Sosiaaliset ja teknologiset käytänteet verkostoajan organisaatioissa

Teollisen aikakauden työ perustui fyysisten resurssien jalostamiseen tuotteiksi suurissa mittakaavoissa. Informaatioaikakausi oli digitalisaation ensimmäinen aalto, jossa aikaisempia työtapoja pyrittiin siirtämään digitaaliseen maailmaan. Digitalisaation toisessa aallossa puhutaan verkostoajasta, jossa tietojenkäsittelyä laajennetaan sosiaalisilla medioilla sekä niihin perustuvilla sosiaalisilla verkostoilla.

Fyysiset resurssit ja tuotteet ovat perustuneet niukkuuteen, digitaaliset, informaatioon perustuvat tuotteet ja palvelut perustuvat resurssien runsauteen. Internetin avulla voimme tavoittaa aikaisempaa isomman joukon ihmisiä, toteuttaa halvalla enemmän ideoita ja hyödyntää liki ilmaista informaatiota, kuten avointa lähdekoodia, palveluiden koostamisessa.

Fyysiset tuotteet perustuvat niukkuuteen, digitaaliset palvelut runsauteen.

MIT:n Cesar Hidalgon mukaan teollisen aikakauden merkittävimmät organisoitumista koskevat keksinnöt perustuivat siihen, että aikaisempi yksilökeskeisiin taitoihin perustunut työ voitiin ylittää laajassa mittakaavassa yhdistämällä fyysisiin resursseihin kehittämällä tarkasti määriteltyihin konteksteihin sosiaalista pääomaa ja rakentamalla luottamusta, joka perustuu aikaisempaan onnistumiseen näissä määrätyissä konteksteissa.

Lähde: Cesar Hidalgo: Why Information Grows? (https://www.youtube.com/watch?v=9cXe8w62_ow)

Teollisen aikakauden realiteetit ja oletukset, jotka perustuivat resurssien vähäisyyteen ja suuriin transaktiokustannuksiin ohjasivat vähentämään investointeihin meneviä riskejä pyrkimällä hallitsemaan työtä tekemällä paljon työtä ennakkoon, esimerkiksi suunnittelemalla pitkällä aikajänteellä, budjetoimalla vuositasolla, rekrytoimalla aikaisempaan kokemukseen perustuen tai hierarkioihin perustuvilla organisaatioilla.

Niukkuuden käsittelyyn liittyvä kontrollin tarve rajoittaa kuitenkin toimintatapojen skaalautumista, rajoittaa verkostojen syntymistä ja tuottaa organisaatioita, jotka eivät kykene oppimaan nopeasti ja omien rajojensa ulkopuolella.

Lähde: Cesar Hidalgo: Why Information Grows? (https://www.youtube.com/watch?v=9cXe8w62_ow)

Verkostoajassa teknologioiden ja sosiaalisten verkostojen avustuksella ilmiöt ja ajatukset leviävät tahdilla, jonka määrittää verkostoihin osallistuvien ihmisten toiminta. Sekä hyvät että huonot ajatukset leviävät klikkausten ja jakojen tahdilla.

Teknologiat ja sosiaaliset verkostot tarjoavat uusia mahdollisuuksia työn tekemiselle, jossa oppimiseen ja tekemiseen perustuvat tietämys skaalautuu organisaatiotasolta tarkoituksenmukaisiin, aiheen ympärille hetkessä syntyviin verkostoihin. Cesar Hidalgo kuvaa tätä organisaatiotasolla tapahtuvan firmbyte-tietämyksen ylittämisessä tekemällä työtä organisaatioiden ja ihmisten verkostoissa, joissa oppimisen ja tarkoituksenmukaisen tekemisen tahti on eksponentiaalisesti suurempi kuin kontrolliin perustuvissa organisaatioissa.

Lähde: Cesar Hidalgo: Why Information Grows? (https://www.youtube.com/watch?v=9cXe8w62_ow)

Puhutaan myös verkostoefekteistä, jotka perustuvat siihen, että mitä enemmän verkostossa on osallistujia, sen suurempaa arvoa ne pystyvät tuottamaan. Esimerkiksi vanhan ajan kupariverkkoihin perustuvat puhelimet yhdistivät toisiinsa määrättyjä pisteitä, mutta mobiiliverkkojen ja interentin tulo irroitti etänä tapahtuvan yhteistyön näistä määrätyistä pisteistä mihin vain.

Lähde: Complexity Labs: Network Theory (https://www.youtube.com/watch?v=Mp-ddvQ1mRE&index=15&list=PLsJWgOB5mIMAuH3cHa-MXukX6-RPpDXgl)

Teknologiaa ja sosiaalisia verkostoja hyödyntävät verkosto-organisaatiot edellyttävät uusia, avoimempia yhteistyön muotoja, joissa Facebookin, Slackin, Google Driven, Loomion ja muiden kaltaisten teknologisten työvälineiden rinnalla on sosiaalisia käytänteitä, jotka mahdollistavat verkostomaisen, hajautetun, jaettuun toimijuuteen perustuvan yhteistyön.

Olemme Open Knowledge Finlandissa edistäneet avoimuuden arvoa teknologian avulla yhdistyksen perustamisesta alkaen vuodesta 2013. Henkilötietoja lukuunottamatta budjettimme, päätöksentekomme, verkostomme sekä tiimimme kommunikaatio, yhteistyövälineemme ja dokumenttimme ovat olleet kenen tahansa avoimesti tarkasteltavissa. Osallistuminen toimintaamme on pyritty näiden avulla tekemään mahdollisimman helpoksi.

Open Knowledge Finlandissa käytössä olevat yhteistyösovellukset.

Olemme kuitenkin huomanneet, että tietämystä koskevan avoimuuden rinnalla kaipaamme sosiaalisia käytänteitä, jotka voisivat auttaa meitä olemaan tehokkaita yhteistyön tekemisessä jaetun toimijuuden avulla. Tätä varten haluamme ruokkia ResponsiveOrg Finland -verkoston toimintaa. Sosiaalisia toimintatapoja, jotka perustuvat ihmisiin luotamiseen, osallisuuteen ja hajautettuun vastuuseen voi hakea esimerkiksi Sosiokratia 3.0:sta, Holakratiasta, Management 3.0:sta tai pitämällä silmät auki minkä vain tarkoitusta palvelevan läheteen suhteen. Pyrimme edistämään yksittäisten toimintatapojen leviämistä yhteisössämme Open Collaboration in OKFI kanban-taulun avulla, joka löytyy osoittesta:

http://okf.fi/opencollab

Open Collaboration in OKFI kanban-taulu: http://okf.fi/opencollab

Haluatko sinä tai haluaako organisaatiosi saada lisää tietoa verkostoajan organisaatioiden teknologiaa ja sosiaalisia käytänteitä yhdistävistä toimintatavoista? Tule mukaan!


http://responsiveorg.fi

ResponsiveOrg Finland on avoimesti toimiva, oppiva ja tekevä verkosto, joka pyrkii kiihdyttämään työn ja organisoitumisen uudistumista. Toimimme paikallisena hubina globaalisti toimivalle ResponsiveOrg-verkostolle. Kutsumme luomaan ja edistämään toimintatapoja, joiden avulla organisaatiot voivat kehittää responsiivisuuttaan muutoksille, ihmisille, tulevaisuuksille ja verkosto-organisoitumiselle.

Tule kuulolle ja osallistu:

Facebook: https://www.facebook.com/groups/ResponsiveOrgFI/
Twitter: https://twitter.com/ResponsiveOrgFI
WWW: http://responsiveorg.fi

Lisätietoja:

@OKFFI 
@mikaelseppala