Addiktiona sosiaalinen media

Henrik Kymäläinen
Nov 7 · 2 min read

Sosiaalisen median käyttö on erityisesti viime vuosina lisääntynyt valtavasti ja vuonna 2018 käyttäjät viettivät keskimäärin yli kaksi tuntia päivässä eri sosiaalisen median palveluissa. Sosiaalinen media on alkanut viedä yhä enenevissä määrin huomioita arkielämän kanssakäymiseltä ja ei ole ollenkaan epätavanomaista, että lounasporukassa jokainen selaa älypuhelintaan vähän väliä.

Jatkuva ja pakonomainen sosiaalisen median käyttö luokitellaankin nykyään toiminnalliseksi riippuvuudeksi ja tunnustetaan addiktioksi siinä missä vaikka peliriippuvuuskin. Päihdelinkki, A-klinikkasäätiön tuottama verkkopalvelu päihteistä ja riippuvuuksista, määrittelee selkeimmäksi merkiksi someriippuvuudesta sen, ettei pyynnöistä huolimatta onnistu laittamaan älylaitetta syrjään. Silloinkin kun sosiaalinen media vie aikaa joltain tärkeämmältä asialta, esimerkiksi opiskelulta tai työnteolta, voidaan puhua jo riippuvuudesta. Someriippuvuuden oireet ovat samanlaisia kuin muissakin toiminnalliseissa riippuvuuksissa: väsymystä, levottomuutta, keskittymiskyvyn puutetta ja ärtyisyyttä.

Toisaalta monelle sosiaalinen media on myös tärkeä kommunikaation ja yhteydenpidon väline. Facebookin kautta pidetään yhteyttä ystäviin ja keskustellaan esimerkiksi alueellisissa tai harrastuksiin liittyvissä ryhmissä. Monista tapahtumista viestitään pelkästään Facebookin välityksellä ja ilman somea jää helposti ulkopuoliseksi tai vaille jotain tietoa. Sosiaalinen media on joillekin myös tärkeä tulonlähde tai keino rakentaa henkilöbrändiä ja edistää omia aatteittaan.

Edellä mainittujen positiivisten puolien takia voikin olla vaikea huomata, missä vaiheessa somessa tulee vietettyä liikaa aikaa ja mikä on vielä tervettä ja positiivista kanssakäymistä. Myös päihdelinkin mukaan someaddiktio, kuten moni muukin riippuvuus, on vaikeaa huomata itse. Facebookin liikakäytölle on vaikea vetää selvää rajaa minuutteina tai sovelluksen avaamiskertoina, mutta toki jos sovelluksen avaa 200 kertaa päivässä tai viettää siellä useita tunteja, voi alkaa miettiä onko kyseessä jo addiktio.

Someaddiktiosta on tunnistettu sekä aktiivinen että passiivinen muoto. Aktiivisessa muodossa käyttäjällä on jatkuvasti tarve tehdä päivityksiä ja tuottaa sisältöä kun taas passiivinen muoto ilmenee uutissyötteen ja muiden käyttäjien päivitysten jatkuvalla selaamisella. Esimerkiksi Facebook myös itse ruokkii näitä addiktion muotoja tarjoamalla syötteeseen käyttäjää miellyttävää tai ajatuksia herättävää sisältöä, jolloin sovellus on vaikeampi sulkea, kun aina seuraava ja seuraava päivitys, kuva tai video voikin olla uusi ja jännittävä. Aktiivisen someriippuvuuden muotoa tarkastellessa taas on toki hyvä huomioida, että jatkuvalla päivitystulvalla voi olla taustalla myös vakavampiakin mielenterveyden ongelmia, esimerkiksi maniaa, kuin ainoastaan someriippuvuutta.

Jos kuitenkin jatkuvasti huomaa uppoutuneensa taas useaksi tunniksi sosiaaliseen mediaan tai lähipiiri joutuu useasti pyytämään, että kännykän voisi edes hetkeksi laskea, kyseessä on mitä luultavimmin jonkinasteinen addiktio. Tällaiseen riippuvuuteen kannattaa suhtautua vakavuudella ja kokeilla hillitä sitä, ennen kuin se pahenee. Älypuhelimiin on saatavilla useita erilaisia sovelluksia joilla voi tarkkailla ja jopa estää kokonaan oma sosiaalisen median käyttö tietyksi määräajaksi. Myös tietyn aikajakson mittaiset somepaastot voivat olla toimiva keino vähentää somen käyttöä myös pidemmällä aikavälillä. Somepaasto antaa paitsi taukoa älypuhelimelta, se voi myös auttaa huomaamaan, kuinka paljon somessa on todella tullut vietettyä aikaa. Jos pelkästään somen vähentämisellä voi saada vuorokauteen jopa kaksi tuntia lisää aikaa se voi herättää pohtimaan voisiko sen ajan käyttää paremminkin kuin Facebookissa.

Social Media Writings

This is the forum for writings about social media phenomena. The texts are part of Social Media course at Aalto University. Some of the texts are anonymous.