Datatiede yhdistää viranomaisia ja muita julkisorganisaatioita
Viranomaiset ja muut julkisorganisaatiot tuottavat paljon tietoa omaan toimialaansa liittyvistä teemoista sekä tekevät analyysia omien tehtäviensä täyttämiseksi. Osalle julkistoimijoista dataa kertyy analysoitavaksi esimerkiksi kyselyiden, tilastoraportointien tai muiden lakisääteisten raportointivelvoitteiden kautta. Dataa voi kertyä myös operatiivisemmasta ”liiketoiminnasta” tai muiden toimijoiden tuottamista tietoaineistoista. Suurten datamäärien analyysissa tarvitaan usein datatieteen välineitä, varsinkin haastavampiin tai monimutkaisempiin kysymyksiin vastaamiseksi. Analyysin ohella datatieteen keinoin voidaan myös automatisoida tai tehostaa monia rutiininomaisempia tai haastavia ja aikaa vieviä tehtäviä. Sen takia onkin tärkeää, että organisaatioista löytyy datatiedeosaamista, jotta toiminta on tehokasta ja suuristakin datamääristä voidaan tuottaa laadukasta analyysia.
Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan datatieteen huippuyksikön (Analytics Center of Excellence, ACE) toimintaa aloittaessamme halusimme kuulla miten muissa viranomaisissa ja julkisorganisaatioissa on organisoiduttu datatieteilyn edistämiseksi sekä millaisia haasteita muilla toimijoilla on ollut, ja miten ne on ratkaistu. Asian selvittämiseksi kutsuimme erilaisista julkisorganisaatioista datatiedeosaajia tapahtumaan teemalla ”Aina ei voi voittaa — Datatieteen oppimiskokemuksia julkishallinnossa”.
Tapahtuma järjestettiin syyskuun lopussa ja siihen osallistui yli 20 henkeä yhteensä kymmenestä eri organisaatiosta. Tapahtuma alkoi puheenvuoroilla, joissa eri toimijat kertoivat omasta datatiedetekemisestään sekä siihen liittyvistä haasteista ja ratkaisuista. Puheenvuoroista syntyi hyvää keskustelua ja monien organisaatioiden kokemuksista löytyi yhtäläisyyksiä. Puheenvuorojen jälkeen tapahtuma jatkui vapaamuotoisella seurustelulla, jossa keskustelujen teemat pyörivät datatieteen ja siihen liittyvien aiheiden ympärillä.
Illan aikana keskusteltiin muun muassa eroista datatieteen hyödyntämisessä, teknologioista, tiedonhallinnasta ja tekoälystä. Osassa organisaatioista datatiedettä hyödynnetään hyvin lähellä tai osana operatiivista liiketoimintaa, kun taas joissain organisaatioissa sen rooli korostuu perinteisemmässä analyysityössä. Teknologiapainotteisissa keskusteluissa esiin nousivat pilvisiirtymä, pilvityökalujen hyödyntäminen ja datatiedeympäristöt. Tekoälyn osalta keskusteltiin esimerkiksi sen käytön periaatteista ja hallintamalleista.
Tiedonhallinnan osalta puhututtivat tietostrategiat, datakatalogit ja tiedon omistajuus. Jos organisaatiolla on selkeä tietostrategia, tietojen omistajat ja omistajien vastuut on määritelty hyvin, ja tietoaineistot on koottu esimerkiksi datakatalogiin hyvin dokumentoituina, helpottuu myös datatieteilijän työ paljon. Näiden asioiden ollessa kunnossa, on helppo saada selville, mitä dataa organisaatiosta löytyy, millaista data on, kuka on siitä vastuussa, millaisia standardeja dataan liittyy ja miten tietojohtaminen on kehittymässä tulevaisuudessa.
Kokonaisuudessaan tapahtuma oli hyvin opettavainen. Illan aikana oppi paljon uutta eri organisaatioista ja miltä osin oma toiminta on samanlaista tai erilaista kuin muualla. Samalla sai myös perspektiiviä miltä osin Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan datatiedetoiminta on hyvällä mallilla, miltä osin ollaan eturintamassa ja missä on vielä lisää opittavaa. Tapahtuman osallistujat kokivat tilaisuuden hyvin onnistuneeksi, ja konseptia tullaan varmasti jatkamaan myös tulevaisuudessa.
