Systeemiset riskit ja tietojohtaminen
Muistatko missä olit, kun Berliinin muuri murtui? Tai missä olit, kun syyskuun 11. WTC-iskut tapahtuivat? #Koronakevät2020 on edellisten kaltainen sukupolvikokemus, mutta jälkikäteen tuskin kysytään, että missä olimme silloin, koska olimme aikalailla kaikki kotona. Nyt keskiössä on kollektiivinen toiminta, jossa asiantuntijatieto taudin hahmottamisesta ja sen leviämisen estämisestä on ollut tärkeämpää kuin koskaan.
Maailma on syvästi ja tiiviisti verkottunut ihmisten, logistiikan ja datan liikkuvuuden näkökulmista. Monien asioiden suhteen emme voi enää olettaa, että se, mitä tapahtuu jossain, pysyy aina vain siellä. Tiedon näkökulmasta kansainvälisillä instituutioilla, kansakunnilla, organisaatioilla ja ihmisillä ei kuitenkaan ole jaettua käsitystä siitä, mitkä asiat ovat paikallisia ja mitkä sellaisia, joilla voi olla haitallisia heijastevaikutuksia.
Verkottuneen maailman systeemisten riskien ennakointi vaatii meteorologiasta tutun yhteistyön laajentamista myös muille alueille.
Kriisit mahdollisuuksina kehittää tietoon perustuvaa ennakointia
Kriisit ovat usein mahdollisuuksia kehittää tietoon perustuvaa ennakointia. Vuoden 2004 Intian valtameren maanjäristys synnytti valtavia tsunameja, joiden seurauksena yli 200 000 ihmistä kuoli ja miljoonat joutuivat pakenemaan tuhoutuneilta kotiseuduiltaan. Kriisin seurauksena kuitenkin syntyi Intian valtameren tsunamivaroitusjärjestelmä, joka mittaa merenpohjan maaperää ja merenpintaa, hyödyntää ennusteita ja varoittaa vaarassa olevia henkilöitä monin eri tavoin.
Eräs maista, joka on ollut yksi nykyiseen COVID-19-koronakriisiin parhaiten varautuneista maailmassa, löytyy taudin todennäköisen lähtöpaikan, Kiinan naapurista. Taiwaniin iski nykyistä ilmentymää heikompi SARS-koronavirus vuonna 2003, jonka jälkeen maa oli kehittänyt varautumistaan vastaaviin pandemoihin. Varautumisen myötä maalla oli valmiina lista toimista, joita he ovat toteuttaneet jo tammikuun alusta.
United Nations Office for Disaster Risk Reduction (UNDRR) pyrkii koordinoimaan kansainvälistä yhteistyötä katastrofeihin liittyvien riskien suhteen. Sen edistämä Sendain viitekehys katastrofien riskien vähentämisestä on mm. Pariisin ilmastosopimuksen ja kestävän kehityksen Agenda 2030 -sopimuksen ohella YK:n keskeisiä sopimuksia. Sendain viitekehyksen määritelmä riskeistä pitää sisällään geologisten tekijöiden lisäksi myös biologiset, ydinvoimaan liittyvät, kemialliset, teolliset, teknologiset ja ympäristöön liittyvät riskit. Keskinäisriippuvaisessa maailmassa, jossa on kasvavassa määrin merkittäviä ympäristöön liittyviä riskejä, varautuminen on tärkeämpää kuin koskaan.
Varautumattomuus COVID-19-koronakriisiin on maksanut ihmishenkiä ja merkittäviä taloudellisia haittoja, joiden summaa emme voi vielä arvioida. Jos vuonna 2018 pelkästään luonnonkatastrofien aiheuttamat taloudelliset vahingot olivat globaalisti 200 miljardia euroa, vuoden 2020 Sendain viitekehyksen riskien määritelmän valossa tarkasteltavat ainoastaan taloudelliset vahingot ovat moninkertaiset.
Kohti globaalien riskien hahmottamista
Meteorologian saralla on tehty jo kauan laaja-alaista globaalia yhteistyötä eri maiden ilmatieteen laitosten välillä. Yhteistyön myötä kykenemme tuottamaan koko maapalloa koskevaa tietoa, joihin perustuvat sääennusteet, joita käytämme päivittäin. Tutkijat pystyvät tuottamaan globaalisti tietoa erilaisista riskien osa-alueista, mutta verkottuneen maailman systeemisten riskien ennakointi vaatii meteorologiasta tutun yhteistyön laajentamista myös muille alueille.
Systeemisten riskien käsite kuvaa sitä, että riskit vaikuttavat toisiinsa ja vahvistavat toisiaan. Niiden globaali hahmottaminen ja niihin reagointi vaatii tietoa, joka perustuu havaintoihin ja perustuu malleihin havaintojen välisistä suhteista.
UNDRR käyttää Sendain viitekehystä mandaattina kehittää Global Risk Assessment Frameworkia (GRAF), joka pyrkii luomaan tulevaisuuden edellytyksiä systeemisten riskien hahmottamiselle ja hallinnoinnille samalla tavalla kuin meteorologian saralla toimitaan ilmaston parissa.
Kenties seuraavan pandemian tai muun systeemisen riskin ilmetessä kansakuntien ei tarvitse hahmottaa tilannetta itsenäisesti, vaan voimme tehdä sitä globaalisti yhtenäisesti. Lienee sanomattakin selvää, että tässä tarvitaan tietojohtamista.
Artikkeli on julkaistu alunperin Tietojohtaminen ry:n Tietoasiantuntija-lehdessä 2–3/2020.
Lähteet
UNDRR. 2019. Global Assessment Report 2019. Saatavissa: https://gar.undrr.org/
Minttu Mikkonen. 2019. Ilmastonmuutos lisää luonnonkatastrofeja, mutta niihin varautuminen on retuperällä jopa Ruotsissa –”Katastrofit eivät ole poliittinen asia”, sanoo YK-johtaja. Saatavissa:
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005999318.html
Wikipedia. 2020. Indian Ocean Tsunami Warning System. Saatavissa: https://en.wikipedia.org/wiki/Indian_Ocean_Tsunami_Warning_System
Kelsey Piper. 2020. Taiwan has millions of visitors from China and only 45 coronavirus cases. Here’s how. Saatavissa: https://www.vox.com/future-perfect/2020/3/10/21171722/taiwan-coronavirus-china-social-distancing-quarantine
Kiinnostuitko? Liity yhteisöömme!
Systems Change Finland - Systeeminen muutos Suomi ry edistää sellaisen yhteiskunnan syntyä, joka kykenee toimimaan systeemisten ja kompleksisten haasteiden kanssa.
Yhdistyksen tarkoitus on edistää lähestymistapojen soveltamista, jotka auttavat ihmisiä, organisaatioita ja yhteiskuntaa ymmärtämään ja toimimaan systeemien ja kompleksisuuden kanssa.
- Liity Facebook-ryhmäämme!
- Tsekkaa verkkosivumme systemschange.fi!
