Miten datan avulla voidaan tukea ilmiölähtöistä hallintoa?

Sitra julkaisi taannoin Ilmiömäinen julkinen hallinto -raportin, joka on upea askel kohti vaikuttavampaa julkista hallintoa.

Jäin vain raportin suhteen miettimään, että se painottaa enemmän julkisen hallinnon organisointia ilmiöiden ympärille siinä missä ehkä ilmiöiden ympärille pitäisi osallistaa sidosryhmiä laajemminkin.

Toinen raportin pulma koskee datan hyödyntämistä osana ilmiön kuvaamista. Ilmiölähtöisyydessä pitäisi kyetä ymmärtämään sekä kuvaamaan ilmiötä ja siihen vaikuttavia tekijöitä moniuloitteisesti.

Sen suhteen parhaimmat lähestymistavat löytyvät systeemiajattelusta ja systeemimallintamisesta, mutta aika vähissä taitaa olla vielä esimerkit Suomesta, missä näitä käytetään yhteiskunnallisten kysymysten ymmärtämiseen.

Dark Matter Labsin tuottama malli ja siitä tunnistetut vipuvarret.

Kun jonkinlainen malli on kuosissa niin sen jälkeen pitäis kehittää tapoja löytää, tuottaa (myös muutakin kuin operationaalista dataa, kuten esimerkiksi kansalaisten kokemuksellisiin narratiiveihin perustuvaa dataa) ja linkittää siihen liittyvää dataa.

Jos dataa haluaa käyttää systeemisten interventioiden edistämisessä niin varmaan Data-Driven Design Dayn matskuista voi löytyä hyviä ideoita kokeilujen tekemiseen ja niiden toimivuuden mittaamiseen. Sen sijaan vaan, että näitä kohdistetaan yksittäisiin palveluihin, interventioita pitäisi tehdä Dark Matter Labsin mallin kuvaamin tavoin systeemin tärkeimpiin “vipuvarsiin”.

Pitäisi olla kanssa kyvykkyys hahmottaa datan avulla, miten tehdyt interventiot vaikuttavat koko mallin kuvaamaan domainiin. Ingrid Burkett australialaisesta TASCIsta puhuu näistä heijastevaikutukista ilmiölähtöisen systeemisen muutoksen tekemisessä ja arvioinnissa.

Ingrid Burkett TACSIsta puhuu ilmiölähtöisen systeemisen muutoksen tekemisestä ja arvioinnista.

Ilmiölähtöisen ja dataa hyödyntävän hallinnon saralla on tehty kokeiluja ennenkin. Vanhan liiton esimerkki on 1970-luvulta, jolloin Salvador Allende ja englantilainen systeemiteoreetikko Stafford Beer kehittivät Project Cybersynin puitteissa tavan hahmottaa sekä ohjata Chilen taloutta. Alla kuva projektin puitteissa kehitetystä tilannehuoneesta, jonka seinille heijastettiin telefaxin avulla välitettyä ja kalvoille tulostettua dataa maan taloudesta, joka perustui Beerin kehittämään kyberneettiseen (systeemiseen) malliin.

Salvador Allenden ja Stafford Beerin Project Cybersynin tilannehuone.

Tervetuloa jatkamaan aiheeseen liittyvää keskustelua Facebookissa Social Innovation for Systems Change Finland -ryhmässä!