Laaja suomalainen GeneRISK-tutkimushanke käynnistynyt – Tavoitteena genomitiedon arkipäiväistäminen
Helmikuussa käynnistyneessä GeneRISK-tutkimushankkeessa selvitetään, miten genomitietoa voidaan hyödyntää terveydenhuollossa ja miten genomitiedon antaminen yksilöille vaikuttaa sairauksien ennaltaehkäisyyn. Hankeessa selvitetään tutkittavien perinnöllistä ja elintapoihin liittyvää alttiutta sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja ohjataan näihin tietoihin perustuen tutkittavia alentamaan omaa riskiään.
GeneRISK-tutkimushankkeessa kymmeniätuhansia 45–65 -vuotiaita eteläsuomalaisia kutsutaan mukaan kehittämään terveydenhuoltoa. GeneRISK-tutkimuksessa selvitetään, miten genomitietoa (tietoa perimästä) voidaan hyödyntää ja miten tällaisen tiedon antaminen yksilöille vaikuttaa sairauksien ennaltaehkäisyyn. Hankkeessa julkiset ja yksityiset terveyspalvelut, tutkijayhteisö ja yritykset pyrkivät tavoitteeseen yhdessä, ja mallia testataan todellisissa toimintaympäristöissä.
Tutkimuksessa arvioidaan elintapatietojen ja genomitiedon perusteella tutkittavien riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin seuraavien vuosien kuluessa. Hankkeesta tekee poikkeuksellisen se, että osallistujat saavat halutessaan myös itse tiedon henkilökohtaisesta sairastumisriskistään. Tavoitteena on tutkia, miten yksilöllistetty tieto omasta terveydestä ja mahdollisista riskitekijöistä motivoi osallistujia elintapamuutoksiin ja auttaa näin ehkäisemään sairauksia. — Genomitiedon tehokkaampi hyödyntäminen voi auttaa tunnistamaan henkilöitä, joilla on kohonnut riski sairastua moniin kansantauteihin. Näille henkilöille voidaan antaa kohdennettua elintapaneuvontaa ja tarvittaessa määrätä ennalta ehkäisevä lääkitys. Valitsimme kohteeksi erityisesti sydän- ja verisuonitaudit, koska ne ovat edelleen suomalaisten yleisin kuolinsyy ja riskin alentamiseksi on olemassa hyvin koeteltuja keinoja, toteaa professori Samuli Ripatti Helsingin yliopistosta. — Suomalainen genomitutkimus on pitkään ollut maailman huippua, mutta genomitiedon hyödyntämisessä terveyden ylläpitämiseksi olemme Suomessa vasta alussa. Taudeissa, joissa elintapojen rinnalla myös perimästä luettava alttius vaikuttaa sairastumisriskeihin, on genomitiedolla mahdollista tarkentaa henkilökohtaista riskiarviota. Tämä varmasti osaltaan auttaa meitä kaikkia tehdessämme riskejä alentavia elintapavalintojamme.
Kutsut tutkimukseen tulevat kolmen organisaation kautta: Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea sekä Mehiläisen työterveyspalvelut kutsuvat henkilökohtaisesti omia asiakkaitaan tutkimukseen, ja Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun kautta tutkimukseen otetaan mukaan pääkaupunkiseudun verenluovuttajia. Tutkimusta koordinoi Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM.
GeneRISK-tutkimushanke on osa SalWen koordinoiman Yksilöllistetty diagnostiikka ja hoito (GET IT DONE) -ohjelmaa, jonka tavoite on tehostaa yksilöllistetyn, ennakoivan diagnostiikan ja hoidon käyttöä terveydenhuollossa. — Ohjelma on ainutlaatuinen kokonaisuus, koska mallit testataan todellisessa terveydenhuollon ympäristössä. Lisäksi Suomeen laaditaan parhaillaan kansallista genomistrategiaa ja GeneRisk-hankkeessa pilotoidaan monia strategiavalmistelussa esiin tulleita asioita, iloitsee SalWen toimitusjohtaja Saara Hassinen.
GeneRISK-tutkimushankkeen rahoittajia ovat Tekes, Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM, Helsingin yliopisto, Carea, Mehiläinen, SPR Veripalvelu, Kustannus Oy Duodecim, Yhtyneet Medix Laboratoriot ja Lääketietokeskus.
Lisätietoja:
Samuli Ripatti, professori, Helsingin yliopisto, FIMM
samuli.ripatti@helsinki.fi, puh 040 567 0826 (projektikoordinaattori Sari Kivikko)
Pirjo Wacklin, ohjelmapäällikkö, SalWe Oy
pirjo.wacklin@salwe.fi, puh. 044 556 5145
