Kryptoekonomia
Lohkoketjut toimivat kryptoekonomian periaatteiden mukaan. Kryptoekonomia tulee kahdesta sanasta; kryptografia ja ekonomia. Näistä kahdesta sanasta ekonomia useimmiten unohdetaan, vaikka se tarjoaa julkisille lohkoketjuille sen ainutlaatuiset ominaisuudet. Kryptografisesti lohkoketjut eivät ole maailmaa mullistavia. Lohkoketjut eivät ole myöskään ensimmäinen kerta, kun hajautettua vertaisverkkoa on käytetty. Sivustoja, joista käyttäjät voivat ladata toisten käyttäjien tiedostoja, on ollut olemassa jo pienen ikuisuuden. Torrent-sivustojen perimmäinen ajatus oli mahdollistaa tällainen tiedostojen jakaminen. Torrent-sivustot toimivat kunnia-oletuksen pohjalta, jonka mukaan käyttäjät lataavat tiedostoja ja sen jälkeen jäävät jakamaan tiedostoja muille. Näin kaikki saisivat haluamansa tiedoston ladattua nopeasti. Ongelma on kuitenkin ihmisluonteessa ja todellisuudessa vain harva jatkoi tiedostojen jakamista lataamisen jälkeen. Torrent-sivustoista puuttui kannustinmallit ja sen seurauksena ekonomia.
Kryptoekonomiassa tutkitaan ja suunnitellaan sellaisia protokollia, jotka ohjaavat erilaisten hyödykkeiden tuotantoa, jakelua ja kulutusta hajautetuissa järjestelmissä. Protokollissa käytetään hyödyksi taloudellisia mekanismeja, jotka sisältävät muun muassa kannustinmalleja. Taloudellisten kannustinmallien avulla voidaan ennustaa ihmisten käyttäytymistä järjestelmässä ja ohjata heidän käytöstään halutun kaltaiseksi.
“Voimme siis uskoa, että uusia lohkoja syntyy myös huomenna, sillä uskomme ihmisten reagoivan kannustimiin ennustetulla tavalla.”
— Alvar Mahlberg
Koska kryptoekonomia toimii hyvin keskeisenä osana hajautetuissa järjestelmissä, tulisi sen osa-alueet ottaa huomioon jo hyvin aikaisessa vaiheessa. Järjestelmiin on lähestulkoon mahdotonta lisätä kryptoekonomiaa jälkeenpäin. Tämän takia järjestelmä tulisikin suunnitella alusta alkaen kannustinmallit ja ekonomia mielessä. Bitcoin tarjosi ensimmäisenä hajautetun vertaisverkossa toimivan palvelun, jossa käyttäjillä oli kannustin toimia oikein. Hyvästä käytöksestä palkitaan ja huonosta käytöksestä rangaistaan. Käytännössä lohkoketjuissa on kaksi insentiiviryhmää.
Insentiiviryhmä 1.
- Rahakkeet: Toimijat, jotka aktiivisesti osallistuvat ja myötävaikuttavat lohkoketjussa saavat kryptovaluuttoja palkkioksi.
- Etuoikeudet: Toimijat saavat päätöksentekovallan, joka voi antaa heille muun muassa oikeuden veloittaa vuokraa. Esimerkiksi uuden lohkon louhijoista tulee hetkellisesti diktaattoreita, jotka voivat veloittaa siirtomaksuja.
Insentiiviryhmä 2.
- Palkkiot: Hyvä käytöksiset osallistujat saavat rahallisen palkkion tai päätöksentekovastuun.
- Rangaistukset: Huono käytöksiset osallistujat joutuvat maksamaan rahallisen korvauksen tai joutuvat antamaan oikeuksiaan pois.
Näiden insentiiviryhmien avulla pyritään ohjaamaan käyttäjää toimimaan järjestelmän ja yhteisön kannalta parhaimmalla mahdollisella tavalla. Käyttäjän kannattaa käyttäytyä hyvin, koska siitä saa korvauksen.
Kryptorahoilla on jokin arvo. Valitettavasti niiden arvo on ollut hyvin volatiili ja se on heikentänyt niiden käytettävyyttä. Kryptorahojen arvo perustuu kuitenkin samaan kuin muidenkin rahojen; luottamukseen. Ihmisten luottaessa hyödykkeeseen ja antaessa sille arvon, tulee hyödykkeestä raha. Samasta syystä valtioiden valuutoilla on arvo ja kullalla on arvo. Hyödykkeen arvo vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Yllä oleva kuva esittää kysyntää ja tarjontaa. Kuva on yksi ekonomian yleisimmistä kuvaajista. Kuten kuvaajasta voidaan nähdä, hyödykkeen kysyntä on käänteisesti suhteessa hyödykkeen tarjontaan. Kahden kuvaajan kohtaamispisteessä on tasapainopiste, jossa kysyntä ja tarjonta ovat optimaalisia. Mitä tämä tarkoittaa kryptovaluutoissa? Tarkastellaan esimerkin omaisesti Bitcoinia.
Bitcoinien tarjonta on rajoitettu 21 miljoonaan. Koska bitcoinien maksimimäärä on määritelty, täytyy tarjonnassa ottaa joitakin tärkeitä asioita huomioon. Bitcoin tarvitsee sääntelyä, jotta bitcoinien louhinta muuttuu progressiivisesti vaikeammaksi. Ilman sääntelyä louhijat voisivat louhia mielivaltaisesti. Seurauksena kaikki bitcoinit tulisivat heti markkinoille ja niiden kokonaisarvo laskisi. Tätä estääkseen on luotu hidastavaa sääntelyä.
- Uusi lohko voi syntyä vain 10 minuutin välein ja jokaisesta uudesta lohkosta maksetaan palkkio. Aika on ennalta määritelty, jotta louhijat eivät voi lisätä lohkoja palkkiorahojen toivossa loputtomasti.
- Bitcoinin ensimmäisinä neljänä vuonna jokaisesta lohkosta sai 50 bitcoinin lohkopalkkion. Se pieneni 25 bitcoiniin ja myöhemmin 12,5 bitcoiniin. Vuonna 2020 lohkopalkkio tulee pienentymään 6,25 bitcoiniin ja jatkaa puoliutumistaan aina neljän vuoden välein. Lohkopalkkioiden pienentyminen pitää bitcoinin tarjontaa maltillisemmalla tasolla. Viimeinen bitcoin tullaan louhimaan vuonna 2140.
- Louhiminen muuttuu jatkuvasti vaikeammaksi. Mitä enemmän louhijoita liittyy järjestelmään, sitä vaikeammaksi louhiminen tulee. Seurauksena louhiminen tarvitsee erityislaitteita, joiden hankinta on massiivinen investointi. Louhintalaitteiden hankintahintojen kohoaminen vähentää mahdollisuutta äkkirikastumiselle ja vakiinnuttaa bitcoinin arvoa.
Hidastava sääntely Bitcoinissa ja muissa kryptovaluutoissa mahdollistaa tarjonnan pysymisen maltillisella tasolla. Hinta on mahdollista stabilisoida ainoastaan, jos tarjonta kasvaa samassa suhteessa kysynnän mukaan.
Ekonomia tuo vertaisverkkoihin lisää käytettävyyttä. Lohkoketjut tarjoavat ekonomisen syyn käyttäytyä järjestelmässä toivotulla tavalla. Kaikissa julkisissa lohkoketjuissa on rahake, joka toimii insentiivinä oikealle käytökselle. Käyttäjien halutessa lisää varallisuutta tulee heidän ylläpitää lohkoketjuja ennalta määritetyin tavoin. Tämän ansiosta ensimmäistä kertaa on luotu vertaisverkossa toimivia järjestelmiä, joissa käyttäjät tekevät työtä järjestelmää ylläpitävästi.
