Ruokatrendit 2018: järvikalaa, cocktaileja ja hyvän omantunnon valmisruokaa

Vuosi 2017 oli kasvisbuumin huippuvuosi. Kauppojen vegehyllyjen esiinmarssi ja vegaanivaihtoehtojen runsaus yllätti skeptisimmänkin. Kuluttamisen tavat voivat muuttua nopeasti, ja teollisuus sekä kauppa voivat reagoida vauhdilla ohjaten kuluttamista kestävämpään suuntaan.

Työssäni mietin päivittäin kuluttajien valintoja, joten halusin listata omat ennustukseni siitä, miltä alkanut vuosi näyttää ruokavinkkelistä.

Fleksaus nousussa

Kuudes teki Tiedostava Kuluttaja -tutkimuksen Ruotsissa, missä ei olla ruokavalinnoissa yhtä ehdottomia kuin meillä. Ilmiöllä on nimi ja se on fleksaus (flexitarism). Tavoitteena on syödä terveellisemmin ja vastuullisemmin, mutta ilman elämää rajoittavaa ehdottomuutta. Kasvisateria kerran viikossa on hyvä alku tiedostavampaan kuluttamiseen. Nautinto, joustavuus ja hyvä omatunto kulkevat mukana arjessa, ja isoäidin tarjoama karjalanpaisti voidaan syödä hyvillä mielin pahoittamatta kenenkään mieltä. Uskon, että tämä muutos nähdään myös meillä. ”Vähemmän mutta parempaa” sopii erityisesti lihansyöntiin, jonka ympäristökuormasta jokaisen tulee olla tietoinen.

Hyvän omantunnon valmisruokaa

Yksittäisten raaka-aineiden kohdalla kuluttajan on helppoa tehdä oikeita valintoja, mutta valmisruoissa ja julkisessa ruokailussa raaka-aineiden alkuperä jää liian vähälle huomiolle. Ministeriö valmistelee alkuperämerkinnän näkyvyydestä asetusta, mutta uskon, että jo ennen sen voimaantuloa ravintolat alkavat itse kertoa alkuperätietoja. Kysyessä huomaa, että liian usein erityisesti kana tulee Brasiliasta tai Thaimaasta.

Kun tarpeeksi moni kysyy ja jättää aterian ostamatta, alkaa myös tapahtua. Valmisruoissa aletaan nähdä yhä useammin vähemmän tunnettuja ruhonosia, kuten vaikka pitkään haudutettua possun poskea tai kieltä. Tätä kautta myös lisätään raaka-aineen arvostusta. Terveelliset pikaruokavaihtoehdot lisääntyvät, ja koteihin ostettavat perhepakkaukset kasvattavat suosiotaan, myös luomuna.

“Valmisruoissa aletaan nähdä yhä useammin vähemmän tunnettuja ruhonosia.”

Aamiainen to-go

Aamiainen aloittaa päivän joko hyvin — tai vähemmän hyvin. Ennustan, että tänä vuonna valinnat aamiaisen ympärillä helpottuvat ja mukaan otettavat vaihtoehdot lisääntyvät. Kioskeista saa jo esimerkiksi terveellisiä mehushotteja. Ruotsissa kiinnostavat ravintolat tarjoavat aamiaisia; suosituimpiin paikkoihin tehdään pöytävarauksia ja sovitaan business-tapaamisia.

Ja se kahvimaito. Paras kahvimaito on tuoretta, jonka ei kuulu kestää kuukausia huoneenlämmössä.

Pakkauskoot pienenevät

Yhä useammassa kotitaloudessa asutaan yksin. Kauppojen valikoimassa tämä näkyy toistaiseksi vielä heikosti. Ruoan valmistuksen esteeksi muodostuu usein liian suuret pakkauskoot, jolloin osa raaka-aineista jää lojumaan pitkäksi aikaa kaapin pohjalle. Miksei perusraaka-aineita voisi myydä pienemmissä erissä, jolloin yksineläjienkin olisi fiksua laittaa ruokaa itse? Kohtuulliset pakkauskoot palvelisivat myös yhä suositumpia ateriakassipalveluita, joihin uskon isojen ketjujenkin lähtevän mukaan. Myös pienemmät karkkipussit ja oluttölkit kiinnostavat!

Syödään yhdessä

Suomi100-juhlavuosi toi näkyvästi esiin yhdessä syömistä. Jatketaan tätä ja syödään enemmän yhdessä — kutsutaan kotiin arkena kaveriperhe syömään ja pian kutsu käy myös toiseen suuntaan. Ravintoloissa näkyy alkuruoka, pääruoka, jälkiruoka -asetelman väistyminen, kun yhä useampi ravintola tarjoaa jaettavia ruokia. Ruoasta on myös luontevaa keskustella, kun kaikki syövät samaa ja voivat jakaa makukokemuksia.

Alkoholilain muutos

Kohuttu alkoholilaki muuttui: miten se näkyy kaupassa? Kesään mennessä tullaan näkemään paljon kiinnostavia juomasekoituksia lähikaupan hyllyssä. Mehujäät, spritzerit ja cocktailit tulevat kauppoihin — kaupoissa tullaan näkemään cocktail-hyllyjä. Valikoiman laajuus ja houkuttelevuus tulevat yllättämään kuluttajat. Tätä eivät ehkä poliitikotkaan ymmärtäneet lakia säätäessään. Ennustan, että lakimuutos on alkusoitto viineille maitokaupassa. Käytännössä se nähdään jossain muodossa jo tämän vuoden aikana.

“Kesään mennessä tullaan näkemään paljon kiinnostavia juomasekoituksia lähikaupan hyllyssä.”

Ruokakauppakin kehittyy

Ruokakaupassa ei ole nähty isoja muutoksia sitten valintamyymälän tulon. Alettaisiinko jo vihdoin päästä pois tuotekategoria-ajattelusta siirtyen kuluttajan ongelmien ytimeen? Ratkaisuja arkiseen “mitä tänään ruoaksi?” -kysymykseen kauppa voisi nostaa ateriakokonaisuudet näkyvämmin esille. Ei kuluttajaa lopulta kiinnosta mihin hyllyyn kaupan logistiikka on minkäkin elintarvikkeen sijoittanut. Meidät on vain opetettu toimimaan niin kuin kaupalle on tehokkainta. Kaupassa käynnin tulisi olla moniaistinen kokemus, joka jättää aina muistijäljen. Enemmän inspiraatiota ja uuden oppimista, vähemmän kolkkoja ostoshalleja ja rutiininomaista suorittamista.

“Ei kuluttajaa lopulta kiinnosta mihin hyllyyn kaupan logistiikka on minkäkin elintarvikkeen sijoittanut.”

Lohen tilalle turskaa ja järvikalaa

Lohi on merten broileri, joka on jatkanut voittokulkuaan läpi 2000-luvun muun kalan kustannuksella. Mitä jos syötäisiin enemmän turskaa ja järvikalaa? Marketeissa MSC-sertifioidun kalan saatavuus paranee. Jos lohta halutaan syödä, niin otetaan mieluummin kotimaista kirjolohta kuin kasvatettua norjalaista.

Lopuksi perunaa

Peruna on loistava kotimainen elintarvike. Se on kevyttä (100 g perunaa = 55 kcal vrt. riisi 138 kcal, pasta 106 kcal), kuitupitoisempaa kuin kaurapuuro, ja sen tuotantoon käytetään vain vähän vettä (1kg = 202 l vettä vrt. riisi 1112 l, liha 1664 l). Perunan kokonaishiilijalanjälki on pieni. Perunajalosteita on hyvin markkinoilla ja pienen perunan keittää nopeasti. Tehdään vuodesta perunan vuosi!

Hyvää ruokahalua vuodelle 2018!


Kuudes on pohjoismainen designtoimisto, joka on erikoistunut ruokabrändäykseen. Tutustu viimeisimpiin ruokabrändäyksiimme tai ota yhteyttä.

Kuvat on otettu Kuudennen Trend Safareilla Tukholmassa ja Helsingissä. Trend Safari on asiakaskohtaisesti räätälöitävä formaatti, joka auttaa kehittämään liiketoimintaa inspiroimalla ja esittelemällä kulutustrendejä. Lue lisää Trend Safarista tästä.

One clap, two clap, three clap, forty?

By clapping more or less, you can signal to us which stories really stand out.