Älykkäästä kaupungista tulee nopeasti tyhmä, jos kaupunkilaisten tietoturvasta ei välitetä
Onko älykkään kaupungin vastakohta tyhmä kaupunki? Ei ainakaan silloin, kun puhutaan älykkäiden kaupunkien tietoturvaongelmista. Älykkäät kaupungit, englanniksi smart cityt, ovat kansainvälinen megatrendi ja niistä on povattu tulevaisuuden ratkaisuja moniin paikkoihin — jopa Suomen Saloon. Tällaiset kaupungit käyttävät muun muassa tekoälyä ja koneoppimista energia-, liikenne- ja jätehuoltoratkaisuissaan ja keräävät sitä varten kaupungin asukkaista ja vieraista yksityiskohtaista tietoa. Siihen voi liittyä suuria tietoturvaongelmia.
Muun muassa Yhdysvaltain Piilaakso ja sen kiinalainen vastine Shenzhen on luettu älykaupungeiksi, vaikka termille ei ole täsmällistä määritelmää. Älykaupunkeihin voi kuulua monenlaisia asioita ja toimintoja. Yksi esimerkki ovat esimerkiksi automaattisesti syttyvät ja sammuvat julkisten tilojen valot tai sensorit, jotka välittävät reaaliaikaista tietoa liikenneruuhkista kaupunkilaisille. Yhdysvaltalainen verkkojätti Amazon on askeleen edellä. Se on avannut ruokakaupan, jossa tuotteet poimitaan suoraan koriin ja paikalta poistutaan kävelemättä kaupan kautta. Älykäs systeemi veloittaa ostokset suoraan asiakkaan tililtä. Tällaisten ratkaisujen on tarkoitus helpottaa asukkaiden arkea ja tehdä siitä tehokkaampaa. Parhaimmillaan ne voivat esimerkiksi vähentää energiankulutusta.
Kaikki tämä kuulostaa kovin kätevältä. Asiassa piilee kuitenkin mutta. Jotta älykkäistä kaupungeista voisi tulla älykkäitä, niiden pitää ensin oppia, miten kaupunkilaiset käyttäytyvät. Mihin kellonaikoihin kaupunkilaiset ajavat autoilla ja mitä reittejä? Milloin he ovat töissä? Entä mitä tuotteita heillä on tapana ostaa? Näiden tietojen avulla älykkäät järjestelmät voidaan ohjelmoida helpottamaan arkea. Samalla kerätyt tiedot avaavat hyvin yksityiskohtaisen näkymän yksityisten kaupunkilaisten elämään. Sitä näkymää on myös mahdollista käyttää väärin.
Esimerkiksi kiinalaisen teknolgiajätti Huawein on jo pitkään epäilty vakoilevan laitteillaan Kiinalle. Useat maat ovat sen takia kieltäneet Huaweita rakentamasta viidennen sukupolven matkapuhelinverkkoa eli 5-g verkkoa, jota on suunniteltu käytettävän älykkäissä kaupungeissa. Vakoilun lisäksi kaupunkilaisten tietoja voidaan käyttää esimerkiksi tarkempien käyttäjäprofiilien laatimiseen. Niin ihmisille voidaan paremmin kohdentaa kaupallista ja poliittista sisältöä, millä voidaan pahimmillaan vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin.
Jollekulle älykaupunkeihin kietoutuvat tietoturvaongelmat voivat näyttäytyä yhdentekevinä. Toisia pelkkä ajatus yksityiskohtaisen tiedon keräämisestä voi tuntua ahdistavalta. On kuitenkin kaupunkien vastuu pitää huolta asukkaidensa turvallisuudesta, kun asuinalueita kehitetään. Siksi älykkäästä kaupungista tulee nopeasti tyhmä, jos kaupunkilaisten tietoturvasta ei huolehdita.
