Kansainvälinen oikkari Tallinnassa
Niina Häkkinen on toisen vuoden oikeustieteen kandiopiskelija. Hänen kansainvälinen taustansa oli tärkeä määrittelevä tekijä hänen päätöksessään hakea TalTechiin. Postauksessa hän jakaa lisää kokemuksiaan Tallinnasta.
Kansainvälisyys — tärkeä arvo läpi elämän
Olen varttunut Suomen ja Ruotsin rajalla pohjoisessa. Kävin peruskouluni Ruotsin puolella kaksikielisessä kielikoulussa, joka paitsi opetti minulle naapurimaan kieltä, mutta antoi minulle myös syvemmän käsityksen rajat ylittävän yhteistyön merkityksestä.
Muistan nuorena miettineeni, kuinka suomalaisten on mahdollista käydä koulua Ruotsissa, sekä kuinka lompakostani löytyy eurojen lisäksi myös kruunuja, vaikka Suomi ja Ruotsi ovat molemmat Euroopan Unionin jäseniä. Mietin myös miksi suomalaisia rikollisjoukkoja pakeni Suomen poliisia Ruotsiin ja sekä todistin omin silmin suuren joukon turvapaikanhakijoita saapuvan tämän saman rajan yli syksyllä 2015. Se, että sain kasvaa tuossa monikulttuurisessa ympäristössä, on alunperin herättänyt kiinnostukseni eri kulttuureihin, kansainvälisyyteen sekä kiinnostuksen työskennellä oikeudellisten asioiden parissa.
Muutin myöhemmin Helsinkiin harrastukseni baletin perässä sekä aikeina lukion jälkeen ponnahtaa sieltä jatko-opiskelemaan ulkomaille. En ole koskaan kokenut olevani juurtunut tiettyyn paikkakuntaan, vaan olen aina ollut avoin uusille kokemuksille sekä astumaan mukavuusalueeni ulkopuolelle. Niimpä keväällä 2019 päätin hakea Tallinnaan opiskelemaan kansainvälistä oikeutta ja Eurooppaoikeutta. Baletinopettajani juuret johtivat Viroon, joka sai minut kiinnostumaan kyseisestä maasta. Lisäksi se että Viro on teknologian edelläkävijä ja Tallinnan teknillisen yliopiston oikeustieteiden linja tarjoaa perusteellisen käsityksen niin kansainvälisen kuin tiettyjen kansallisten oikeuden mekanismeista ja järjestelmistä, sai minut hakemaan TalTechiin. Tiesin jo hakiessa, että kielitaitoni tulevat kehittymään, sosiaaliset verkostoni lisääntymään ja mahdollisuuteni kansainväliseen uran tavoitteluun alkamaan.
Hakuprosessista
Näin sosiaalisessa mediassa mainoksen Tallinnan teknillisestä yliopistosta, ja innostuin. Olin aikaisemmin hakenut Suomeen oikikseen, mutta se ei onnistanut eikä tuntunut täysin oikealta. Mainos herätti minussa sen tunteen, joka minulla oli opiskellessani lapsena Ruotsissa. Päätin, että haluan opiskella taas ulkomailla; niinpä kävelin Kaisa-talon kirjaston viidenteen kerrokseen, avasin läppärini ja aloin tutkia asiaa.
Lähtökohtaisesti hakuprosessi eroaa Suomen prosessista siten, että pääsykokeiden sijaan yliopistolle toimitetaan ylioppilastodistus ja lukion päättötodistus, motivaatiokirje sekä osallistutaan etänä yksilöhaastatteluun. Tämä on kuitenkin yleinen käytäntö ympäri Eurooppaa, ja hakuprosessissa korostetaan potentiaalisen opiskelijan aitoa kiinnostusta alaa kohtaan. Hakemusprosessiin käytin kokonaisuudessa noin kolme viikkoa. Tärkeää oli pysyä aikataulussa, muistaa varata aikaa notaarilla käymiseen todistuksien tunnustamista varten ja toimittaa nämä dokumentit ajoissa koululle kirjeitse tai henkilökohtaisesti. Motivaatiokirjeen kirjoittaminen tuntui aluksi vaikealta, sillä onhan sitä suomalaisena nihkeää kirjoittaa omista kyvyistään, motivaatiosta ja tavoitteistaan… Vuoden jälkeen kurkatessani hakemuskirjettäni naurahdin, ja totesin miten paljon kielitaitoni sekä ymmärrykseni oikeustieteen alan suuresta kokonaisuudesta ovat kehittyneet.
Opiskelijaelämä suomalaisena
Asettuminen Viroon oli suhteellisen helppoa, mutta arkielämässä huomaa historian jättämät jäljet, sekä kulttuuriset erot. Virolaisten ruokakulttuuri on omanlaisensa, sekä ruoan hinnassa on eroavaisuuksia kauppojen välillä. Vaikeuksia on tuottanut ajoittain tiettyjen ruoka-ainesten löytäminen, mutta kertaakaan ei ole hyvän viinin löytäminen tuottanut vaikeuksia!
Liityin fuksisyksynä yliopistomme opiskelijajärjestöön MTÜ Õigukseen, jonka hallitukseen myöhemmin hain, ja sillä tiellä olen nyt jo toista vuotta. Tänä vuonna toimin varapuheenjohtajana sekä tiedottajana, joten vastuualueeni järjestötoiminnassa on kasvanut huomattavasti viime vuoteen. Järjestötoiminta on laajentanut verkostojani, luonut uusia ystävyyssuhteita ja kehittänyt ryhmätyöskentelytaitojani. Yhdessä järjestämme vaikka mitä tapahtumia, niin akateemisia kuin sosiaalisia; mm. keväisin Õiguksen vuosijuhlan, syksyisin excursion Italiaan, erilaisia yritysvieraluja, sitsejä sekä illanistujaisia.
Opiskeluelämän lisäksi Virossa asumisessa on mahtavaa lyhyet bussiyhteydet Latviaan ja Liettuaan ja muutenkin hyvät kulkuyhteydet Eurooppaan, ja ilmainen julkinen liikenne Tallinnassa asukkaille. Lisäksi elämää rikastuttavat street kitchen -ravintolat Telliskivessä, Piritan kahden kilometrin rantaviivat, kylpylät ja hieronnat, sekä tietenkin vanha kaupunki, sen pienet kadut ja niiden ravintolat ja terassit. Mieleenpainuvimmat muistoni Tallinnasta ovat olleet vierailu historialliseen Linnahalliin, pikkujoulusitsit vuonna 2019 sekä arjen luksuksena viikottainen ruoan kotiin wolttaaminen.
Opinnot ja tulevaisuuden suunnitelmat
Oikeudenaloista olen eniten kiinnostunut immateriaalioikeudesta, tietosuojaoikeudesta sekä liikejuridiikasta. Olen yleisesti kiinnostunut teknologiasta, EU:n kilpailukäytännöistä sekä kansainvälisistä liiketoimista. Yliopistossa opiskelu vieraalla kielellä on lukioon verraten paljon raskaampaa ainakin aluksi, jossa oman arjen järjestämisellä ja aikatauluttamisella on tärkeä rooli. TalTechissa olen pystynyt suorittamaan opintoja hyvin omaan tahtiin. Opintopisteitä onkin kertynyt jo sen verran kasaan, että kolmantena vuonna minulla on mahdollisuus vaikka suorittaa lisää valinnaisia kursseja, työskennellä, käydä vaihdossa sekä keskittyä kunnolla kandin kirjoittamiseen. Tulevaisuuden suunnitelmiani maisteriopintojen suhteen en ole vielä lyönyt lukkoon, mutta opinnot Hollannissa, Itävallassa tai Ruotsissa kiinnostavat. Tulevaisuudessa haluan työskennellä ulkomailla asianajotoimistossa, ihmisten ja yritysten kanssa.
Terveiset lukijalle
Maailma kansainvälistyy jatkuvasti, teknologia juoksee eteenpäin sekä englanti työkielenä tulee monella mitä useammin vastaan. Tallinnassa pääsee tutustumaan uudenlaiseen kulttuuriin ja ympäristöön, kehittämään kielitaitoa (jota ei todellakaan kannata etukäteen stressata, se tulee kehittymään huimasti) sekä luomaan uusia pitkäaikaisia ystäviä. Ulkomailla asuessa olen oppinut arvostamaan kotimaatani Suomea lisää, mutta en kertaakaan ole kokenut olevani väärässä paikassa. Kannustan ehdottomasti hakemaan Tallinnan teknillisen yliopiston kansainvälisen oikeustieteen linjalle, jos sinulla on todellista kiinnostusta kansainvälisiä suhteita kohtaan, et pelkää haasteita ja haluat vaihtelua ympäristölle!
