Bitcoin 101

Teemu Hyytiäinen
Lohkoketju Laboratorio
4 min readAug 22, 2018
Image: Pixabay

Bitcoin on vuonna 2009 julkaistu, kaikkien aikojen ensimmäinen lohkoketjusovellus. Sen on luonut tuntematon henkilö tai ryhmä, joka kutsuu itseään Satoshi Nakamotoksi. Bitcoin on kryptovaluutta, jonka alkuperäinen tarkoitus oli luoda maksujärjestelmä, kaikkien ulottuville. Kuka tahansa voi avata Bitcoin-lompakon, myös ilman aiempaa varallisuutta. Bitcoin mahdollistaa kahden henkilön välisen varallisuuden siirtämisen ilman välikätenä toimivaa pankkia. Tämän ansiosta varojen siirtäminen henkilöltä toiselle on edullisempaa, koska pankille ei tarvitse maksaa varojen siirtämisestä. Kolmannen toimijan (pankin) puuttuessa, myös varojen jäädyttäminen on mahdotonta. Lisäksi Bitcoin ei ole rajattu vain pankin toimialueelle, vaan se on toiminnassa kaikissa maailman valtiossa internetin välityksellä. Bitcoiniin on rakennettu oma rahake: bitcoin. Tämän valuuttayksikkönä on BTC tai virallisemmin XBT.

Bitcoin on suunniteltu siten, että uusia lohkoja syntyy keskimäärin 10 minuutin välein. Uuden lohkon syntyessä vanhaan lohkoon ei voida enää tallentaa uutta tietoa, eikä vanhan lohkon tietoja voida muuttaa. Tämä tekee Bitcoinista luotettavan järjestelmän rahakesiirtoja varten. Teoriassa kaikki rahakesiirrot ovat valmiita 10 minuutissa, jonka jälkeen vastaanottaja voi käyttää vastaanottamiaan rahakkeita. Todellisuudessa useat tahot vaativat kolmen tai neljän lohkon luomista siirron tapahtuneen lohkon päälle ennen kuin rahakkeet ovat käytettävissä. Näin varmistutaan, että rahakkeet ovat varmasti kirjattuna oikeaan lohkoon. Koska Bitcoinissa ei ole keskitettyä pankin omaista tahoa, joka varmistaisi rahakkeiden siirron, täytyy varmistaminen toteuttaa muilla keinoin. Bitcoinissa on louhijoita, joiden tehtävä on kirjata siirrot lohkoketjuun. Louhinta vaatii laskentatyötä, joka kuluttaa runsaasti sähköä. Bitcoinia onkin arvosteltu sen suuresta energiankulutuksesta, jonka takia on luotu kryptovaluuttoja, jotka käyttävät erilaista konsensusmekanismia kuin Bitcoin, joka käyttää todistustatyöstä (Proof-of-Work). Konsensusmekanismeja käsitellään myöhemmissä artikkeleissa tarkemmin. Lyhykäisyydessään voidaan kertoa, että Bitcoinin konsensusmekanismi perustuu olettamukseen, että hyväntahtoisilla louhijoilla on enemmän laskentatehoa käytettävissään kuin pahantahtoisilla. Hyväntahtoiseen käytökseen kannustetaan jakamalla lohkon louhimisen myötä saatava lohkopalkkio ja siirtojen sisältämät siirtokulut louhijoille. Jokaisen uuden lohkon myötä syntyi alkuvaiheessa 50 uutta bitcoinia järjestelmään. Vuonna 2018 lohkopalkkio on 12,5BTC/lohko. Lohkopalkkio puolittuu neljän vuoden välein. Suuren sähkönkulutuksen lisäksi Bitcoinin suurin haaste on skaalautuvuus. Tällä hetkellä Bitcoin pystyy käsittelemään vain 7 siirtoa sekunnissa, kun Visa pystyy käsittelemään 1667 siirtoa sekunnissa. Jotta Bitcoinia voitaisiin käyttää laajamittaisesti maksuvälineenä, tulisi se saada paremmin skaalautuvaksi. Bitcoinin skaalautuvuuteen on tälläkin hetkellä kehitteillä useita erilaisia ratkaisuita, joista myöhemmin lisää.

Käyttäjän näkökulmasta Bitcoinin toiminta on yksinkertainen. Bitcoin-lompakon avaaminen on helppoa. Osoitteessa www.bitcoin.org on listattu useita Bitcoin-lompakoita, joista voi valita itselleen sopivimman lompakon. Lompakon avaamisen jälkeen, lompakkoa voi käyttää tietokoneella tai mobiililaitteella. Tämän jälkeen voi ostaa bitcoineja lukemattomista internetin palveluista eri valuutoilla, kuten esimerkiksi euroilla, dollareilla ja jeneillä. Ostetut bitcoinit siirretään ilmoitettuun Bitcoin-lompakkoon jolloin ne ovat lompakon omistajan käytettävissä. Bitcoinien lähettäminen ja vastaanottaminen on yhtä helppoa kuin sähköpostin käyttäminen. Bitcoineja lähettäessä kirjoitetaan vastaanottajan Bitcoin-lompakon osoite ja siirrettävän rahakkeen määrä. Halutessasi voit vaihtaa siirtomaksun summaa. Suuremmalla siirtomaksulla siirto tapahtuu nopeammin, kun taas pienemmällä joutuu odottamaan hieman pidempään. Lähetä-painikkeen painamisen jälkeen odotetaan, että siirto kirjataan lohkoon. Kirjaamisen jälkeen bitcoinit ovat vastaanottajan käytettävissä. Vaikka Bitcoinissa kaikki siirrot ovat luettavissa lohkoketjussa, on siirtojen tekijöiden tunnistaminen ulkopuolisen toimesta silti hankalaa. Siirtoja ei kirjata lohkoketjuun muodossa; Matti lähetti Merville 5 BTC, vaan lohkossa lukee Matin lompakon osoite, josta on siirretty 5 BTC lompakkoon, jonka omistaa Mervi. Bitcoinien siirtämisen ei tarvitse rajoittua yksityishenkilöiden välille, vaan verkkokaupoista voi ostaa bitcoineilla lähes mitä vain, kuten lomamatkoja, pelejä tai vaikka kuivalihaa. Bitcoin pyrkii tekemään ekonomiassa saman, internet teki tiedon julkistamiselle; kaikilla tulisi olla mahdollisuus omistaa ja siirtää varallisuutta, minne tahansa maailmassa pienillä kuluilla.

Bitcoinilla on useita hyötyjä, sekä yksityisille että yrityksille. Molemmat hyötyvät nopeista kansainvälisistä maksuista, jotka Bitcoin tarjoaa toimimalla joka puolella maailmaa. Siirroissa kuluu aina sama aika riippumatta osapuolten etäisyydestä toisiinsa. Molempia hyödyttävä ominaisuus on myös mahdollisuus valita omien siirtomaksujen suuruus. Rahan vastaanottaminen on ilmaista, mutta siirroista on maksettava siirtomaksu. Siirtomaksun voi kuitenkin itse määrittää siirron kiireellisyyden mukaan. Siirtomaksut ovat aina saman suuruisia riippumatta siirrettävien bitcoinien määrästä, tällöin 1000 BTC tai 1 BTC siirtyvät samoilla siirtomaksuilla yhtä nopeasti. Yhteisten ominaisuuksien lisäksi yksityiset henkilöt hyötyvät helpoista mobiilimaksuista, jotka voidaan toteuttaa kirjaamalla vastaanottajan lompakon osoite tai skannaamalla vastaanottajan QR-koodi. Yksityiset hyötyvät myös kasvaneesta tietoturvasta ja mahdollisuudesta hallinnoida omia varoja. Bitcoin on suojattu kryptograafisilla ratkaisuilla, joiden ansiosta kukaan ei voi siirtää sinun rahakkeita lompakostasi pois. Kukaan ei voi myöskään jäädyttää varallisuuttasi. Varallisuutesi on yksinomaan sinun hallinnassasi, kunhan kirjautumistiedot pysyvät itselläsi. Osa yksityisistä henkilöistä arvostavat anonymiteettiä ja identiteetti onkin Bitcoinissa melko hyvin suojattu. Koska lompakoissa ei lue kuka niitä omistaa, on identiteettisi paremmin suojassa kuin vaikkapa luottokortilla ostettaessa. Bitcoinissa on jopa mahdollista lähettää bitcoineja ilman, että vastaanottaja tietää kuka bitcoinit lähetti, mutta tämäntasoinen turvallisuus vaatii joitakin ylimääräisiä toimia. Yritykset voivat hyödyntää Bitcoinia yhteisten hyötyjen lisäksi muilla tavoin. Yritykset saavat Bitcoinin avulla lisättyä turvallisuuttaan huijauksia vastaan, kun taas asiakkaan maksaessa PayPalilla tai luottokortilla uhkana on, että asiakas vetää rahansa pois. Bitcoinilla tämä ei ole mahdollista, koska vanhojen lohkojen dataa ei voida muuttaa. Bitcoinissa on myös ominaisuus, joka mahdollistaa lompakoiden luonnin, joista bitcoineja ei voi siirtää ilman kaikkien ryhmän jäsenten allekirjoitusta. Tätä kutsutaan multisig-lompakoksi (multisignature) ja sitä voidaan käyttää esimerkiksi tilanteissa, joissa yrityksen johtokunnan tulee hyväksyä varallisuuden siirtäminen. Koska monien yritysten pitää tuottaa dokumentteja tiliensä aktiivisuudesta, Bitcoin tarjoaa tähän läpinäkyvyyttä. Esimerkkitilanteessa voittoa tavoittelemattomaton yhdistys voi yksinkertaisemmalla ja läpinäkyvämmällä tavalla todentaa vastaanottamiensa lahjoitusten määrät ja niiden käyttökohteet. Viimeisimpänä hyötynä Bitcoin tarjoaa ilmaista näkyvyyttä yrityksille. Useat Bitcoin-käyttäjät etsivät jatkuvasti uusia tapoja käyttää bitcoinejaan ja yrityksen tarjotessa mahdollisuutta ostaa tuotteita tai palveluita bitcoineilla, herättää se useiden käyttäjien mielenkiinnon.

Ottamatta kantaa Bitcoinin tulevaisuudesta, se on jo nyt vaikuttanut positiivisesti maailmaan. Bitcoin ja muut kryptovaluutat ovat saanet pankit pohtimaan uusia ja tehokkaampia tapoja siirtää varallisuutta ympäri maailmaa. Lisäksi se on tarjonnut mahdollisuuden monille omistaa ja vaihtaa varallisuutta ilman pankkitilejä. Kuitenkin kaikista tärkeimpänä; Bitcoin on todistanut lohkoketjuteknologian toimivuuden. Se on ollut toiminnassa jo vuodesta 2009, eikä sen loppua ole näkyvissä.

--

--