Nuorisotyön yhden yön digiloikka
Nuorisotyöntekijöiden, kuten koko maailman, piti koronan myötä omaksua lyhyessä ajassa uusia tapoja toteuttaa työtään. Suuri osa työstä siirtyi verkkoon eri alustoille. Mitä hyviä käytänteitä verkkoon siirtyminen on nuorisotyölle tuonut?
Virtuaalisten tilojen ja nuorten verkkokohtaamisen merkitys nuorisotyössä on ollut suuri jo ennen koronaa (Eriksson & Tuuva-Hongisto 2019). Vaikka verkossa tehtävään nuorisotyöhön oli olemassa valmiudet, tarkoitti toimintaympäristön muutos monelle nuorisotyöntekijälle uuden oppimista (Kauppinen, Kiilakoski & Lahtinen 2020). Erityisesti ryhmämuotoisten verkkovälitteisten palvelujen kehittämisessä on nähty ennen korona-aikaa olevan paljon kehittämistä, joka vaati uuden osaamisen lisäksi myös uusia laitteistoja (Moisala & Polak 2020).
Nuorisotyö on perinteisesti nähty toimijana, joka pystyy tekemään nopeita käännöksiä ja reagoimaan muuttuviin tilanteisiin. Mutta mitä uutta osaamista kevään digiloikka toi nuorisotyöhön ja mitä hyviä käytänteitä tuli jäädäkseen? Asiaa kartoitettiin syksyllä 2020 osana Kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskuksen nopean tiedontuotannon tehtävää. Nopean tiedontuotannon tarkoituksena on reagoida nopeasti nuorisotyön ajankohtaisiin ilmiöihin ja tuottaa niistä tietoa koulutuksen ja päätöksenteon tueksi (Helin & Moisala 2020).
Tiedonkeruu toteutettiin kolmivaiheisena ja se suunnattiin kaikille nuorisotyötä kunnissa tekeville ammattilaisille. Ensimmäisessä vaiheessa tietoa kerättiin lyhyellä kuuden kysymyksen avoimella verkkokyselyllä (n=148), jolla selvitettiin nuorisotyöntekijöiden mahdollisuuksia toteuttaa verkkonuorisotyötä. Toisessa vaiheessa kyselyn vastauksia syvennettiin tulkitsemalla niitä yhdessä nuorisotyöntekijöiden kanssa fokusryhmäkeskusteluissa (n=4). Kolmannessa vaiheessa kerättiin verkkonuorisotyön kehittämistarpeita ja keväällä syntyneitä hyviä käytänteitä kaikille avoimella Padlet-alustalla (39 vastausta).
Verkkoon siirtymisen tuomia hyviä käytänteitä
Aineiston perusteella sosiaalisen median monipuolinen käyttö lisääntyi keväällä ja sen hyödyntämistä on jatkettu myös syksyllä. Sosiaalista mediaa on käytetty toiminnasta viestimiseen sekä yhteydenpidossa nuorten kanssa niin yksilö- kuin ryhmämuotoisesti. Osa vastaajista koki löytäneensä verkkovälitteisestä työskentelystä hyvän tavan ottaa yhteyttä osaan nuorista. Varsinkin etsivässä nuorisotyössä verkkovälitteisyyden on koettu toimivan hyvin ensimmäisissä yhteydenotoissa, sillä osalle nuorista se on madaltanut kynnystä osallistua palveluun. Tällöin esimerkiksi Discordin käytön on koettu tehostavan arkityötä kohtaamisten tapahtuessa monikanavaisesti. Onnistumiset myös innostavat työntekijää kokeilemaan rohkeammin uusia alustoja ja sovelluksia osana työtään.
“Meillä on ollut virtuaalinuokkari Discordissa, Instagramin storyissa on tuotettu puuhavinkkejä sekä osallistavia tehtäviä, jotka on saanut hyvää palautetta. Lisäksi kontakti on ollut tiettyihin nuoriin myös WhatsAppin sekä teamsin kautta ja joidenkin kanssa olemme tavanneet edelleen myös kasvotusten.” (Kysely)
Oleellista korona-ajan verkkonuorisotyön hyvässä toteutumisessa on ollut suunnitelmallisuus ja tavoitteiden asettelu. Nopea reagointi muuttuneeseen tilanteeseen ja uuden työotteen systemaattinen kehittäminen ovat vaatineet tasapainottelua nuorisotyöntekijöiltä. Vaikka nuorisotyölliset periaatteet ja ideologia ovat samat niin verkossa kuin kasvotusten nuoria kohdattaessa, verkkoympäristössä on erilaiset perehtymistä vaativat reunaehdot työn tekemiselle. Verkkoympäristössä työtä on tehty osin erilaisin kasvatuksellisin teemoin, verkossa painottuvat medialukutaidon ja verkossa käyttäytymisen opettelu. Nuorisotyölliset tavoitteet ovat verkkoympäristössä kuitenkin yleisesti ottaen samoja kuin kasvokkaisessa työssä, mutta verkossa vastaan tuleviin tilanteisiin joutuu reagoimaan eri keinoin. Kehonkielen puuttuminen tekstipohjaisessa kommunikoinnissa vaatii työntekijältä uudenlaisen kommunikoinnin tavan opettelua.
“…että vähän tuli orpo olo, kun vietiin ne aseet mitä normaalisti käytät, kehonkieltä, sä luet toista, sä pystyt elävöittämään omilla käsillä sitä, esimerkkejä käyttää eri tavoin, ni sit vietiin kaikki. Sun piti kohdata se nuori täysin eri tavoin.” (Fokusryhmä)
Vastauksista nousi useita verkkonuorisotyöhön siirtymisen synnyttämiä hyviä käytänteitä, mutta vastauksissa oli nähtävissä myös huolta tulevasta. Syksyllä moni nuorisotyön perinteinen kasvokkainen toiminta alkoi pyörimään normaalisti, jolloin keväällä aloitettuun verkkonuorisotyöhön ei ollut osalla nuorisotyöntekijöistä enää työaikaa käytettävissä. Kyselyyn vastanneista 50 % koki, ettei työaika ollut syksyllä 2020 riittävä verkkonuorisotyön tekemiseen.
“Pääasiassa olen kohdannut nuokkarilta tuttuja nuoria fortnitessä. Kohtaaminen on ollut osalle nuorista hyvin tärkeää enkä olisi valmis kuoppaamaan tätä työ muotoa, mutta ei sille tunnu aikaa löytyvän kun nuokkarit ovat auki.” (Kysely)
Alustojen käytettävyys
Ennen korona-aikaa on tunnistettu tarve lisäosaamiselle, jotta digitaaliset välineet saadaan otettua nuorisotyössä laajasti käyttöön (Eriksson & Tuuva-Hongisto 2019). Useassa kunnassa keväällä 2020 nuorisotyössä otettiin käyttöön uutena alustana nuorten suosima Discord. Korona-aika laajensi nuorisotyön toimintaympäristöjä Discordin mahdollistaessa monen nuorisotyöllisen elementin siirtämisen verkkoon. Esimerkiksi avointa tilatoimintaa ja työpajatoimintaa pystyttiin toteuttamaan hyvin Discordissa.
Syksyllä 2020 useista suunnista tuli kuitenkin viestiä Discordin käytön haasteista. Yleisesti epäiltiin ongelman johtuvan alustan selainversiosta, jota moni nuorisotyöntekijä käytti. Discordin työpöytäsovellusta ei kaikissa kunnissa ollut mahdollista ladata työkoneelle tietohallinnon rajoituksista johtuen. Osana tiedonkeruuta kartoitettiin ongelman laajuutta ja taustalla olevia syitä.
57 % kyselyyn vastanneista kertoi käyttävänsä Discordia, eikä ole kokenut teknisiä ongelmia alustan käytössä työnantajan laitteilla. 31 % vastaajista kertoi käyttävänsä Discordia ja kokeneensa käytössä vähäisiä teknisiä ongelmia. Vain 2 % vastaajista ei pystynyt käyttämään Discordia ollenkaan työnantajansa tarjoamilla laitteilla. Fokusryhmäkeskusteluissa nousi esiin, että suurin osa Discordin käytössä kohdatuissa teknisissä ongelmissa on liittynyt käyttäjän omaan osaamiseen. Kun käyttäjälle on tarjottu asiantuntevaa tukea, ongelmat ovat pääosin saatu ratkaistua. Selainversiossa on silti tullut vastaan yksittäisiä ongelmia, joiden tekninen ratkaiseminen ei ole ollut mahdollista.
Kunnissa jo ennestään käytössä olleen Teamsin hyödyntäminen laajeni myös töiden siirryttyä verkkoon. Teams on kyselyn vastausten perusteella yleisemmin käytössä oleva alusta, kuin Discord. Zoomin käyttö näyttäisi olevan nuorisotyöntekijöiden parissa kyseisistä alustoista vähäisintä. Tietoa on mahdollista hyödyntää esimerkiksi nuorisotyöntekijöille suunnattujen koulutusten ja verkostoyhteistyön alustoja valittaessa. On kuitenkin syytä huomioida, että otanta on pieni, eikä tulosta tule yleistää yksioikoisesti koskemaan koko nuorisotyön laajaa kenttää.
Nuorisotyön kehittäminen siirtyi myös verkkoon
Syksyn 2020 aikana kartoitettiin Kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus Kanuunan verkostoihin osallistuneiden nuorisotyön ammattilaisten kokemuksia toimintaympäristön muutoksesta verkostojen siirryttyä Discordiin ja Teamsiin. Verkostojen toimintaa seurattiin Kanuunan sähköisissä kanavissa ja haastateltiin kolmea vertaiskehittämisverkostoissa pitkään mukana ollutta henkilöä.
Kanuunan verkostot ovat aiemmin kokoontuneet pääasiassa vuosittaisissa kasvokkaisissa tapaamisissa eri puolilla Suomea. Verkostojen siirtyminen verkkoympäristöön on tuonut uusia positiivisia elementtejä alan yhteiseen kehittämiseen. Discordin ja Teamsin käyttö on tuonut uusia osallistujia verkostoihin ja mahdollistanut aiempaa laajemman osallistumisen koulutuksiin ja vertaiskehittämiseen. Verkkoon siirtyminen on mahdollistanut monipuolisemman osallistumisen erityisesti pienille kunnille.
Haastateltavat kokivat verkostojen ytimen olevan vertaistuessa, kehittämisessä ja koulutuksessa. Vertaiskehittämisverkostoissa nuorisotyön kehittäminen mahdollistuu niin valtakunnallisesti kuin oman työn näkökulmasta, minkä koettiin tukevan omaa jaksamista. Poikkeusoloissa verkostot ovat tarjonneet vertaisuuteen perustuvaa tukea nuorisotyöntekijöille ja mahdollistaneet nopean tiedon jaon ajankohtaisista asioista. Yhteinen kehittäminen tapahtuu verkossa aiempaa jouhevammin ja nopeammin. Samalla verkkoympäristö on myös karsinut osan osallistujista aikana, jolloin kaikki muukin työ tapahtuu verkossa. Vaikka verkkovälitteinen toimintatapa on tullut jäädäkseen myös nuorisotyön vertaiskehittämiseen, ei kasvokkaisista tapaamisista tulla tulevaisuudessa kokonaan luopumaan.
Kevään oppeja ei tule kuopata
“Koronan myötä verkkonuorisotyö on kehittynyt huomattavasti ja sen kautta on tavoitettu nuoria hyvin poikkeusaikoina. Verkkonuorisotyö on tehokas työväline myös normaaliaikoina ja hyvät käytänteet sen osalta tulee säilyttää osana nuorisotyötä jatkossakin.” (Kysely)
Siirtyminen verkkonuorisotyöhön tuotti aineiston valossa hyviä uusia käytänteitä nuorisotyöhön, mutta uusien työmenetelmien sovittaminen “normaaliin” tilanteeseen vaatii uuden pohdinnan nuorisotyön toimintaympäristöjen ja resurssoinnin kohdentamisesta. Oleellista alan kehittymisen näkökulmasta onkin pohtia, miten nuorisotyö organisoidaan parhaalla mahdollisella tavalla nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi uuden digitaalisen osaamisen valossa.
Essi Helin
Projektitutkija
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu — Xamk
Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia
Marja Moisala
Projektitutkija
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu — Xamk
Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia
Lähteet:
Eriksson, S. & Tuuva-Hongisto, S. 2019. Nuorisotyön digitalisaatio 2030. “Meidän tulisi osata tarjota nuorille työkaluja maailmaan, jota me emme vielä itse tunne.” Xamk tutkii 11, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-192-7 [Viitattu 5.1.2021].
Helin, E. & Moisala, M. 2020. Nopeasti muuttuva maailma tarvitsee nopeaa tietoa. READ nro 3/2020, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://read.xamk.fi/2020/kestava-hyvinvointi/nopeasti-muuttuva-maailma-tarvitsee-nopeaa-tietoa/ [Viitattu 5.1.2021].
Kauppinen, E., Kiilakoski, T. & Lahtinen, J. 2020. Nuorisotyötä koronan aikaan. Näkökulma 67, Nuorisotutkimusseura ry/Nuorisotutkimusverkosto. Saatavissa: https://www.nuorisotutkimusseura.fi/nakokulma67 [Viitattu 5.1.2021].
Moisala, M. & Polak, A. 2020. Tulevaisuuden palvelumallien luominen. Teoksessa Moisala, M. (toim.) Paikkariippumattomuus tulevaisuuden nuorten palveluissa maaseudulla. Xamk tutkii 14, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-242-9. [Viitattu 5.1.2021]. 87–104.
Lisätietoja nopeasta tiedontuotannosta:
https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/kunnallisen-nuorisotyon-osaamiskeskus/
