Inhimillisyyden ja teknologian liitto johdattaa työn uudelle aikakaudelle

Henry Ford tunnetaan lentävästä lauseestaan, jonka mukaan mikäli he olisivat kysyneet asiakkailta mitä he haluavat, vastaus olisi ollut nopeampia hevosia. Näin on tämän päivän organisaatioissa: työntekijöiden toivotaan olevan aina vain kokeneempia, älykkäämpiä ja ahkerampia. Työn tuloksellisuutta voi kohottaa myös muilla tavoilla, ja yksi työn kehityssuuntia on tiiviimpi yhteistyö teknologioiden kanssa, jonka myötä voimme fokusoida inhimillistä työpanosta tehokkuuden ja kontrollin sijaan mielekkäiden tavoitteiden määrittelemiseen, luovuteen sekä empatiaan. Teknologinen kehitys laukkaa vääjäämättä eteenpäin, mutta hyötyäksemme verkostoajan mahdollisuuksista, tarvitsemme tapoja parantaa organisaatioiden sosiaalisia uudistumisen kyvykkyyksiä.

Trendejä teknologia-avusteisen organisoitumisen ja yhteistyön taustalla.

Englantilaisen Nestan johtajan, Geoff Mulganin mukaan Collective Intelligence, kollektiivinen älykkyys, on 2000-luvulla syntynyt monitieteinen lähestymistapa, joka pyrkii ymmärtämään miten ihmisjoukot voivat työskennellä yhdessä toistensa sekä koneiden kanssa tavoilla, jotka ylittävät moninkertaisesti yksittäisten toimijoiden kapasiteetin. Monet ovat törmänneet Albert Einsteinin lauseeseen: “Problems cannot be solved by the level of awareness that created them.” Lineaariseen ajatteluun sekä tiimi- ja organisaatiotasoille rajoittuneiden älykkyyden muotojen avulla emme kykene ratkomaan viheliäisiä ongelmia. Kollektiivisen älykkyyden kehittämisessä piilee mahdollisuuksia tämän tekemiseen.

Esimerkiksi Wikipediasta tuli noin kymmenessä vuodessa miljoonien yhteisen kohteen parissa toimivien ihmisten myötä kaikkien aikojen laajin tietosanakirja. Waze on puolestaan joukkoistettu navigointisovellus, joka hyödyntää käyttäjiensä reaaliaikaisia reittitietoja, mahdollistaa onnettomuuksien ja muiden tietojen raportoinnin sekä opastaa tekoälyä hyödyntämällä ajantasaisten tietojen perusteella käyttäjiään nopeimmille reiteille. Wazen toiminnallisuuksien perustana ovat siis sekä matkapuhelinten GPS-sensoridata että ihmisten ilmoitukset.

TEOLLISEN AIKAKAUDEN ORGANISOITUMISESTA…

MIT:n Cesar Hidalgon mukaan teollisen aikakauden merkittävimmät organisoitumista koskevat keksinnöt perustuivat siihen, että aikaisempi yksilökeskeisiin taitoihin perustunut työ voitiin ylittää tuomalla yhteen fyysisiä resursseja, ihmisiä sekä tuottamaan näiden avulla standardoidusti suuria määriä tuotteita.

Teollisen aikakauden realiteetit ja oletukset, jotka perustuivat resurssien vähäisyyteen ja suuriin transaktiokustannuksiin, ohjasivat vähentämään investointeihin meneviä riskejä. Tähän pyrittiin hallitsemalla työtä tekemällä sitä paljon ennakkoon, esimerkiksi suunnittelemalla pitkällä aikajänteellä, budjetoimalla vuositasolla, rekrytoimalla aikaisempaan kokemukseen perustuen sekä rakentamalla hierarkioihin perustuvia, staattisia organisaatioita.

Niukkuuden käsittelyyn liittyvä kontrollin tarve rajoittaa kuitenkin toimintatapojen skaalautumista sekä verkostojen syntymistä ja tuottaa organisaatioita, jotka eivät kykene oppimaan nopeasti ja omien rajojensa ulkopuolella.

… VERKOSTOAIKAAN

Teknologiat ja sosiaaliset verkostot tarjoavat uusia mahdollisuuksia työn tekemiselle, jossa oppimiseen ja tekemiseen perustuvat tietämys skaalautuu organisaatiotasolta tarkoituksenmukaisiin, aiheen ympärille hetkessä syntyviin verkostoihin. Cesar Hidalgon mukaan organisaatiotasolla syntyvän tietämyksen laajentaminen on mahdollista tekemällä työtä organisaatioiden ja ihmisten verkostoissa, joissa oppimisen ja tarkoituksenmukaisen tekemisen tahti on eksponentiaalisesti suurempi kuin kontrolliin perustuvissa organisaatioissa.

Hidalgo sanoo tämän olevan mahdollista kehittämällä tapoja, joiden avulla luottamusta ei tarvitse rakentaa joka kerta aina uudestaan, helpottamalla pääsyä sosiaalisen pääoman eli ihmisten pariin sekä hyötymällä internetin tulon myötä madaltuneista viestinnän transaktiokustannuksista. Näiden avulla voi syntyä organisaatiotasot ylittävää älykkyyttä ja tietämystä.

Esimerkkinä tästä voisi mainita Freelancer.comin, joka on yksi alusta, jonka kautta voi palkata työntekijöitä tekemään keikkahommia. Alusta sisältää muun muassa arvioita freelancerien tekemästä työstä, heidän palkkioidensa tason ja APIn (Application Programming Interface) eli ohjelmointirajapinnan. Siinä missä Wolt-ruokapalvelu ja Uber edellyttävät, että keikkatyöläinen käyttää palveluntarjoajan sovellusta, Freelancer.comin kaltainen API mahdollistaa työntekijäjoukon ja heitä koskevan tiedon yhdistämisen mihin tahansa palveluun tai sovellukseen.

Yksi esimerkki näistä yhdistämisen mahdollisuuksista on vuonna 2015 tehty iCEO-projekti, jossa yhdysvaltalaisen Institute of the Futuren tutkijat päättivät kokeilla automaatiota Fortune 50 -yritykselle tehdyn 124-sivuisen tutkimusraportin tekemisessä. Tutkijat määrittivät yleisellä tasolla projektin parametrit ja siinä käytettävän prosessin, kytkivät tekoälyn muutamiin freelancer-palveluihin ja siirtyivät seuraamaan tapahtumia. ICEO yhdisti 23 eri puolilla maailmaa toiminutta ihmistä verkostoksi, joka sekä tuotti materiaalin että tarkisti sen. Siinä missä vastaavan selvityksen tekeminen olisi kestänyt normaalilla tuotantotavalla useamman kuukauden, iCEO osoitti ihmisten ja koneiden muodostaman hajautetun verkoston voiman saamalla saman aikaiseksi viikoissa. Syntymässä oleva digitaalinen koordinaatiotalous, joka viittaa ihmisten ja tekoälyn hajautettuun yhteistyöhön, perustuu globaalin verkoston sekä sen kollektiivisen älykkyyden hyödyntämiseen.

Kompleksisuustieteessä puhutaan verkostoefekteistä, jotka perustuvat siihen, että mitä enemmän verkostossa on osallistujia, sen suurempaa arvoa ne pystyvät tuottamaan. Teknologioiden ja sosiaalisten verkostojen avustuksella ilmiöt ja ajatukset leviävät tahdilla, jonka määrittää verkostoihin osallistuvien ihmisten määrä ja toiminta. Digitaalisen koordinaatiotalouden teknologiset edellytykset ovat jo olemassa, mutta nyt lähinnä odotellaan sitä, että API-ohjelmointirajapintojen avulla toimivien avointen alustojen pariin saadaan kriittinen massa ihmisiä, ja organisaatiot kehittävät sosioteknisiä kyvykkyyksiään hyödyntää joustavia resursseja.

SOSIAALISET TEKNOLOGIAT OVAT PERUSTA ITSEOHJAUTUVALLE, JAETULLE TOIMIJUUDELLE

Kollektiivisen älykkyyden mahdollistajia ovat niin kutsutut sosiaaliset teknologiat, joiden avulla ihmiset voivat ensinnäkin tavoittaa potentiaalisesti laajoja sosiaalisia verkostoja, kuten esimerkiksi Wikipedia, Facebook, Quora, Reddit ja Twitter, sekä toiseksi tehdä yhteistyötä alustoilta löytyvien ihmisten kanssa esimerkiksi jakamistalouden tai muiden joukkoistamisen muotojen parissa. Sosiaaliset teknologiat ovat vahvassa kasvussa, ja uusia sovelluksia syntyy jatkuvasti.

Se, mikä sosiaalisista teknologioista usein puuttuu, on ihmisymmärrys. Sovellukset ja palvelut mahdollistavat toki ennennäkemättömän skaalautuvan yhteistyön tekemisen, mutta ne eivät välttämättä auta meitä kohtaamaan toisiamme ihmisinä, olemaan empaattisia, innostumaan toistemme ajatuksista sekä ruokkimaan yhdessä positiivista toimintaa. Theory U -viitekehyksen kehittäjä MIT:n Otto Scharmer kuvaakin Presensing-lähestymistapaansa toisenlaiseksi sosiaaliseksi teknologiaksi, joka painottaa teknologian sijaan sosiaalisuutta.

Samaan ilmiöön on tarttunut Harvardin johtamisen professori Amy C. Edmonson, joka on tutkinut tiimiytymisen (teaming) ilmiötä, jolla kuvataan prosesseja, joiden avulla vaihtuvissa, monialaisissa tiimeissä toimivat ihmiset voivat löytää yhteisen sävelen sekä tavoitteiden asetantaan että tekemiseen nopeasti ilman keskitettyä johtamista. Tämä on alue, jonka merkitys työssä on kasvussa, ja jolla erilaiset tiimicoachit, fasilitaattorit sekä itseohjautuvat organisoitumisen tavat tuottavat lisäarvoa.

Itseohjautuvaan, jaettuun toimijuuteen perustuvia organisoitumisen viitekehyksiä ovat sosiokratia ja siitä johdettu holakratia. Viitekehykset perustuvat organisoitumista ohjaaviin periaatteisiin ja tiimiytymisen toimintatapoihin, joiden tavoitteena on edistää organisoitumisen nopeaa evoluutiota sekä organisaation jäsenten osallisuutta jatkuvan uudistumisen määrittelyssä.

Verkosto-organisaatioiden metafora ei ole enää teollisen aikakauden koneisto, vaan elävät järjestelmät. Siinä missä koneiston ratas on määritelty tekemään tarkasti yhtä ja ainoaa tehtävää, älykkyyteen perustuvat abstraktit resurssit ovat hajautettuja, joustavia ja niiden yhdistelemistä rajoittavat vain tarkoituksenmukaisuus sekä luovuus. Ihmisten ja teknologioiden dynaamiset verkostot voivat yhdessä hahmottaa ja taklata suuria ilmiöitä unohtamatta niiden kontekstuaalisia vivahteita.

MBA, KTM, KM, YTM Mikael Seppälä on organisaatioiden, palvelumuotoilun ja datan hyödyntämisen asiantuntija. Hän toimii Open Knowledge Finland ry:n puitteissa ResponsiveOrg Finlandin yhteisömanagerina.

Lähteet:

Amy C. Edmondson. 2010. Teaming: How Organizations Learn, Innovate, and Compete in the Knowledge Economy.

Cesar Hidalgo: Why Information Grows? (Videotallenne: https://www.youtube.com/watch?v=9cXe8w62_ow)

IFTF iCEO: https://hbr.org/2015/04/heres-how-managers-can-be-replaced-by-software

Geoff Mulgan. 2018. Big Mind — How Collective Intelligence Can Change Our World.

Otto Scharmer. 2016. Theory U: Leading from the Future as it Emerges.

Teksti on julkaistu alunperin Tietojohtaminen ry:n Tietoasiantuntija-lehdessä 2–3/2018. Taitettu versio artikkelista.


Haluatko sinä tai haluaako organisaatiosi saada lisää tietoa verkostoajan organisaatioiden teknologiaa ja sosiaalisia käytänteitä yhdistävistä toimintatavoista? Tule mukaan!

http://responsiveorg.fi

ResponsiveOrg Finland on avoimesti toimiva, oppiva ja tekevä verkosto, joka pyrkii kiihdyttämään työn ja organisoitumisen uudistumista. Toimimme paikallisena hubina globaalisti toimivalle ResponsiveOrg-verkostolle. Kutsumme luomaan ja edistämään toimintatapoja, joiden avulla organisaatiot voivat kehittää responsiivisuuttaan muutoksille, ihmisille, tulevaisuuksille ja verkosto-organisoitumiselle.

Tule kuulolle ja osallistu:

Facebook: https://www.facebook.com/groups/ResponsiveOrgFI/
Twitter: https://twitter.com/ResponsiveOrgFI
WWW: http://responsiveorg.fi

Lisätietoja:

@OKFFI 
@mikaelseppala