Moninäkökulmaisesta tietämyksestä moninapaisiin interventioihin

Mikael Seppälä
Nov 4, 2018 · 3 min read

Reduktionistinen tietämys perustuu siihen, että jokin ilmiö rajataan erittäin tarkasti, jolloin sitä voidaan mitata luotettavasti. Kun ilmiötä tarkastellaan systeemisestä näkökulmasta, se pyritään sijoittamaan laajempaan kontekstiinsa sekä ymmärtämään taustalla olevia vaikutuksia ja vaikutusketjuja, jotka synnyttävät itse ilmiön.

Siinä missä reduktionistinen tietämys on usein staattista, systeeminen tietämys voi olla myös dynaamista eli se tarjoaa selityksiä havaintojen muuttumiselle ajassa, paikassa ja kontekstissa.

Gerard De Zeeuw puhuu “kolmannen vaiheen tieteestä”, jossa ilmiöön otetaan tai valitaan monia näkökulmia ja ilmiötä tarkastellaan näiden linssien läpi. Näkökulmia ja niiden välisiä suhteita lisäämällä voidaan rikastaa ymmärrystä käsiteltävänä olevasta kohteesta.

Image for post
Image for post
Lähde:

Systeemisessä tietämyksessä ongelmana saattaakin olla liika ilmiötä koskeva informaatio, jonka valossa voi olla hankalaa luoda ymmärrystä. Perspektiivien ottaminen on tarpeellista, että voidaan liian suuresta määrästä dataa ylipäänsä tuottaa jotain, mikä on tiivistettävissä tiedoksi. Perinteiset, reduktionistiset perspektiivit rajoittavat mahdollisuuksien avaruutta.

Esimerkiksi Manuel Liman mukaan Darwin selitti lajien evoluutiota ajatuksella, että vahvimmat ja muuntaumiskykyisimmät lajit säilyvät. Lima sanoo, että Darwinin näkökulma perustui jälkikäteen tehtyyn analyysiin siinä missä lajien ekologinen konteksti luo kuvan syvästi keskinäisriippuvista lajeista.

Image for post
Image for post
Lähde:

Yksittäisen lajien voimakkuuden tai muutaustumiskyvyn sijaan lajien evoluutiota voisi pohtia siitä näkökulmasta, että miten lajien ympäristö tukee niiden säilymistä. Lajien keskinäisriippuvuutta kuvastaa esimerkiksi tämä video, jossa ekosysteemin muuttamisella on vaikutuksia myös ekologiaan. Esimerkiksi dingojen liikkeitä rajoittamaan rakennettu maailman pisin aita on vaikuttanut lajien vuorovaikutusten kautta myös maaperään.

Saman asian voisi kuvata myös kaikille tutun esimerkin kautta: vaikka meteoriitin törmäys maapallolle ei tappanutkaan kaikkia dinosauruksia, sen seurauksena syntynyt uusi ilmasto ei enää tukenut valloillaan olleita ekologioita.

Kenties tiedon tuottamista ei pitäisi tarkastella lineaarisena prosessina, vaan jonkinlaisena verkkopingiksenä, jossa ymmärrystä luovat parametrit ja datapointit tuottavat kontekstuaalisia vastauksia. Visualisointi koneoppimista tuttujen neuroverkkojen toiminnasta saattaa auttaa hahmottamaan tätä.

Image for post
Image for post

Scott Page visualisoi monista perspektiiveistä ja erilaisilla heuristiikoilla syntyviä vastauksia sekä niiden arvoa kuution avulla. Pagen mukaan, jos ilmiö on moninapainen, “oikea” vastaus ei ole niistä arvokkain eli B, vaan joukko korkeimpia arvoja saavia pisteitä, jotka tavoittavat ilmiön erilaisia piirteitä.

Image for post
Image for post
Lähde:

Josta päästääkin siihen, että moninapaisessa ympäristössä, kuten esimerkiksi yhteiskunnassa, pitäisi pyrkiä mallintamaan ilmiöitä ja sen osatekijöiden välisiä suhteita, että voidaan tunnistaa keskeisimpiä vaikutusketjuja/-verkkoja ja sitä, miten ne yhdessä synnyttävät ja vaikuttavat ilmiöön.

Tämänkaltaisella ilmiötä koskevalla tietämyksen mallintamisella voidaan myös tuottaa moninapaisia interventioita, jotka voivat yhdessä luoda uudenlaisen systeemisen tilan, joka kykenee ratkaisemaan laajan ilmiön. Alla oleva kuva tarkastelee asumisen ja terveyden haasteiden takana olevia ilmiöitä, niiden välisiä suhteita ja keskeisimpiä paikkoja, joihin pitäisi vaikuttaa, että järjestelmä voisi häivyttää siinä näkyvät oireet.

Image for post
Image for post
Lähde:

Systems Change Finland

Cultivating a society that can deal with systemic and complex challenges

Mikael Seppälä

Written by

Work: #LivingLabs Specialist @LaureaUAS | Igniting: @systemschangefi @sys_innovation #SystemsChange | On fire: #SystemsThinking #Complexity

Systems Change Finland

Systems Change Finland seeks to cultivate a society that can deal with systemic and complex challenges. The purpose of Systems Change Finland is to promote the application of approaches that help people, organizations and society understand and work with systems and complexity.

Mikael Seppälä

Written by

Work: #LivingLabs Specialist @LaureaUAS | Igniting: @systemschangefi @sys_innovation #SystemsChange | On fire: #SystemsThinking #Complexity

Systems Change Finland

Systems Change Finland seeks to cultivate a society that can deal with systemic and complex challenges. The purpose of Systems Change Finland is to promote the application of approaches that help people, organizations and society understand and work with systems and complexity.

Welcome to a place where words matter. On Medium, smart voices and original ideas take center stage - with no ads in sight. Watch

Follow all the topics you care about, and we’ll deliver the best stories for you to your homepage and inbox. Explore

Get unlimited access to the best stories on Medium — and support writers while you’re at it. Just $5/month. Upgrade

Get the Medium app

A button that says 'Download on the App Store', and if clicked it will lead you to the iOS App store
A button that says 'Get it on, Google Play', and if clicked it will lead you to the Google Play store