Miten voitetaan ilmastovaalit
Kohta on eduskuntavaalit, ja niiden jälkeen tehdään hallitusohjelma neljäksi vuodeksi. Ilmastonmuutos on toisaalta äärimmäisen kiireinen, ja liittyy kaikkeen, ja toisaalta vaikea saada siitä otetta ja saada päättäjiä tekemään niitä päätöksiä mitä tarvitaan. Ratkaisu on strategia jossa on kolme osaa.
Ensimmäiseksi ilmastonmuutos on tuotava muotoon joka on ihmisille merkityksellinen. Toiseksi on tehtävä tekoja jotka laittavat painetta päättäjiin. Kolmanneksi ilmastonmuutos on politisoitava, mutta oikealla tavalla.
Kansalaisjärjestöt käynnistivät 28.2.2019 kampanjan jonka näkyvimpänä osana on kuvahaaste jossa pyydetään ihmisiä julkaisemaan kuva jostakin itselleen korvaamattomasta jota ilmastonmuutos uhkaa. Tämä osoittaa että ilmastonmuutos on monelle se kaikkein tärkein kysymys, ja se myös haastaa eduskuntavaaliehdokkaat laittamaan ilmastonmuutoksen prioriteettilistan kärkeen.
Ilmastonmuutos muutetaan etäisestä ja vain tietyille ihmisille kuuluvasta asiasta kaikille ja tässä ja nyt läsnä olevaksi. Tämä laajentaa sitä assosiaatiomaailmaa mitä ilmastonmuutoksen ympärillä on, ja saa monet uudet ihmiset miettimään asiaa.
- Julkaise kuva jostain sinulle rakkaasta asiasta, joka on ilmastonmuutoksen uhkaama. Laita mukaan aihetunniste #korvaamaton. Innosta muita tekemään samoin
Seuraavaksi tarvitaan toimintamalli joka osoittaa julkisesti että ihmiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja vaativat poliittisia toimia. Ratkaisu on nuorten ilmastolakko. Ilmastolakot saivat alkunsa ruotsalaisen koululaisen, Greta Thurnbergin tekemänä elokuussa 2018. Gretan lakko sai ruotsin valtionpäivän vaalien agendalle ilmastonmuutoksen.
Ilmastolakon vahvuus on että se on helppo monistaa, se antaa selkeän viestin, siinä on yhteiskunnallinen kantaaottavuus sisäänrakennettuna, se on yhdessä tehtävää toimintaa, se on medialle helposti uutisoitavissa, ja nuorten vaatimukset pistävät aikuiset miettimään.
2. Tee tai osallistu ilmastolakkoon. Seuraava maailmanlaajuinen lakkopäivä on 15.3. Seuraa facebookissa, twitterissä ja instassa Fridays for Future suomea. Löydä paikkakunnaltasi lakko, tai perusta sellainen. Sovi aika ja paikka, tee tapahtuma esim. facebookkiin, jaa se somessa aihetunnisteella #ilmastolakko, lähetä tiedote paikallismedioille ja paikallisille eduskuntavaaliehdokkaille, someta tapahtumasta.
Ilmastolakko luo painetta päättäjiin, ja nostaa ilmastoteemaa mediassa vaalikeskusteluun. Painetta voi myös kasata liittymällä järjestöjen ilmastokampanjaan jossa mm. kirjoitetaan mielipidekirjoituksia, käydään vaalikojuilla, soitetaan ehdokkaille ja järjestetään tempauksia.
Kolmas vaihe ilmastovaalien voittamisessa on ilmastonmuutoksen politisointi. On niin että suomessa on toimijoita jotka mieluiten hidastaisivat ilmastopolitiikkaa. Ja on myös niin että puolueiden välillä on eroja. Työkaluja tähänkin riittää. Ensimmäisenä on ilmastovitkuttelijoiden haastaminen. Täytyy järjestää miekkareita ja tempauksia jotka tuo esille sen että ketkä hidastavat ilmastopolitiikkaa. Suomessa turpeen energiatuotanto, öljy-yhtiöt, fossiilisia polttoaineita hyödyntävät energiayhtiöt, metsäteollisuus ja osa muusta teollisuudesta hidastavat etenemistä ilmastokysymyksissä.
Kyseiset tahot voivat mahdollisesti kannattaa EU-tason toimia, mutta Suomen ilmastopolitiikan kiristämistä kohtaan he ovat kriittisiä. Nämä muutamat peräpeiliin tujottelijat pitää kuitenkin jättää omaan nurkkaansa ihmettelemään. Monet suomalaiset yritykset ovat valmiita olemaan osa ratkaisua. Edelläkävijäyrityksien etu on tiukka ilmastopolitiikka, joka tarjoaa ilmastoratkaisuille markkinoita kotimaasta. Voimme kehittää ratkaisuja jotka sitten auttavat koko muuta maailmaa hoitamaan hommat.
Miksi tämä puhe politisoinnista? Koska ilmastonmuutos vaatii suuria muutoksia, ja se pureutuu valtaan ja rahaan liittyviin kysymyksiin. Monet politikot voivat puhua ilmastonmuutoksen puolesta, mutta kun tulee aika esimerkiksi leikata yritysten haitallisia tukia, niin päätös onkin ilmastonvastainen. Siksi on sanottava suoraan että joissain tapauksissa ilmastonmuutoksen puolen pitäminen tarkoittaa jonkun toisen etujen vähentämistä. Kun politikot ovat valmiita suoraan sitoutumaan siihen niin päätöksiäkin voidaan alkaa saamaan aikaiseksi.
Puolueiden on saatava eri suunnista painetta toimia paremmin. Ja puolueiden erot on tuotava esille. Esimerkiksi YLE on tehnyt tätä vertailua, tässä Greenpeacen juttu siitä.
Se puolue joka jaksaa toistaa ilmastoviestiä, ja kertoa kiinnostavan tarinan siitä mitä ilmastopolitiikka oikeastaan on, voi näissä vaaleissa saada paljon nostetta. Yhdysvalloissa on noussut keskustelu ns. Green New Deal -lakiesityksestä, jossa yhdistetään ilmasto- ja sosiaali- sekä työllisyyspolitiikka ja ihmisoikeudet. Suomessa on eri poliittinen tilanne ja perinne, mutta toivoisi että täälläkin löydettäisiin tapoja kertoa kiinnostava tarina laajemmasta visiosta huomiselle. (BIOS-tutkimusryhmä on tehnyt tekstin suomeksi Green New Dealista)
Ota yhteyttä puolueisiin ja ehdokkaisiin, ja kysele heidän ilmastoratkaisujen perään. Ja vertaile ennen äänestämistä puolueita (ei niinkään ehdokkaita) toisiinsa. Tässä vielä järjestöjen kampanjan vaatimukset, perspektiiviä antamaan. Lisätietoja järjestöjen ilmastokampanjan sivuilta.
Vaalien jälkeen tulee sellainen pieni lepohetki. Sen jälkeen kaikkea tätä on tehtävä noin kymmenen kertaa isommin. Valtaapitävät eivät vallasta ilman haastamista luovu, ja mehän jatketaan haastamista.
