Miten jaetun ymmärryksen luominen on osa systeemiajattelua?

Mikael Seppälä
Systems Change Finland
3 min readNov 16, 2020

Sensemaking meetup on Systems Change Finlandin kuukausittainen meetup, jossa pureudutaan vaihtuvien puhujien johdolla soveltavan systeemiajattelun ja kompleksisuusteorian näkökulmiin. Pelkän luennoinnin sijaan pyrimme luomaan tiloja, joissa osallistujat pääsevät muodostamaan kuvaa aiheesta toistensa kanssa.

Jaetun ymmärryksen luominen (engl. sensemaking) kuvaa tapoja, joilla epävarmassa konteksissa voidaan muodostaa kokonaiskuvaa dialogisesti. Marraskuun Sensemaking meetupissa 12.11.2020 Maria Joutsenvirta ja Pekka Enroth johdattelivat meitä dialogin keinoin siihen, miten jaettua ymmärrystä voidaan luoda, miten sen pohjalta voi tapahtua yhteisöohjautuvuutta ja miten systeemiajattelu liittyy aiheeseen.

Monilla meistä tulee systeemiajattelusta mieleen vuorovaikutuskaaviot (Causal Loop Diagram), jotka kuvaavat sitä, miten ilmiöt syntyvät erilaisten tekijöiden yhteisvaikutuksina. Kun sovellamme systeemiajattelua sosiaalisissa konteksteissa, tarvitsemme visuaalisten kuvausten rinnalle myös keinoja, joilla voimme alkaa hahmottamaan vuorovaikutussuhteita myös kokemuksellisesti.

Dialogissa olivat Maria Joutsenvirta (Twitter, LinkedIn), joka on itsenäinen tutkija ja fasilitaattori, joka lähestyy systeemiajattelua Otto Scharmerin U-teorian kautta. Maria on kirjoittanut Sivistys vaurautena — radikaalisti, mutta lempeästi kohti kestävää yhteiskuntaa -kirjan yhdessä Arto O. Salosen kanssa. Maria keskusteli Pekka Enrothin kanssa, joka on Systems Change Finlandin aktiivi, jonka tekeminen ja ajattelu kumpuaa käytännemuotoilun (engl. practice theory) perinteestä. Siinä vuorovaikutuksessa tapahtuvan tekemisen kautta tapahtuvaa tietämyksen tuottamista pohditaan suhteessa siihen, mitä vuorovaikutusten kokonaisuudesta syntyy.

Maria piti dialogiin lyhyen alustuspuheenvuoron, jota hän avasi Facebookissa seuraavasti:

Tämän kalvon avulla pyrin kuvaamaan systeemisen muutoksen ja transformatiivisen oppimisen haasteita ja mahdollisuuksia.

Iso haaste on, että todellisuutta on totuttu tarkastelemaan liian yksipuolisesti ulkoisen maailman havaintoihin perustuvalla faktatiedolla ja rationaalisella päättelyllä.

Taustalla on länsimainen mekanistinen, dualistinen ja lineaarinen todellisuuskäsitys, joka perustuu asioita pilkkovaan ja välineellistävään tulkintaan ja näkyy yhä korostetusti tieteessä. Tarkasteltava ilmiö repäistään irti kontekstista, jaetaan osiin ja tutkitaan osa kerrallaan. Tietoon halutaan varmuutta, ja toimintaan haetaan ennustettavuutta, tehokkuutta ja hallittavuutta.

Kun työskennellään kompleksisuuden kanssa, ilmiöistä ei voi tietää kaikkea merkittävää eikä tietoinen mieli pysty tulkitsemaan kaikkea tärkeätä informaatiota.

Asioita hallitsemaan pyrkivä ja älylliseen päättelyyn rajoittuva käyttäytyminen toimii silloin esteenä holistisen ymmärryksen luomiselle.

Se vähentää myös ajattelun ja toiminnan joustavuutta tilanteessa, jossa olisi tärkeä ylläpitää avoimuus erilaisille vaihtoehdoille.

Systeemiseen muutokseen tarvitaan transformatiivista tapaa oppia, luoda yhdessä uutta ja saada yhteys ihmisissä ja yhteisöissä oleviin uinuviin potentiaaleihin.

Tarvitaan aika ajoin poistumista kiireen ja tehosuorittamisen tilasta ja tilan tekemistä ’Kairoksessa’ tapahtuvalle dialogiselle yhdessäoppimiselle, jotta käyttöön saadaan myös muita tiedon lajeja kuin rationaalinen tieto.

Kairos-aikasuhde avaa läsnäolevan kohtaamisen tilan, jossa asioita tunnustellaan ja tutkaillaan kiireettömästi, ennakkoluulottomasti ja kaikkia tietämisen lajeja ja laatuja yhdistellen. Ilmiöistä hahmottuu moniulotteinen ja verevä kokonaiskuva.

Vain läsnäolevassa kohtaamisessa on mahdollista parantaa niiden suhteiden laatua, joilla ihmiset ovat vuorovaikutuksissa sekä itsessä että toisissa ihmisissä majailevien monimuotoisten ymmärryksen luojien kanssa.

Vasta silloin kun saadaan vahva syvätason yhteys itseen, toisiin ja ympäröivään todellisuuteen, aletaan kuulla systeemin kaikkia ääniä. Syntyy ongelmien juurisyihin pureutuvia havaintoja ja merkityksiä, jotka luovat holistisempaa ymmärrystä.

Syvästi inhimillisissä kompetensseissa piilee huomattava hyödyntämätön potentiaali.

#systeemiajattelu #kompleksisuus #dialogi #KehollinenKokemus #TransformatiivinenOppiminen

Tsekkaa tapahtuman tallenne YouTubesta:

Tapahtuman slidet:

Kiinnostuitko? Liity yhteisöömme!

Systems Change Finland — Systeeminen muutos Suomi ry edistää sellaisen yhteiskunnan syntyä, joka kykenee toimimaan systeemisten ja kompleksisten haasteiden kanssa.

Yhdistyksen tarkoitus on edistää lähestymistapojen soveltamista, jotka auttavat ihmisiä, organisaatioita ja yhteiskuntaa ymmärtämään ja toimimaan systeemien ja kompleksisuuden kanssa.

--

--

Mikael Seppälä
Systems Change Finland

📈 Project Manager #InnovationManagement & #Ecosystems @LaureaUAS | ⚡️ @systemschangefi #SystemsChange | 🔥 #SystemsThinking #Complexity