Uudistuvat, innovatiiviset organisaatiot rakastavat paradokseja

Mikael Seppälä
ResponsiveOrgFI
Published in
3 min readApr 24, 2018

Teollisen aikakauden organisoitumisen paradigma pitää sisällään paljon oletuksia, jotka ovat muotoutuneet ajan saatossa ja ovat toimineet omissa konteksteissaan. Se, ettei oletusten tarkoituksenmukaisuutta kuitenkaan arvioida aina, kun aletaan tekemään jotain uutta, tuottaa organisaatioita ja toimintatapoja, jotka eivät toimi hyvin yhteen.

Lähde: The Ready https://medium.com/the-ready/the-os-canvas-8253ac249f53

Erityisen ilmeiseksi oletusten ja toiminnan välinen ristiriita tulee, kun vahvasti vanhoihin oletuksiin ja perinteisiin prosesseihin nojaava organisaatio pyrkii tekemään jotain uutta, tutkimaan aluetta, johon liittyy epävarmuuksia eli siis innovoimaan.

Kun teollisen ajan kontrolliin ja suunnitelmalliseen, nykyisyyttä optimoivaan tehokkuuteen perustuvat oletukset jylläävät, mutta maailma muuttuu ympärillä eivätkä teollisen ajan toimintatavat pysy mukana. Syntyy tilanteita, joita Simon Wardley kuvaa Enterprise IT Adoption Cyclessään. Mutta mistä tämä ilmiö johtuu?

Lähde: Simon Wardley http://blog.gardeviance.org/2012/07/adoption-cycles.html

Pyrkimys kontrolliin ja suunnitelmalliseen tehokkuuteen rajoittaa teollisen ajan paradigmaan perustuvien organisaatioden mahdollisuuksia toimia ristiriitojen valossa. Tulevaisuuteen orientoituvassa ajattelussa puhutaan usein niin kutsutusta “Three Horizons” -mallista, joka auttaa ottamaan huomioon muutoksen dynamiikan toiminnan suunnittelussa.

Horizon 1 perustuu nykyään arvoa tuottavaan toimintaan ja sen jatkamiseen. Horizon 2 tarkastelee puolestaan nähtävissä olevia muutoksia, joiden suuntaan organisaation toiminnan tulisi laajentua seuraavaksi pysyäkseen mukana ajassa. Horizon 3 viittaa puolestaan epävarmoihin tulevaisuuksiin, joiden hahmottamisessa ja synnyttämisessä organisaatioiden tulisi olla myös mukana.

Lähde: Will Evans https://www.slideshare.net/willevans/exploration-versus-exploitation-mindsets-in-designdriven-organizations

Teollisen aikakauden organisaatiot ovat hyviä Horizon 1 -ajattelussa, saattavat panostaa Horizon 2 -kehitykseen, mutta ovat harvoin kykeneviä Horizon 3 -toimintaa, koska se voi olla vahvastikin ristiriidassa nykyisen toiminnan kanssa tai poiketa siitä kovastikin. Tunnetut Kodakin ja Nokian esimerkit kuvaavat tätä kyvyttömyyttä kannibalisoida omaa Horizon 1 -liiketoimintaa maailman muuttuessa, vaikka organisaatioilla olisi ollut kaikki edellytykset ja tehtyä tuotekehitystä Horizon 3 -liiketoiminnan tueksi.

Simon Wardley kuvaa erilaisilla horisonteilla toimivia yhteisöjä ja niiden toimintatapoja kaupunkisuunnittelijoiden, uudisasukkaiden (settlers) ja uudisraivaajien (pioneers) käsitteiden avulla. Siinä missä kaupunkisuunnittelijat tähtäävät Horizon 1 -ajattelun mukaisesti nykyisen toiminnan jatkamiseen sekä hallittuun muutokseen, uudisraivaajat toimivat Horizon 3:n mahdollisuuksien rajoilla, epävarmuuksien äärellä ja tutkivat tapoja disruptoida nykyistä liiketoimintaa.

Lähde: Simon Wardley http://blog.gardeviance.org/2012/06/pioneers-settlers-and-town-planners.html

Horizon 1 kaupunkisuunnittelijoiden ja Horizon 3 uudisraivaajien välillä syntyy väistämättä kitkaa niiden ristiriitaisten tavoitteiden ja toimintatapojen välillä. Harva organisaatio kestää äkillistä disruptiota, joten hallittu Horizon 1 -ajattelu on paikallaan, mutta paradoksaalisesti ne eivät kykene mukautumaan ellei niissä tutkita proaktiivisesti Horizon 3 -uudistumista. Hehkulamput eivät syntyneet kynttilöiden jatkuvasta iteroinnista ja jos Henry Ford olisi kuunnellut asiakkaiden toiveita nopeammista hevosista, hänen organisaationsa ei olisi pystynyt tuottamaan massatuotantoon perustuvaa autoa.

Se, mikä organisaatioista usein puuttuu, on näitä kahta ryhmää ja niiden toimintatapoja siltaava joukko, uudisasukkaat. Uudisasukkaat pyrkivät toimimaan Horizon 3 -ajattelun suuntaisesti, mutta auttamaan organisaatioita ottamaan seuraavat askeleet kohti avautuvaa tulevaisuutta nykytilanteestaan käsin.

Jatkuvaan mukautumiseen sekä uudistumiseen perustuvat Responsiiviset organisaatiot kykenevät käsittelemään toimintaympäristön kompleksisuutta toimimalla samanaikaisesti kaikilla kolmella aikajänteellä, elämään niiden välisten paradoksien kanssa sekä tuottamaan muutosta, joka on sekä mahdollista nykyisyyden näkökulmasta että linjassa avautuvan tulevaisuuden kanssa.

Haluatko sinä tai haluaako organisaatiosi saada lisää tietoa verkostoajan organisaatioiden teknologiaa ja sosiaalisia käytänteitä yhdistävistä toimintatavoista? Tule mukaan!

http://responsiveorg.fi

ResponsiveOrg Finland on avoimesti toimiva, oppiva ja tekevä verkosto, joka pyrkii kiihdyttämään työn ja organisoitumisen uudistumista. Toimimme paikallisena hubina globaalisti toimivalle ResponsiveOrg-verkostolle. Kutsumme luomaan ja edistämään toimintatapoja, joiden avulla organisaatiot voivat kehittää responsiivisuuttaan muutoksille, ihmisille, tulevaisuuksille ja verkosto-organisoitumiselle.

Tule kuulolle ja osallistu:

Facebook: https://www.facebook.com/groups/ResponsiveOrgFI/
Twitter: https://twitter.com/ResponsiveOrgFI
WWW: http://responsiveorg.fi

Lisätietoja:

@OKFFI
@mikaelseppala

--

--

Mikael Seppälä
ResponsiveOrgFI

📈 Project Manager #InnovationManagement & #Ecosystems @LaureaUAS | ⚡️ @systemschangefi #SystemsChange | 🔥 #SystemsThinking #Complexity