, kuten jo joissakin jutuissa tehdäänkin. Lisäksi toimittajat voisivat linkata juttuihin lähteitä ja sivuja, joista löytyy aiheesta lisätietoa.
Uskon vahvasti, että läpinäkyvyyden merkitys on journalismin uskottavuuden ja median luotettavuuden kannalta merkittävä. Tehdään yhdessä läpinäkyvyydestä voimavara!
Aiheesta on keskusteltu aiemmin myös Ylen Julkinen sana -ohjelmassa.
