Näin ratkaistaan ilmastopolitiikka
Mitä olisikaan uusi viikko ilman uutta ilmasto-iltaa? Lahti ylitti odotukset, siellä oli huone täynnä tekemisen meininkiä. Ilmastoiltakiertueen kahdeksannen keikan kunniaksi ajattelin kertoa ne salaisuudet joita kuulee jos tulee paikan päälle. Miten olemme tähän jamaan joutuneet ja miten tästä päästään ulos?
Nyt on ilmastovaikuttamisen etsikkoaika. Eduskuntavaalien jälkeen uusi hallitus tekee hallitusohjelman, joka ohjaa suomen politiikkaa seuraavat neljä vuotta. Seuraavan neljän vuoden aikana tehdään monia ratkaisevia päätöksiä ilmastonmuutoksen kannalta. Siksi juuri nyt on elintärkeätä vaikuttaa. Siksi teemme ilmastovaalit.
Ilmastopolitiikassa on viimeisen vuoden aikana tapahtunut paljon. Ilmastomarssi sai kansan lisäksi puolueet liikkumaan lokakuussa. Se oli myös historian suurin ympäristömielenosoitus.
Avohakkuut historiaan -kampanja sai koottua yli 60 000 allekirjoitusta kansalaisaloitteeseensa. Tämä avasi suomen poliittisessa keskustelussa yhden suuren tabun, metsäpolitiikan ja avohakkuut. Metsäteollisuus suomessa on vähän kuin öljy Saudi-Arabiassa, se vaikuttaa kaikkeen, ja sitä ei saa kritisoida.
Ennen kuin mennään #ilmastovaaleihin, mietitään hetki, että miten tähän sotkuun on päädytty. Eli katsotaan viimeisen 400 vuoden teollista historiaa. Nähdään että ihmiskunnan hyvinvointia on lisätty huimasti hyödyntämällä teknologiaa, työvoimaa, pääomaa ja fossiilisia energianlähteitä ja luonnonvaroja.
Hyvin harvassa on ne Disney-pahikset jotka vain tavoittelee pahan tekemistä pahan vuoksi. Sen sijaan löytyy paljon tahoja, jotka enemmän tai vähemmän altruistisista lähtökohdista ovat tavoitelleet hyvinvoinnin lisäämistä, mutta tuottaneet siinä sivussa massiivisen määrän ulkoisvaikutuksia, kuten hiilidioksiidipäästöjä.
Hyvinvointia voi toisin sanoen tuottaa, kunhan käytämme muuta kuin fossiilisia energianlähteitä ja vähennämme resurssien kulutusta. Mutta on myös tunnistettava että todella monia asioita on muutettava, koska niin monessa käytetään fossiilisia polttoaineita.
Nykyjärjestelmän seuraukset ovat pahat. Elonkirjo on köyhtymässä kovaa vauhtia, kyseessä on maapallon historian kuudes suuri sukupuuttoaalto. Tästä saatiin viime perjantaina hälyyttäviä lisäuutisia. Nykyään varpunenkin on uhanalainen Suomessa.
Entä se ilmaston lämpeneminen? Ilmaston lämpeneminen muutamalla asteella voi kuulostaa harmittomalta. Lyhyesti voisi kuvata asiaa niin että kahden asteen lämpeneminen on kuin Nälkäpeli. Dystooppinen tulevaisuus jossa valtio totalitaristinen ja jokaisen sektorin on lähetettävä lukioikäinen taistelemaan kuolemaansa kerran vuodessa. Ehkä tämän takia nuoret ovat intoutuneet ilmastolakkoilemaan.
Kolmesta neljään astetta lämpenemistä vastaa enemmän Mad Max Fury Road maailmaa, jossa kaikki joutuvat tarttumaan aseisiin. Yhteiskunnat ovat romahtaneet ja jäljellä on jengisotia vedestä. Eli ehkä kannattaa ilmoittautua selviytymis- ja ampumakurssille työväenopistolla vähitellen.
Nyt luvatut päästönvähennykset kantavat noin 3,5 asteen lämpenemiseen. Nämä ovat maiden lupauksia Pariisin kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisuudessa. Pariisin sopimuksen hyvä puoli on se, että maat voivat nostaa omia tavoitteitaan. Juuri tällä hetkellä kokoontuu erilaisia kansalaisten liikkeitä jokaisessa maassa, jokaisessa kaupungissa, miettimään miten oman maan lupauksia saisi hilattua ylöspäin. Kun nämä liikkeet saavat tulosta niin ne voi suoraan liittää Pariisin sopimuksen kansainväliseen systeemiin.
Sitten niitä hyviä uutisia. Syksyllä julkaistiin kansainvälisen ilmastopanelin (IPCC) raportti 1,5 asteen tavoitteesta. Hyvät uutiset: tavoite voidaan saavuttaa, ja lämpeneminen pitää aisoissa, jos kaikki tekee kaikkensa tästä eteenpäin noin 80 vuotta. Nämä oli siis ne hyvät uutiset. Huonot uutiset on että 1,5 astetta ei ole mikään yleinen turvaraja, vaan erittäin kivuliaita seurauksia on odotettavissa etenkin kaikkein köyhimmissä maissa. Ilmasto-oikeudenmukaisuus vaatii mahdollisimman nopeita päästönvähennyksiä, ja suurta tukea ilmastorahoituksen ja kehitysyhteistyön muodossa alueille joihin ilmastonmuutos iskee kovaa.
Meillä on kaikki teknologia joka tarvitaan (ei toki haittaa jos niitä kehitetään eteenpäin), ja kaikki varallisuus joka tarvitaan, puolentoista asteen tavoitteen saavuttamiseen. Puute on poliittisesta tahdosta. Mistä tämä johtuu? Fossiilifirmojen yhteenlaskettu arvo on noin 20 000 miljardia dollaria. Arvo tässä yhteydessä tarkoittaa sitä tuottoa jota odotetaan saavan näistä firmoista. Samaan aikaan vähintään neljä viidesosaa tunnetuista fossiilireserveistä on jätettävä maahan. Ei siis ole yllättävää että fossiiliteollisuus käyttää vaikutusvaltaansa ilmastopolitiikan vesittämiseen. Nykyään harvemmin kohtaa toimijoita jotka kehtaa sanoa suoraan että vastustaa ilmastotoimia, mutta usea sanoo sen sijaan että toimien ei tulisi kohdentua pelkästään suomeen, vaan olla vähintään EUn laajuisia, mieluiten maailmanlaajuisia. Todellisuudessa tämä hidastaa ilmastotoimia lähes yhtä paljon.
Mikä avuksi? Ruotsalainen 15 vuotias nuori Greta Thurnberg asettui viime elokuussa istumaan ruotsin eduskuntatalon liepeille kyltin kera. Gretan kyltissä luki ”Skolstrejk för klimatet”, koululakossa ilmaston puolesta. Ensin ei tapahtunut juuri mitään kolmeen päivään. Sitten joku ohikulkija huomasi Gretan, jututti ja teki asiasta FB-statuksen. Sitä jaettiin 3000 kertaa. Tämän jälkeen paikalle löysi perinteinen media, ja sitten lisää ihmisiä. Ilmasto nousi Ruotsin vaalien puheenaiheeksi.
Lokakuussa Greta kutsuttiin Helsinkiin ilmastomarssille. Gretan puhe uutisoitiin monessa maassa. Gretan koululakko-meemi levisi uusiin maihin. Nyt perjantaina, 15.3. on kansainvälinen nuorten ilmastolakko (facebook tapahtumaan linkki), joka on levinnyt yli 50 maahan. Osallistu sinäkin. Ilmastovaalien rakennuspalikat ovat ilmastolakot, ilmastomarssi ja ilmastokampanja.
Gretan malli osoittaa että yksikin ihminen voi vaikuttaa maansa politiikkaan. Nyt sinä voit olla se yksi, onneksi ei joudu tekemään yksin. Nyt on vaikuttamisen etsikkoaika. Liity mukaan #korvaamaton kampanjaan. Katso lisätietoja www.korvaamaton.fi
Kampanjassa soitetaan jokaiselle ehdokkaalle, kirjoitetaan mielipidekirjoitus jokaiseen lehteen, jalkaudutaan vaalikojuille. Liity kampanjan vapaaehtoiseksi täyttämällä lomake. Ilmastokampanjan vapaaehtoisten fb-ryhmä löytyy täältä.
PS. Kiitos Annicalle siitä että pääsen tekemään näitä ilmastoiltoja.
