Sananvapaus alustojen aikakaudella
Jillian C. Yorkin Silicon Values — The Future of Free Speech Under Surveillance Capitalism on erinomainen kirja sananvapaudesta alustojen aikakaudella. Viimeistään ex-presidentti Trumpin somebännit herättivät siihen, että Facebook, Twitter, Instagram ja Youtube sääntelevät julkista puhetta merkittävällä tavalla.
Jotkut pöyristyivät Trumpin puolesta, vaikka enemmän tai vähemmän perusteltu moderaatio on ollut alustojen arkipäivää jo vuosia. Marginalisoitujen, ei-länsimaisten äänten vaientaminen ei ole tuottanut huolestuneita kolumneja, ainakaan samassa määrin kuin Trumpin bännäys. Tämä juuri on Yorkin keskeinen teema: somealustojen moderaatio uusintaa ja kärjistää niitä valta-asetelmia, jotka vallitsevat reaalisessa maailmassa. Sensuuri osuu valmiiksi marginalisoituihin ryhmiin, samoin tekee sallittu vihapuhe.
Kirjan otteessa hienointa on näkökulma, joka katsoo alustoja läntisen maailman ulkopuolelta ja marginalisoitujen, haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien näkökulmasta. Tunisia, Marokko, Syyria, Myanmar, Turkki ja Egypti ovat kirjassa jopa paremmin esillä kuin Yhdysvallat ja Eurooppa. Piilaaksossa tehdyillä linjauksilla on ollut valtavia vaikutuksia ympäri maailmaa etenkin sellaisiin todellisuuksiin, jotka ovat kaukana valkoisesta normi-insinöörismiehestä Yhdysvalloissa.
Alustojen vaikutukset ovat moninaisia. Japanilainen Yoda potkitaan ulos alustalta, indonesialaiset yhden nimen ihmiset eivät kykene edes rekisteröitymään. Väkivaltaiset videot ovat Youtubessa kiellettyjä, joten syyrialaisten media-aktivistien todistusaineisto hallituksen ihmisoikeusloukkauksista katoaa. Naisten nännit ovat aivan ei-ei ja muutenkin uuspuritanismi kukoistaa varsinkin Facebookissa ja Instagramissa. Tämä tekee seksityöntekijöiden elämästä vaikeaa, mutta samaan aikaan hyperseksualisoitu tiettyyn perinteiseen muottiin mahtuva kuvasto sallitaan.
Silicon Values on Yorkin henkilökohtainen historiikki alustojen noususta, sillä monet hänen kuvaamansa väännöt ja tapaukset ovat sellaisia, joissa hän oli henkilökohtaisesti mukana.
Olivathan ne aikamoisia päiviä:
After witnessing Tunisians rise up against dictatorships, some Egyptians saw an opening. “WE WILL FOLLOW!” tweeted revolutionary socialist activist Tarek Shalaby on January 14, 2011.26 The next day, Manar Mohsen tweeted a link to a “Facebook event for a revolution in Egypt,” adding, “Don’t forget to RSVP!”
“One day, we woke up and there were millions of pieces of ISIS content,” recalls Maria, who worked at Facebook at the time.
Ensin alustat sallivat yhteisönormien sisään mahtuvat videot, vaikka ne olisivat tulleet Al-Qaidalta. Tämä muuttui, mutta edelleenkään islamistiterroristeihin sovellettuja kriteereitä ei yhtäläisesti sovelleta valkoisen ylivallan kannattajiin. Rasismi ja viha ovat viraalista sisältöä, joten ne ovat hyvää bisnestä ainakin niin kauan kuin julkinen paine ei ole liian kovaa. York kertoo jonkinlaisesta alustojen sulkeutumisesta. Kun vielä arabikevään päivinä oli mahdollista keskustella yhtiöiden kanssa, sittemmin puhdas bisneslogiikka ja yhtiöiden läheiset suhteet (autoritäärisiin) valtioihin ovat tehneet tilanteesta paljon vaikeamman. Uudestaan ja uudestaan muutenkin heikomassa poliittisessa asemassa olevat toimijat, kuten palestiinalaiset jäävät jalkoihin.
York käsittelee hyvin tekoälyyn (pikemminkin tekoälyttömyyteen) perustuvaa moderaatioita ja sen loputtomia vaikeuksia selvitä edes aivan yksinkertaisista asioista.
“We have already seen how complicated it is to simply separate “cunt” from “Scunthorpe” or differentiate “fuck you” from “fuck yeah” — and yet Silicon Valley continues to insist that it can build technology to identify concepts that humans have struggled for decades or longer to define.”
Kokonaisuus on vaikea. Alustoilla käydään keskustelua kaikilla kielillä, kaikissa konteksteissa. Saksa haluaa sensuroida holokaustin kieltämisen, Turkki armenialaisten holokaustin. Mikäli ei käy, alusta lentää ulos maasta. York kertoo, kuinka hän aluksi uskoi, että täysi vapaus olisi parempi kuin epämääräinen moderaatio, mutta GamerGaten verkkohäirintä ja Myanmarin Facebook-avusteinen etninen puhdistus osoittivat, että tällainen “sananvapaus” johtaa nopeasti vaientamiseen — ja jälleen vaiennetaan niitä, joilla muutenkin on vähemmän valtaa. Tunnetusti esimerkiksi naisiin kohdistuva somehäirintä on laaja ongelma.
Kuitenkin ongelmana on se, että moderaatiolinja on läpinäkymätön ja se muuttuu poliittisten ja julkisten tuulien mukana. Kohu keskeisillä markkina-alueilla tai vaikutusvaltaisten ihmisten suhteen, saa alustat hyppäämään nopeasti. York ei tarjoa helppoja ratkaisuja, mutta moderaatiojärjestelmien kunnollinen auditointi ja erilaisten äänten inkluusio olisivat askelia parempaan suuntaan.
