Innovaatioekosysteemeillä globaalien haasteiden kimppuun

Mikael Seppälä
Nov 2 · 4 min read

Ilmastonmuutoksen kaltaiset globaalit kestävyyshaasteet ovat syntyneet pitkän ajan saatossa ja muilla kuin ekologisilla arvoilla ohjatun inhimillisen tekemisen sivutuotteena. Näitä ei voi ratkaista keskitetysti, vaan niiden taklaaminen kysyy hajautettua, yhteiskunnallista muutosta. Tämän edistämiseksi muun muassa YK:n kehitysohjelma UNDP ja EU:n johtava ilmastoaloite Climate-KIC pyrkivät hyödyntämään innovaatioekosysteemejä.

Innovaatioekosysteemit ovat vakiintuneita yhteistyön muotoja, joissa yhteisiä pyrkimyksiä jakavat toimijat ja instituutiot ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa, pyrkivät edistämään keskinäisriippuvuuttaan sekä muuntautumaan jatkuvasti suhteessa käsillä olevaan haasteeseen.

Tiiviin yhteistyön myötä toimijat kykenevät kokoamaan yhteisiä resurssejaan, kehittämään jaettuja, toisiaan täydentäviä kyvykkyyksiä sekä vaikuttamaan toimintaympäristön uudistamiseen. Yksittäisillä organisaatioilla on harvemmin vipuvartta esimerkiksi rahoitusmallien tai lainsäädännön uudistamiseen, joten monista toimijoista koostuvat innovaatioekosysteemit voivat auttaa myös näiden uudenlaisen tekemisen yhteiskunnallisten puitteiden uudistamisessa.

Image for post
Image for post
Innovaatioekosysteemeissä ei vain kehitetä tuotteita ja palveluita, vaan luodaan myös edellytyksiä TKI-toiminnan pitkäjänteiselle kokonaisonnistumiselle (Laasonen et al. 2019).

Verkostot ja ekosysteemit ovat toisilleen läheisiä käsitteitä. Siinä missä Timo Järvensivu (2019) määrittelee verkostotyön luottamuspohjaiseksi ja vastavuoroiseksi yhteistyöksi vapaiden toimijoiden välillä, ekosysteemit ovat verkostoja laajempia tai vakiintuneempia. Innovaatioekosysteemien voidaankin ajatella olevan organisoitumisen muotoja, joissa jaettua arvoa tai innovaatioita synnytetään jatkuvan yhteistoiminnan (collaboration) myötä (Ketonen-Oksi & Valkokari 2019). Verkostotyö muodostaa ekosysteemien perustan, mutta innovaatioekosysteemeillä on usein käytettävissään esimerkiksi rahoitusta, TKI-infrastruktuureja, alustoja, foorumeja sekä ympäristöjä (Laasonen et al. 2019). Nämä edesauttavat ekosysteemin toimijoiden yhteistä oppimista, tietotuotantoa, kokeilujen, pilottien ja demostraatioiden tekemistä, organisaatioiden muuntautumista sekä toimintaympäristöön vaikuttamista (ibid).

Innovaatioekosysteemejä on hyödynnetty Suomessa yleensä uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseen. Tämä perustuu siihen, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) on mahdollista, kun eri alueilla syntyy uusia keksintöjä tai teknologioita, joita yhdistämällä voidaan synnyttää uusia tuotteita, palveluita tai toimintamalleja. Yksittäisillä organisaatioilla on harvoin riittävästi resursseja ottaa haltuun näiden muodostamia kokonaisvaltaisia arvoketjuja, joten niiden kehittämisessä kaivataan yhteistyötä. Esimerkkejä suomalaisista innovaatioekosysteemeistä ovat kiertotalouden parissa toimiva CLIC Innovation, digitaalisuutta ja materiaaleja yhdistävä DIMECC ja Helsingin seudun systeemisiä ilmastoratkaisuja ruokkiva Smart & Clean -säätiö. Valtioiden, kuntien ja yksityisen sektorin yhteistyön edistäminen on näiden kaikkien ytimessä.

Image for post
Image for post
Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö tuo yhteen erilaisia toimijoita innovaatioekosysteeminsä puitteissa kiertotalouden systeemisten muutosprojektien toteuttamiseksi.

Siinä missä uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen on tärkeää ilmastonmuutoksen kaltaisten globaalien haasteiden taklaamisessa, emme voi ulkoistaa niiden kaipaamaa hajautetun, yhteiskunnallisen muutoksen edistämistä vain yrityselämälle, uusille tuotteille ja sovelluksille. Pitkällä ekosysteemityössään oleva Climate-KIC on ottanut roolikseen laajentaa toimintaansa liiketoimintaekosysteemejä pitemmälle orkestroimalla tietotuotannon ja kokeilujen rinnalla myös ihmisten käyttäytymisen muuttumista ilmastoystävällisempään suuntaan, koulutusta ja taitojen kehittämistä, politiikkatoimiin ja lainsäädäntöön vaikuttamista sekä edistämään laajaa kansalaisten osallisuutta tekemisessä (Seppälä 2020; Mitchell 2020).

Climate-KICin ja UNDP:n edustajat vierailivat taannoin Sitra Labin tammikuussa 2020 järjestämässä kansainvälisessä Innovation Portfolio Sensemaking and Management -työpajassa, jossa he kuvasivat toimintatapojaan, joilla he tekevät innovaatioekosysteemityötään. Keskeisessä roolissa työssä on se, että nämä organisaatiot eivät lähtökohtaisesti pyri kehittämään innovaatioita itse, vaan pikemminkin luomaan oppimisen paikkoja, joissa aiheeseen liittyvät olennaiset sidosryhmät ja kumppanit voivat hahmottaa käsillä olevia haasteita yhdessä sekä muuntaa toimintaansa opitun perusteella. Ekosysteemin orkestrointi suhteessa sen tavoitteisiin ja resursointiin sekä inhimillisten prosessien fasilitointi ovat Climate-KICin ja UNDP:n toimintamallien ytimessä. (Seppälä 2020.)

Perinteistä projektityötä kuvataan toisinaan ivallisesti hankehumpaksi, jota tehdään ylevien tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta vähäisellä vaikuttavuudella työn kohteeseen. Tämä johtuu siitä, että projektit tai ohjelmat saatetaan nähdä hopealuoteina, jotka voivat yksin ratkaista käsillä olevat ongelmat.

Mitä monimutkaisemmiksi käsillä olevat ongelmat muodostuvat, sitä enemmän kaivataan kansalliset, sektori-, osaamis- ja organisaatiorajat ylittäviä yhteistyön muotoja. Innovaatioekosysteemit, jotka pyrkivät edistämään vaikuttavuutta globaaleihin haasteisiin, voivat auttaa yhteiskuntia ja globaaleja instituutioita muuntautumaan kohti parempaa tulevaisuutta.

Yhteistyö näiden puitteissa ei synny itsestään, vaan tarvitaan lisää näitä uuden tyyppisiä, Climate-KICin ja UNDP:n kaltaisia organisaatioita, joiden tehtävänä on orkestroida ja fasilitoida haasteiden parissa toimivaa kenttää.

Artikkeli on julkaistu alunperin Tietoasiantuntija-lehdessä 1/2020.

Järvensivu, T. 2019. Verkostojohtaminen. Opi ja etene yhdessä.

Ketonen-Oksi, S. & Valkokari, K. 2019. Innovation ecosystems as structures for value co-creation. Technology Innovation Management Review. Saatavissa: https://timreview.ca/article/1216

Laasonen, Ruokonen, Talvitie, Lähteenmäki-Smith, Kolehmainen, Ranta, Järvelin, Piirainen. 2019. Selvitys innovaatioympäristöjen ja -ekosysteemien menestystekijöistä sekä julkisen sektorin rooleista kehityksessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019: 32. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161808

Mitchell, T. 2020. Transformation, in Time — Our Journey to a portfolio approach to systems change. Esitys työpajassa. Saatavissa: https://www.slideshare.net/SitraFund/tom-mitchell-transformation-in-time-our-journey-to-a-portfolio-approach-to-systems-change

Seppälä, M. 2020. Lab loki #12: Innovaatioportfolioiden ja portfolio-oppimisen kansainväliset tuulet. Saatavissa:
https://www.sitra.fi/blogit/lab-loki-12-innovaatioportfolioiden-ja-portfolio-oppimisen-kansainvaliset-tuulet/

Kiinnostuitko? Liity yhteisöömme!

Systems Change Finland — Systeeminen muutos Suomi ry edistää sellaisen yhteiskunnan syntyä, joka kykenee toimimaan systeemisten ja kompleksisten haasteiden kanssa.

Yhdistyksen tarkoitus on edistää lähestymistapojen soveltamista, jotka auttavat ihmisiä, organisaatioita ja yhteiskuntaa ymmärtämään ja toimimaan systeemien ja kompleksisuuden kanssa.

Systems Change Finland

Cultivating a society that can deal with systemic and complex challenges

Mikael Seppälä

Written by

Work: #LivingLabs Specialist @LaureaUAS | Igniting: @systemschangefi @sys_innovation #SystemsChange | On fire: #SystemsThinking #Complexity

Systems Change Finland

Systems Change Finland seeks to cultivate a society that can deal with systemic and complex challenges. The purpose of Systems Change Finland is to promote the application of approaches that help people, organizations and society understand and work with systems and complexity.

Mikael Seppälä

Written by

Work: #LivingLabs Specialist @LaureaUAS | Igniting: @systemschangefi @sys_innovation #SystemsChange | On fire: #SystemsThinking #Complexity

Systems Change Finland

Systems Change Finland seeks to cultivate a society that can deal with systemic and complex challenges. The purpose of Systems Change Finland is to promote the application of approaches that help people, organizations and society understand and work with systems and complexity.

Medium is an open platform where 170 million readers come to find insightful and dynamic thinking. Here, expert and undiscovered voices alike dive into the heart of any topic and bring new ideas to the surface. Learn more

Follow the writers, publications, and topics that matter to you, and you’ll see them on your homepage and in your inbox. Explore

If you have a story to tell, knowledge to share, or a perspective to offer — welcome home. It’s easy and free to post your thinking on any topic. Write on Medium

Get the Medium app

A button that says 'Download on the App Store', and if clicked it will lead you to the iOS App store
A button that says 'Get it on, Google Play', and if clicked it will lead you to the Google Play store