Aivotoiminnan muutokset aivoinfarktipotilaiden kuntoutuessa
SalWe Oy:n Mielen ja kehon eliksiirit -ohjelma mahdollisti tiiviin vuorovaikutuksen perus- ja soveltavan tutkimuksen sekä yrityksien välillä. Ohjelmassa tutkittiin muun muassa aivoinfarktipotilaiden toipumiseen liittyviä aivojen toimintamuutoksia, joiden pohjalta kehitettiin uusia hoito- ja kuntoutusmenetelmiä.
Aivoinfarkti on yleisimpiä toimintakyvyn pysyvän menetyksen aiheuttajista teollistuneiden maiden aikuisväestön keskuudessa. Aivoinfarktin saa vuosittain maailmassa jopa 15 miljoonaa ihmistä, Suomessa vastaava luku on noin 15 000 henkilöä.
”Uusien aivojen kuvantamismenetelmien avulla voimme tutkia monipuolisesti muun muassa sitä, miten eri aivoalueet osallistuvat ihmisen liikkumisen ohjaukseen ja hienosäätöön ja miten toiminta muuttuu tilanteessa, joissa aivoihin on syntynyt vaurio”, kertoo tutkimusprofessori Kiti Müller Työterveyslaitokselta.
SalWe Oy:n Mielen ja kehon eliksiirit -ohjelmassa aivoinfarktista toipumiseen liittyvää tutkimusta tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan, Aalto-yliopiston ja teollisen kumppanin, Elektan kanssa, joka kehittää ja valmistaa aivojen kuvantamiseen käytettäviä MEG-laitteita.
”Suomessa aivokuvantamismenetelmiin liittyvä osaaminen on maailman huippuluokkaa. Toisaalta Helsingin yliopistollisen keskussairaalan neurologian klinikka edustaa maailman kärkiosaamista akuutin aivoinfarktin liuotushoidossa. Saamme aivoinfarktipotilaitalaajalta alueelta. Tutkimushankkeessamme pääsimme yhdistämään nämä kaksi merkittävää tekijää: kuvantamisosaamisen ja huippuluokan kliinisen kokemuksen”, toteaa neurologi ja Aalto-yliopiston aivotutkimusyksikön ryhmänjohtaja Nina Forss, joka myös vastasi tutkimusprojektista.
Tuntoaistin merkitys halvauksesta toipuessa
”Tässä tutkimuksessa olemme selvittäneet, millaisia muutoksia aivoinfarktipotilaan tunto- ja liikeaivokuorella tapahtuu silloin, kun hän on toipumassa toisen käden äkillisestä halvauksesta”, Nina Forss kuvaa.
”Usein aivoinfarktissa kaikki tutkimustarmo suuntautuu liikeaivokuoren toipumiseen. Kuitenkin käden toiminnan kannalta tuntoaisti ja sen toimintoja tukevat hermoston osat ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin liikeaivokuori. Tutkimuksessamme selvitimme, miten tuntoaistiin liittyvät hermoverkot toipuvat ajan kuluessa, ja miten nämä muutokset vaikuttavat potilaan käden toimintojen kuntoutumiseen.”
Lupaavia tuloksia
Tutkimuksessa selvisi myös korjaavien muutosten ajoitus. Tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että kaikki oleelliset muutokset niin tunto- kuin liikeaivokuorellakin tapahtuvat ensimmäisen neljän viikon kuluessa aivoinfarktista.
”Toivomme, että tulevaisuudessa pystymme näillä mittausmenetelmillä arvioimaan erilaisten hoitokeinojen tehokkuutta. On jopa mahdollista, että tulevaisuudessa pystytään pidentämään tehokkaimman uudelleenmuovautumisen aikaikkunaa esimerkiksi jollakin lääkeaineella”, Nina Forss kertoo.
Kuntoutukseen uusia menetelmiä
”Lisätieto aivojen toiminnasta ja siitä, mitä aivoissa oikeasti tapahtuu, tarjoaa meille mahdollisuuden kehittää uusia, yksilöllisempiä kuntoutuksen toimintamalleja ja apuvälineitä sekä uusia objektiivisia tutkimusmenetelmiä, joiden avulla seurata myös hoidon aivotason vaikutuksia ja hienosäätää kuntoutuksen sisältöä toipumisen etenemisen myötä”, Kiti Müller toteaa.
Osalla aivoinfarktipotilaista uudenlaiset kuntoutusmenetelmät voivat auttaa jopa työkyvyn palautumisessa joko osittain tai kokonaan sairastetun aivoinfarktin vaikeusasteesta ja henkilön työn vaatimuksista riippuen.
Tutkimusyhteistyö tuloksellista
Kiti Müllerin mukaan SHOK-viitekehys nopeuttaa tutkimustiedon siirtymistä käytäntöön.
”Tutkimushankkeissa voidaan nivoa yhteen perus- ja soveltavan tutkimuksen näkökulmia toimivaksi kokonaisuudeksi. Yhteistyössä on mukana yritysten t&k-toiminnassa olevia, useimmiten myös tieteellisen koulutuksen saaneita henkilöitä. Heillä on näkemystä siitä, mitä tutkimustiedon siirtäminen käytäntöön tuotekehityksen kautta vaatii. Tutkijat oppivat yritystoiminnan realiteetteja ja yritykset pääsevät suoraan näkemään, mitä tieteellisesti korkeatasoinen tutkimustyö vaatii. On hienoa, että Suomessa halutaan panostaa korkeatasoiseen tutkittuun tietoon perustuvaan t&k:hon”, hän lisää.
Lisätietoja
Nina Forss
LT Dos, neurologian osaston ylilääkäri
HYKS/neurologian klinikka
Aalto-yliopisto/aivotutkimusyksikkö
nina@neuro.hut.fi
Kiti Müller
tutkimusprofessori
Aivot työssä -tutkimusohjelman johtaja
TTL
kiti.muller@ttl.fi
040 507 7432
