Koronavirus: “vasaran” ja ”tanssin” tie

Miltä seuraavat 18 kuukautta voivat näyttää, jos päättäjät ryhtyvät pelaamaan aikaa

Matej Bajgar
Mar 29, 2020 · 22 min read

Tämä teksti on suomenkielinen käännös Tomas Pueyo kaksiosaisen artikkelisarjan jälkimmäisestä artikkelista.

Artikkelisarjan ensimmäisellä osalla on yli 40 miljoonaa näyttöä, ja se on saatavilla yli 30 kielellä.

Ensimmäisen osan on kääntänyt suomeksi Marianne Aalto: https://medium.com/tomas-pueyo/koronavirus-miksi-on-toimittava-nyt-cb9c5c210688

Tämän toisen osan alkuperäinen nimi on Coronavirus: The Hammer and the Dance. Tämän suomenkielisen version on tehnyt työryhmä: Marianne Aalto, Terhi Havila, Katariina Martikkala, Tiina Saanio ja Hanna Veltheim. Alkuperäisessä artikkelissa on käytetty laskelmien esimerkkimaana Yhdysvaltoja ja Iso-Britanniaa. Tekstin suomentanut työryhmä on lisännyt tähän versioon myös vastaavia laskelmia Suomen luvuista samaa epidemialaskuria käyttämällä.

Artikkelin yhteenveto: Jos koronavirusta lähdetään tänään torjumaan voimakkain toimin, muutama viikko riittäisi. Toimien jälkeen odotettavissa ei olisi suurta uusien tartuntojen aaltoa, ja toimien hinta yhteiskunnalle jäisi kohtuulliselle tasolle. Samalla säästyisi miljoonia henkiä. Jos tarvittavat toimet taas jätetään tekemättä, kymmenet miljoonat saavat tartunnan ja monet heistä kuolevat. Terveydenhoitojärjestelmän romahdettua heidän lisäkseen kuolevat lukuisat muista syistä tehohoitoa tarvinneet ihmiset.

Yhdessä viikossa maailman eri maat ovat siirtyneet ”Älkää liioitelko koronaviruksen aiheuttamaa uhkaa”-retoriikasta poikkeus- ja hätätilajulistuksiin. Tästäkin huolimatta monissa maissa määrätietoisiin toimiin ei ole onnistuttu ryhtymään. Miksi?

Jokainen maa on kysynyt itseltään saman kysymyksen: Miten meidän tulisi vastata tähän tilanteeseen? Vastaus on useimmille kaukana itsestään selvästä.

Jotkut maat, kuten Ranska, Espanja tai Filippiinit, ovat sulkeneet alueitaan kovalla kädellä. Toiset, kuten Yhdysvallat, Iso-Britannia tai Sveitsi, ovat vitkastelleet ja ottaneet käyttöön rajoitustoimia vain varovaisesti.

Esitän tämän artikkelin tueksi paljon kaavioita, dataa ja malleja, joiden lähteet on merkitty näkyviin, ja käsittelen tekstissä seuraavia aiheita:

  1. Millainen nykytilanne on?
  2. Mitä vaihtoehtoja meillä on?
  3. Mikä on kaikkein tärkein asia tällä hetkellä? (Vastaus: aika.)
  4. Miltä hyvä koronaviruksen torjuntastrategia näyttää?
  5. Miten taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia tulisi lähestyä?

Tässä lyhenneltynä johtopäätelmät, jotka jäävät käteen artikkelin luettuasi:

Terveydenhuoltojärjestelmämme on jo romahtamassa.
Valtioilla on kaksi vaihtoehtoa: joko pandemiaa vastaan taistellaan nyt kovin ottein, tai edessä on massiivinen epidemia.
Jos valtio valitsee epidemian, satojatuhansia ihmisiä kuolee. Joissakin maissa miljoonia.
Sekään ei silti ehkä estä uusia epidemia-aaltoja.
Jos taas taistelemme nyt kovin ottein, kuolleisuusluvut voidaan pitää matalalla.
Terveydenhuoltojärjestelmämme selviytyy.
Pystymme valmistautumaan.
Pystymme oppimaan.
Ihmiskunta ei ole koskaan aikaisemmin joutunut oppimaan mistään asiasta näin nopeasti.
Ja me todella tarvitsemme tätä oppia, koska viruksesta tiedetään vielä aivan liian vähän.
Jos teemme tarvittavat toimet, niiden seurauksena voitamme sitä kaikkein kriittisintä: aikaa.

Jos päätämme taistella pandemiaa vastaan kovin ottein, taistelusta tulee äkillinen mutta voimakas, ja sen jälkeen tilanne muuttuu vaiheittain taas paremmaksi.
Olemme eristyksissä viikkoja, emme kuukausia!
Sitten alamme saada vapauksiamme takaisin yksi kerrallaan.
Paluu normaaliin ei luultavasti tapahdu käden käänteessä.
Pian palataan kuitenkin lähes normaaliin ja lopulta myös normaaliin.
Lisäksi kaiken tämän ohella voidaan huomioida myös talousasiat.

Katsotaanpa sitten, miten tämä on mahdollista.

1. Mikä on tilanne nyt?

Viimeviikkoisessa artikkelissa esiteltiin seuraava kaavio:

Se näytti Kiinan ulkopuolisen maailman koronavirustartunnat. Kunnolla kuvaajasta erottuivat ainoastaan Italia, Iran ja Etelä-Korea, joten jouduin suurentamaan oikean alareunan nähdäkseni maat, joissa epidemia oli alkamassa. Tuolloin tekstini tarkoitus oli osoittaa, että nämä maat liittyisivät kolmen äsken mainitun maan joukkoon hyvin pian.

Katsotaanpa, mitä sen jälkeen on tapahtunut.

Kuten ennustin, tartuntojen lukumäärä on kasvanut räjähdysmäisesti kymmenissä maissa. Tähän kaavioon eivät kuitenkaan mahtuneet kuin maat, joissa on yli 1 000 varmistettua tartuntaa. Muutama huomio:

  • Espanjassa, Saksassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa on kaikissa enemmän tartuntoja kuin Italiassa oli silloin, kun maa suljettiin.
  • Lisäksi 16 maassa on tällä hetkellä enemmän tartuntoja kuin Hubeissa oli, kun se suljettiin: Japanissa, Malesiassa, Kanadassa, Portugalissa, Itävallassa, Tsekissä, Brasiliassa ja Qatarissa on Hubeita enemmän tartuntoja mutta yhteensä alle 1 000 varmistettua tartuntaa, ja Sveitsissä, Ruotsissa, Norjassa, Itävallassa, Belgiassa, Alankomaissa ja Tanskassa on yli 1 000 tartuntaa.
  • Huomaatko tässä maiden listassa jotain outoa? Kiistämättä massiivisista epidemioista kärsineitä Kiinaa ja Irania sekä Brasiliaa ja Malesiaa lukuun ottamatta joka ikinen tämän listan maa kuuluu maailman rikkaimpien maiden listaan.

Luuletko, että virus vainoaa eritoten rikkaita maita? Vai onko todennäköisempää, että rikkaat maat ovat parempia tunnistamaan viruksen?

On epätodennäköistä, että virus ei vaikuta köyhempiin maihin. Lämmin, kostea sää auttaa todennäköisesti jonkin verran, mutta ei se itsessään estä epidemiaa — muutoin Singaporella, Malesialla tai Brasilialla ei olisi ongelmia.

Todennäköisin tulkinta on, että koronavirukselta joko kestää kauemman ehtiä köyhempiin maihin huonompien yhteyksien vuoksi, tai virus leviää maissa jo, mutta testaaminen ei ole ollut riittävää asian havaitsemiseksi.

Oli kuinka oli, jos tämä päätelmä pitää, voidaan todeta, että juuri mikään maailman maa ei pääse koronavirusta pakoon. On vain ajan kysymys, milloin virus rantautuu ja sen vastaiset toimet tulevat pakollisiksi.

Mitä erilaisia toimia maa voi tehdä?

2. Mitä vaihtoehtoja meillä on?

Viime viikon artikkelista lähtien keskustelu on muuttunut ja monet maat ovat ryhtyneet toimenpiteisiin. Tässä on joitakin havainnollistavia esimerkkejä:

Toimenpiteet Espanjassa ja Ranskassa

Yhdessä ääripäässä ovat Espanja ja Ranska. Tällainen on Espanjan toimenpiteiden aikataulu:

Torstaina 12. maaliskuuta pääministeri kumosi väitteet, joiden mukaan Espanjan viranomaiset olivat aliarvioineet terveysuhan.

Perjantaina maa julisti hätätilan.

Lauantaina ryhdyttiin toimenpiteisiin:

  • Ihmiset eivät saa poistua kotoaan paitsi tärkeiden syiden vuoksi. Niitä ovat ruokaostoksilla, töissä, apteekissa, sairaalassa, pankissa tai vakuutusyhtiössä (äärimmäisen tärkeästä syystä) käyminen.
  • Erityisen kiellettyä on viedä lapsia ulos kävelylle tai nähdä ystäviä tai perheenjäseniä (paitsi tilanteissa, joissa täytyy huolehtia apua tarvitsevista ihmisistä, ja silloinkin on huomioitava hygienia ja fyysinen etäisyys).
  • Kaikki baarit ja ravintolat suljetaan. Ruoan nouto kotiin on sallittua.
  • Kaikki vapaa-ajan toiminta loppuu: urheilu, elokuvat, museovierailut, juhlat jne.
  • Häissä ei saa olla vieraita. Hautajaisissa voi olla vain vähäinen määrä ihmisiä.
  • Joukkoliikenne kulkee yhä.

Maanantaina maan rajat suljettiin.

Joidenkin ihmisten mielestä toimenpiteet ovat erinomaisia, kun taas toiset kirosivat niitä epätoivon vallassa. Artikkelissa yritetään havainnollistaa tätä eroa.

Ranskan toimenpiteiden aikajana on samanlainen, paitsi että niiden toteuttaminen kesti ensin kauemmin, ja toimenpiteet ovat nyt aggressiivisempia. Esimerkiksi pienyritykset vapautettiin väliaikaisesti vuokran, verojen ja sähkö- ja vesilaskujen maksusta.

Toimenpiteet Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa

Yhdysvallat, Iso-Britannia ja esimerkiksi Sveitsi ovat vitkastelleet toimenpiteiden käyttöönottamisessa. Tällainen on Yhdysvaltojen aikajana:

  • Keskiviikko 11. maaliskuuta: Matkustuskielto.
  • Perjantai: Kansallinen hätätila julistetaan. Ei tarvetta sosiaaliselle etäisyydelle.
  • Maanantai: Hallitus kehottaa kansalaisia välttämään ravintoloita tai baareja ja olemaan osallistumatta tapahtumiin, joissa on yli 10 ihmistä. Sosiaalisen etäisyyden pitäminen ei ole sääntö vaan suositus.

Monet valtiot ja kaupungit ryhtyvät valmisteluihin ja vaativat paljon tiukempia toimenpiteitä.

Isossa-Britanniassa toimenpiteet ovat olleet samankaltaisia: paljon suosituksia mutta hyvin vähän virallisia määräyksiä.

Nämä kaksi maaryhmää edustavat kahta äärimmäistä lähestymistapaa koronaviruksen torjumiseen: hidastamista ja tukahduttamista. Tarkastellaan niitä lähemmin.

Vaihtoehto 1: Ei toimia

Ennen kuin paneudumme eri strategioihin, katsotaan, mitä kaikkien toimien tekemättä jättäminen merkitsisi Yhdysvaltojen kaltaiselle maalle:

Jos mitään ei tehdä, kaikki saavat tartunnan, terveydenhuoltojärjestelmä ylikuormittuu, kuolleisuus kasvaa räjähdysmäisesti ja noin 10 miljoonaa ihmistä kuolee (siniset palkit). Suurpiirteisesti ilmaistuna: jos noin 75 % amerikkalaisista saa tartunnan ja 4 % kuolee, kuolleita on 10 miljoonaa eli noin 25-kertainen määrä kuin mitä Yhdysvalloissa kuoli toisen maailmansodan aikana.

(Suomentajien huomio: Seuraavassa on vastaava kaavio Suomen väkiluvulla mutta muuten samoilla parametreillä: Vertailun vuoksi talvisodassa kaatui vajaat 26 000 ja jatkosodassa kaatui tai katosi noin 63 000 henkilöä.)

Kuulostavatko luvut suurilta? Oliko sinulla käsitys, että kuolleisuus olisi paljon pienempi?

Missä juju siis piilee? Kun pelataan paljon numeroilla, on helppo hämmentyä. Vain kahdella luvulla on kuitenkin merkitystä: kuinka suuri osa ihmisistä saa viruksen ja sairastuu, ja kuinka suuri osa heistä kuolee. Jos esimerkiksi vain 25 % sairastuisi saaden oireita (ja muita sairastuneita ei laskettaisi, koska heillä ei ole oireita) ja kuolleisuus olisi 0,6 % aiemman 4 %:n sijaan, Yhdysvalloissa kuolisi vain 500 000 ihmistä.

Jos mitään ei tehdä, koronaviruksen aiheuttamien kuolemien lukumäärä tulee todennäköisesti olemaan jossain näiden kahden luvun välillä. Lukujen välisen eron määrittää pääasiassa kuolleisuusluku, joten sen ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää. Mikä todella aiheuttaa koronaviruskuolemat?

Kuinka kuolleisuutta pitäisi tarkastella?

Tässä on sama kaavio kuin aikaisemmin, mutta nyt tarkastellaan sairaalahoidossa olevia ihmisiä tartunnan saaneiden ja kuolleiden sijaan:

Vaaleansininen alue kuvaa niiden ihmisten lukumäärää, jotka tarvitsevat sairaalahoitoa, ja tummempi sininen tarkoittaa niitä, jotka joutuvat teho-osastolle. Korkeimmillaan tehohoitoa tarvitsee kolmisen miljoonaa ihmistä samaan aikaan.

Vertaa lukua nyt Yhdysvalloissa olevien teho-osastojen sänkypaikkojen määrään (nykyään 50 000, vaikka se voidaan kaksinkertaistaa muuttamalla muita tiloja teho-osastokäyttöön). Punainen katkoviiva osoittaa tehohoitopaikkojen määrän.

Kyseessä ei ole virhe.

Tuo punainen katkoviiva todellakin kuvastaa teho-osastojen kapasiteettia. Jokainen tämän viivan yläpuolella oleva potilas olisi kriittisessä tilassa mutta ei voisi saada tarvitsemaansa hoitoa ja todennäköisesti kuolisi.

Tehohoitopaikkojen sijasta voidaan myös tarkastella hengityslaitteiden määrää, mutta tulos on suurin piirtein sama, koska Yhdysvalloissa on alle 100 000 hengityskonetta.

(Suomentajien huomio: Ylen 20.3.2020 julkaisemien tietojen mukaan Suomessa on raskaan tehohoidon hoitopaikkoja (esim. hengityskonehoito) noin 300 ja tehovalvontapaikkoja noin 150–200. Suomen kaikissa sairaaloissa on yhteensä joitakin tuhansia hengityslaitteita, joilla potilaan hengitystä voidaan avustaa. Tehohoidon paikkojen määrää ollaan nostamassa koko maassa, mikä jälkeen Suomessa olisi yhteensä noin 500–600 tehohoitopaikkaa.

Epidemialaskurilla selviää, että jos Suomen väkilukuun sovelletaan 4 %:n kuolleisuutta ja muita edellä mainittuja parametreja, sairaalahoidossa on samanaikaisesti enimmillään 249 674 ihmistä. Jos näistä 25 % tarvitsee tehohoitoa, se tarkoittaa 62 418:aa yhtäaikaisesti tehohoitoa tarvitsevaa ihmistä. Esimerkiksi “joihinkin tuhansiin” hengityslaitteisiin verrattuna tämä tarkoittaisi, että avuntarvitsijoita on monikymmenkertainen määrä kapasiteettiin nähden.)

Tämän vuoksi ihmiset kuolivat sankoin joukoin Hubeissa ja kuolevat nyt sankoin joukoin Italiassa ja Iranissa. Hubein kuolleisuus ei ollut yhtä paha kuin se olisi voinut olla, koska kiinalaiset rakensivat kaksi sairaalaa lähes yhdessä yössä. Italia ja Iran eivät voi tehdä samaa — vain harvat maat voivat. Nähtäväksi jää, miten näissä paikoissa lopulta käy.

Miksi kuolleisuus siis on lähes 4 %?

Jos 5 % tapauksista vaatii tehohoitoa, eikä sitä pystytä tarjoamaan, suurin osa näistä potilaista kuolee. Niin yksinkertaista se on.

Lisäksi viimeaikaisten tietojen mukaan Yhdysvaltojen tapaukset ovat vakavampia kuin Kiinassa.

Toivoisin, että tämä kaikki olisi tässä, mutta ei ole.

Oheisuhrit

Nämä numerot sisältävät vain ihmiset, jotka kuolevat koronavirukseen. Mitä kuitenkin tapahtuu, jos koronaviruspotilaat romahduttavat koko terveydenhuoltojärjestelmän? Monet kuolevat myös muista syistä.

Ajatellaanpa, että saat sydänkohtauksen, mutta ambulanssilla kestää 50 minuuttia saapua normaalin kahdeksan minuutin sijaan (koska koronavirustapaukset ovat ylikuormittaneet resurssit) — ja kun sinut saadaan sairaalalle, teholla ei ole tilaa eikä yhtään lääkäriä ole vapaana. Miten sinulle silloin käy? Kuolet siihen sydänkohtaukseen.

Yhdysvalloissa sairaaloiden teho-osastoilla hoidetaan vuosittain 4 miljoonaa potilasta, joista 500 000 (eli n. 13 %) kuolee. Ilman tehohoitopaikkoja luku kohoaisi luultavasti lähemmäs 80:tä prosenttia. Vaikka vain 50 % ilman tehohoitoa jääneistä kuolisi, vuoden kestävä epidemia veisi kuolemien määrän tuosta 500 000:sta kahteen miljoonaan. Tällöin pelkästään oheisuhreja syntyisi vuodessa siis 1,5 miljoonaa.

Jos koronaviruksen annetaan levitä, Yhdysvaltojen terveydenhuoltojärjestelmä tulee romahtamaan. Kuolemia tulee miljoonia, ehkä jopa yli 10 miljoonaa.

(Suomentajien huomio: Mediuutisten mukaan Suomen teho-osastoilla suoritetaan vuosittain lähes 20 000 hoitojaksoa, joista noin 10 % (eli 2 000) päättyy potilaan kuolemaan. Jos tämä luku yllä kuvatusti nousisi 50 prosenttiin terveydenhuollon ylikuormituksen vuoksi, tehohoidon puutteessa muuhun kuin koronavirukseen kuolevia olisi vuoden aikana 10 000. Jos luku nousisi 80 prosenttiin, kuolemia olisi vuoden aikana 16 000.)

Sama logiikka pätee useimpiin muihinkin maihin. Tehohoidon paikkoja, hengityskoneita ja terveydenhuollon ammattilaisia on yleensä suunnilleen yhtä paljon tai vähemmän kuin Yhdysvalloissa. Ilman torjuntatoimia koronavirus aiheuttaa terveydenhuoltojärjestelmän romahtamisen, ja se tarkoittaa massakuolemia.

Toivottavasti olet tähän mennessä tullut vakuuttuneeksi siitä, että jotain täytyy tehdä.

Seuraavaksi siirrymme analysoimaan kahta mahdollista strategiaa, joilla koronavirukseen voi vastata: epidemian hidastaminen ja epidemian tukahduttaminen. Molempiin niistä liittyy jo tunnetuksi tullut ”käyrän madaltaminen”, mutta toimintamallit ovat keskenään hyvin erilaisia.

Vaihtoehto 2: Epidemian hidastaminen

Epidemian hidastamisen logiikka on seuraava: “Koronaviruksen tuloa ei ole enää mahdollista estää, joten annetaan sen vain tarttua normaalisti väestöön ja yritetään pitää infektioiden huippu mahdollisimman matalana. Madalletaan käyrää, jotta terveydenhuoltojärjestelmä ei ylikuormitu.

Tämä kaavio esitettiin erittäin laajalti noteeratussa Lontoon Imperial Collegen julkaisussa. Ilmeisesti juuri se sai sekä Ison-Britannian että Yhdysvallat vaihtamaan strategiaansa.

Kaaviokuva on samankaltainen kuin edellinenkin. Se ei ole täysin sama, mutta kantava ajatus on täysin vastaava. Tässä kuvassa “Ei toimia”-tilannetta kuvaa musta käyrä. Kaikki muut käyrät kuvaavat erilaisia skenaarioita sen mukaisesti, minkälaisia sosiaalisen etäännyttämisen toimia otetaan käyttöön. Sininen käyrä kuvaa tiukimpia turvatoimia: tartunnan saaneiden eristämistä, altistuneiden karanteenia ja ikäihmisten erottamista muista. Sininen käyrä kuvaa Ison-Britannian koronavirusstrategiaa melko hyvin, vaikka toimet maassa ovat olleet lähinnä suosituksia eivätkä määräyksiä.

Tässäkin kuvassa punainen viiva on tehohoidon kapasiteetti, tällä kertaa Isossa-Britanniassa. Tälläkin kertaa viiva on hyvin lähellä kuvaajan alareunaa. Kaikki tuon punaisen viivan yllä olevat alueet kuvaavat koronaviruspotilaita, jotka suurilta osin kuolevat tehohoidon puutteen vuoksi.

Näiden massakuolemien lisäksi tämä ”kaaren madaltamisen” taktiikka johtaa tehohoitojärjestelmän romahtamiseen kuukausiksi, mikä aiemmin kuvatusti johtaa lukuisiin oheisuhreihin.

Oletko järkyttynyt? Niin pitäisikin olla. Kun kuulet lauseita, kuten ”Muu väestö ottaa viruksen vastaan”, muista, mitä lause todella tarkoittaa: ”Aiomme tietoisesti ylikuormittaa terveydenhuoltojärjestelmän ja ajaa kuolleisuusluvut vähintään kymmenkertaisiksi.”

Tämä kuulostaa jo yksinään tarpeeksi pahalta, mutta tässä ei vielä ole kaikki. Tämän strategian ydinoletuksiin kuuluu nimittäin käsite nimeltä “laumasuoja”.

Laumasuoja ja viruksen mutaatiot

Laumasuoja perustuu ajatukseen, että kaikki tartunnan saaneet ja sittemmin toipuneet ihmiset ovat sen jälkeen virukselle immuuneja. Tämä on epidemian hidastamiseen perustuvan strategian ytimessä: “Toki tässä on nyt kovat ajat edessä, mutta jahka epidemia on ohi ja muutama miljoona kuollut, me muut olemme virukselle immuuneja. Virus lakkaa leviämästä ja häviää lopulta kokonaan maailmasta. Parempi ottaa tämä epidemia vastaan nyt kerralla kunnolla, koska toinen vaihtoehto on harjoittaa sosiaalista etäisyyttä jopa vuoden ajan, ja rajoitusten poistumisen jälkeen epidemia saattaa räjähtää uudelleen käsiin.”

Tämä silti perustuu oletukseen, että virus ei muutu kovin paljon. Jos se ei muutu paljon, sitten lukuisat ihmiset todellakin saavat immuniteetin, ja jossain vaiheessa epidemia sammuu.

Miten todennäköistä on, että tämä virus alkaa mutatoitua?

Se on mitä ilmeisimmin mutatoitunut jo.

Tämä kaaviokuva edustaa viruksen eri mutaatioita. Siitä näkyy, kuinka violetilla merkityt, alkuperäiset viruskannat lähtivät liikkeelle Kiinasta. Jokainen vasemmanpuoleisen kaaviokuvan haarauma merkitsee mutaatiota, jonka seurauksena viruksesta syntyy hieman erilainen variantti.

Huomio ei ole mitenkään yllättävä: koronaviruksen ja influenssan kaltaiset RNA-pohjaiset virukset mutatoituvat noin 100 kertaa nopeammin kuin DNA-pohjaiset virukset — vaikka uusi koronavirus mutatoituukin influenssaviruksia hitaammin.

On myös tärkeää ymmärtää, että paras tapa saada virus mutatoitumaan on tarjota sille miljoonia tilaisuuksia siihen. Epidemian hidastamisstrategia tekee juuri tämän: se johtaa satoihin miljooniin tartuntoihin.

Mutaatiot ovat syypää siihen, että influenssarokote pitää ottaa joka vuosi. Koska liikkeellä on monia erilaisia viruskantoja ja uusia kehittyy jatkuvasti, influenssarokote ei koskaan voi suojata kaikilta eri kannoilta.

Sama toisin sanoin: epidemian hidastamisstrategia ei ainoastaan tarkoita miljoonia kuolemia Yhdysvaltojen tai Ison-Britannian kaltaisessa maassa, vaan se myös laskee täysin sen varaan, ettei virus lähde mutatoitumaan — ja me tiedämme, että se on jo lähtenyt. Epidemian hidastamisstrategia antaa virukselle lisää tilaisuuksia mutaatioon. Kun siis olemme selvinneet alkuperäisestä epidemiapiikistä miljoonine kuolemineen, tiedossa saattaa olla muutama miljoona lisää — joka vuosi. Uudesta koronaviruksesta voi tulla elämään kuuluva tosiasia, kuten influenssa, mutta se vain on moninkertaisesti tappavampi.

Paras tapa saada virus mutatoitumaan on antaa sille miljoonia tilaisuuksia siihen, minkä epidemian hidastamiseen perustuva strategia nimenomaan tekee.

(Suomentajien huomio: Toistaiseksi vielä heikko signaali mutta kuitenkin seuraamisen arvoinen — Islannissa on 24.3.2020 uutisoitu tapaus, jossa potilaalta löytyi samaan aikaan kaksi SARS-CoV-2:n eri virusvarianttia. Potilas tartutti eteenpäin vain niistä toista, uudempaa.)

Eli jos jotain täytyy tehdä mutta epidemian hidastaminen ei toimi, mikä sitten on vaihtoehto? Epidemian tukahduttaminen.

Vaihtoehto 3: Epidemian tukahduttaminen

Strategiana epidemian hidastaminen ei yritä periaatteessa rajoittaa epidemiaa vaan ainoastaan madaltaa epidemiapiikkiä hieman. Epidemian tukahduttaminen sen sijaan on strategia, jossa voimakkaita toimia tehdään nopeasti, jotta epidemia saadaan hallintaan. Tarkemmin:

  • Voimakkaat toimet otetaan välittömästi käyttöön. Sosiaalista kanssakäymistä rajoitetaan huomattavasti. Tilanne otetaan näin hallintaan.
  • Tämän jälkeen rajoitteita voidaan poistaa pala palalta, jotta ihmiset voivat vähitellen saada vapautensa takaisin ja palata suhteellisen paljon normaalia sosiaalista ja taloudellista elämää muistuttavaan tilaan.

Miltä tämä näyttää käytännössä?

Kun tukahduttamisstrategia otetaan käyttöön, ensimmäisen aallon jälkeen kuolleisuusluku mitataan tuhansissa, ei miljoonissa.

Miksi? Koska emme ainoastaan katkaise tartuntojen eksponentiaalista kasvua, vaan myös laskemme kuolleisuuslukua merkittävästi estämällä terveydenhuoltojärjestelmän romahtamisen. Tässä käytin kuolleisuuslukua 0,9 %, mikä vastaa Etelä-Korean tämänhetkistä kuolleisuuslukua. Etelä-Korea on noudattanut tukahduttamisstrategiaa erittäin onnistuneesti.

Kun asiaa avataan tällä tavalla, lienee aika selvää, että kaikkien pitäisi ottaa käyttöön tukahduttamisstrategia.

Miksi monien maiden hallitukset kuitenkin epäröivät?

Ne pelkäävät kolmea asiaa:

  1. Maa pitää ensin sulkea kuukausiksi, mikä tuntuu monista mahdottomalta hyväksyä.
  2. Kuukausia kestävä eristystila tuhoaisi maan talouden.
  3. Ongelma ei edes ratkeaisi erityksellä, koska epidemiaa vain lykättäisiin: myöhemmin, kun rajoituksia alettaisiin poistaa, tauti alkaisi taas riehua ja miljoonat ihmiset kuolla.

Tässä on Imperial Collegen tekemä mallinnus tukahduttamisstrategiasta. Vihreä ja keltainen viiva kuvaavat kahta erilaista tukahduttamisskenaariota. Näet itsekin, että kumpikaan ei vaikuta kovin houkuttelevalta: epidemiahuippu tulee joka tapauksessa, joten miksi turhaan ryhtyä tukahduttamistoimiin?

Käsittelemme näitä kysymyksiä pian, mutta ensin pitää paneutua vieläkin tärkeämpään aiheeseen.

Nämä skenaariot jättävät tärkeimmän asian täysin huomiotta.

Kun kaksi vaihtoehtoista strategiaa — epidemian hidastaminen ja epidemian tukahduttaminen — esitellään näin vierekkäin, kumpikaan ei vaikuta erityisen houkuttelevalta. Joko paljon ihmisiä kuolee pian emmekä vahingoita taloutta heti, tai vahingoitamme taloutta heti vain lykätäksemme kuolemia myöhempään ajankohtaan.

Tässä on unohdettu kaikkein tärkein asia: aika.

3. Ajan arvo

Edellisessä artikkelissa käsittelimme ajan vaikutusta kuolleisuuteen. Jokainen päivä ja jokainen tunti, kun keinoja ei oteta käyttöön, uhka kasvaa eksponentiaalisesti. Osoitimme, kuinka toimenpiteiden aikaistaminen yhdellä päivällä voisi vähentää tapausten kokonaismäärää 40% ja kuolemantapauksia vieläkin enemmän.

Ajalla on kuitenkin sitäkin suurempi merkitys.

Terveydenhuoltojärjestelmämme tulevat olemaan historiallisen suuren paineen alla ja olemme täysin valmistautumattomia kohtaamaan tämän tuntemattoman vihollisen. Se on huono asema sodassa.

Kuvittele, että kohtaat pahimman vihollisesi, josta tiedät hyvin vähän ja sinulla oli kaksi vaihtoehtoa: joko ryntäät vihollista kohti tai ostat itsellesi lisäaikaa pakenemalla. Kumman vaihtoehdon valitsisit?

Tämä valinta meidän on tehtävä nyt. Jokainen päivä, kun viivästytämme koronaviruksen leviämistä, saamme lisäaikaa valmistautumiseen. Seuraavassa osiossa tarkastelemme lisäajan tuomia hyötyjä.

Tartuntojen vähentäminen

Kuten Hubein esimerkki osoittaa, kun tehokkaat keinot leviämisen pysäyttämiseksi otetaan käyttöön, tartuntojen määrä romahtaa yhden yön aikana.

Tällä hetkellä Hubein 60 miljoonan asukkaan alueella ei ole yhtäkään uutta tartuntatapausta.

Uusien tartuntojen määrä jatkoi nousuaan pari viikkoa, mutta sitten se alkoi laskea. Kun tartuntoja on vähemmän, myös kuolleisuus laskee. Vähemmän ihmisiä kuolee myös muista kuin koronavirukseen liittyvistä syistä, koska terveydenhuoltojärjestelmä ei ole ylikuormittunut.

Kun leviäminen pysäytetään:

  • Tartunnat vähenevät
  • Terveydenhuollon ja sen työntekijöiden taakka helpottaa
  • Kuolleisuus vähenee
  • Oheisuhrien määrä vähenee
  • Tartunnan saaneet ja eristetyt terveydenhuollon työntekijät voivat parantua ja palata töihin. Italiassa terveydenhuollon työntekijät edustavat 8% kaikista tartunnoista.

Ongelman laajuuden kartoittaminen: testaus ja jäljittäminen

Tällä hetkellä Iso-Britannialla ja Yhdysvalloilla ei ole aavistustakaan tartuntojen todellisista määristä. Tiedämme, että vahvistettujen tartuntojen määrä on virheellinen, todellisuudessa tartuntoja on kymmeniä tuhansia. Määrää ei tunneta, sillä tartuntoja ei testata eikä jäljitetä.

  • Muutaman viikon päästä testaustilanne voitaisiin saada kuntoon ja testin voisi tehdä kaikille. Testaaminen auttaisi selvittämään leviämisen laajuuden ja osoittaisi yhteisöt, joissa tarvitaan tiukkoja rajoitustoimenpiteitä.
  • Uudet testausmenetelmät voisivat nopeuttaa testausta ja vähentää kustannuksia huomattavasti.
  • Muutaman viikon sisällä olisi mahdollista aloittaa tartuntojen jäljittäminen, kuten Kiinassa ja muissa Itä-Aasian maissa, joissa tartunnalle altistuneet henkilöt jäljitetään ja eristetään. Näin voitaisiin myöhemmässä vaiheessa joustaa sosiaalisen etäisyyden säännöistä: jos yhteisöt, joissa tartunta leviää, ovat tiedossa, rajoitustoimet voidaan kohdistaa niihin. Toisin kuin monet muut maat, tällä yksinkertaisella keinolla Itä-Aasian maat ovat kyenneet hallitsemaan viruksen leviämistä ilman rajuja toimenpiteitä.

Testaamisen ja tartuntojen jäljittämisen ansiosta Etelä-Korea onnistui vähentämään uusien tartuntojen määrää ja saamaan epidemian hallintaansa ilman rajuja sosiaaliseen etäisyyden toimenpiteitä.

Kapasiteetin kerryttäminen

Yhdysvallat (ja luultavasti Iso-Britannia) ovat menossa sotaan ilman suojavarusteita.

Yhdysvalloissa on hengityssuojaimia vain kahdeksi viikoksi ja liian vähän terveydenhuollon suojavarusteita, hengityslaitteita, teho-osastopaikkoja ja hapetuskoneita. Kaikki tämä tulee lisäämään kuolleisuuden määrää.

Lisäajan avulla suunnan voisi kuitenkin vielä muuttaa.

  • Silloin voitaisiin hankkia lisää laitteita ja varusteita, joita tarvitaan terveydenhuollossa.
  • Hengityssuojainten, suojavarusteiden, hapetuskoneiden ja muun kuolleisuutta vähentävän kriittisen materiaalin tuotantoa voisi lisätä.

Suojan hankkimiseen ei siis tarvita vuosia vaan viikkoja. Keinoja tuotannon lisäämiseksi on useita ja asian eteen on tehtävä kaikki mahdollinen maiden välisestä yhteistyöstä kekseliäisiin ratkaisuihin, kuten hengityssuojaimien valmistaminen 3D-tulostimella. Tällä tavoin voimme suojautua kohdatessamme vaarallisen vihollisemme.

Myös terveydenhuollon työntekijöitä tarvitaan lisää. Ihmisiä on koulutettava avustamaan sairaanhoitajia ja eläkkeellä olevat työntekijät voidaan kutsua takaisin töihin. Monet maat ovat jo ryhtyneet tähän, mutta ilman muutaman viikon lisäaikaa terveydenhuoltojärjestelmä tulee romahtamaan.

Tartuntojen vähentäminen

Ihmiset ovat peloissaan. Virus on uusi ja on monia asioita joita emme vielä tiedä tai osaa. Ihmiset eivät ole lopettaneet kättelyä tai halaamista. He eivät avaa ovia kyynärpäillään, eivätkä pese käsiään kosketettuaan ovenkahvaa. He eivät desinfioi pöytiä ennen kuin istuutuvat niiden ääreen.

Kun hengityssuojaimista on puutetta, niiden käyttö on parempi keskittää terveyshenkilökuntaan. Jos hengityssuojaimia olisi enemmän, kaikki voisivat käyttää niitä ja sairaat tartuttaisivat vähemmän. Tietoa jakamalla ja ohjeistuksilla voitaisiin entisestään vähentää tartuntoja. (Toistaiseksi on kuitenkin paras käyttää edes jonkinlaista hengityssuojainta.)

Kaikki nämä ovat melko edullisia keinoja vähentää tartuntojen määrää. Mitä vähemmän virus leviää, sitä vähemmän toimenpiteitä tulevaisuudessa tarvitaan sen torjumiseksi. Tarvitsemme kuitenkin aikaa kouluttaa ihmisiä ja varmistaa suojavarusteiden saatavuus.

Tiedon kerryttäminen

Viruksesta on toistaiseksi vähän tietoa, mutta joka viikko ilmestyy satoja uusia tutkimuksia.

Maailma on vihdoin ymmärtänyt, että meillä on yhteinen vihollinen. Tutkijat ympäri maailmaa yrittävät ymmärtää koronavirusta paremmin.

Kuinka virus leviää?
Kuinka tarttuvuutta voidaan vähentää?
Mikä on oireettomien kantajien osuus?
Voivatko oireettomat kantajat tartuttaa virusta? Kuinka paljon?
Mitkä hoidot ovat tehokkaimpia?
Kuinka kauan virus on tarttuva?
Minkälaisilta pinnoilta se voi tarttua?
Kuinka erilaiset sosiaalisen etäisyyden käytännöt vaikuttavat leviämiseen?
Mikä on niiden hinta?
Mitkä ovat parhaat keinot tartuntojen jäljittämiseksi?
Kuinka luotettavia testit ovat?

Selkeät vastaukset näihin kysymyksiin auttaisivat kohdistamaan toimia ja sillä tavoin minimoimaan taloudelliset ja sosiaaliset vahingot. Vastaukset voisi saada viikoissa.

Hoitojen kehittäminen

Entä jos hoito löytyy seuraavien viikkojen aikana? Jokainen päivä lisäaikaa vie lähemmäksi tätä tavoitetta. Useita lupaavia lääkkeitä on jo tunnistettu, kuten favipiraviiri, kloorikiini tai kloorikiinin ja atsitromysiinin sekoitus. Entä jos koronavirukseen löytyy hoito parin kuukauden päästä? Näyttäisimme typeriltä, jos miljoonia ihmisiä olisi ehtinyt kuolla tehottoman hidastamisstrategian seurauksena.

Kustannus-hyötysuhteen ymmärtäminen

Kaikki edellä mainitut keinot voivat auttaa pelastamaan miljoonia ihmishenkiä. Vaikka sen luulisi riittävän, poliitikot eivät voi valitettavasti ajatella ainoastaan sairastuneita ihmisiä, vaan heidän on otettava huomioon kaikki väestöryhmät, joihin rajut toimenpiteet vaikuttavat.

Toistaiseksi ei ole varmaa, millä tavoin erilaiset sosiaalista etäisyyttä ylläpitävät toimenpiteet vaikuttavat tartuntojen määrään. Toimenpiteiden taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset ovat myös epäselviä.

Pitkän aikavälin toimenpiteistä on vaikea päättää ilman, että niiden hyödyt ja haitat ovat selvillä.

Muutama viikon aikana olisi kuitenkin mahdollista kerryttää tietoa ja ymmärtämistä, priorisoida ja tehdä tietoon perustuvia päätöksiä.

Tartuntojen vähentäminen, tiedon kerryttäminen, toimenpiteiden hyötyjen ja haittojen ymmärtäminen, ihmisten ohjeistaminen ja kouluttaminen sekä monet muut keinot voivat auttaa viruksen torjumisessa. Näiden keinojen kehittämiseen tarvitaan vain muutama viikko. Eikö olisi hullua sitoutua toimenpiteisiin, jotka heittävät meidät vihollisen kitaan valmistautumattomina?

4. Vasara ja tanssi

Hidastamisstrategia on todennäköisesti siis erittäin huono vaihtoehto, kun taas tukahduttamisstrategialla on valtavia lyhytaikaisia etuja.

Monet ovat kuitenkin syystä huolissaan tukahduttamisstrategiasta. Sen kestoa ja kustannuksia ei tunneta, eikä ole myöskään varmaa, että se auttaa pienentämään mahdollista toista leviämisen piikkiä.

Seuraavaksi tarkastellaan, minkälainen on tehokas tukahduttamisstrategia. Kutsumme sitä vasaran ja tanssin taktiikaksi.

Vasara-taktiikka

Ensimmäiseksi on toimittava nopeasti ja aggressiivisesti. Tilanne on saatava hallintaan mahdollisimman pian, kaikista edellä mainituista syistä ja ottaen huomioon pitkittymisestä johtuvat seuraukset.

Eräs tärkein kysymys kuuluu, kuinka pitkään tarvitaan rajuja tukahduttamiskeinoja? Kaikkien suurin pelko on, että kodeissa on oltava vankeina kuukausikaupalla, minkä seurauksena talous ja ihmisten mielenterveys suistuvat katastrofaaliseen tilaan. Kuuluisa Imperial College-tutkimus väittää, että nämä pelot kävisivät toteen.

Grafiikka saattaa näyttää tutulta. Maaliskuun lopusta elokuun loppuun merkitty vaaleansininen alue kuvaa vasara-taktiikan ajanjaksoa, eli rajuja sosiaalisen etäisyyden toimenpiteitä, joita käytetään viruksen leviämisen alkuvaiheessa.

Jos poliitikkona vaihtoehtoinasi on antaa satojen tuhansien tai jopa miljoonien ihmisten kuolla hidastamisstrategian seurauksena tai pysäyttää talous viideksi kuukaudeksi, minkä seurauksena sama määrä ihmisiä kuolee hieman myöhemmin, kumpikaan vaihtoehdoista ei kuulosta houkuttelevalta.

Nämä eivät kuitenkaan ole ainoat vaihtoehdot. Imperial College-tutkimusta, johon monet poliittiset päätökset perustuvat, on kritisoitu rajusti sen virheiden vuoksi. Tutkimuksessa ei oteta huomioon tartuntojen jäljittämistä (käytäntöä sovelletaan muun muassa Etelä-Koreassa, Kiinassa ja Singaporessa), matkustusrajoituksia (yksi keskeisimmistä toimenpiteistä Kiinassa) eikä sitä, millaisia seurauksia tartuntojen leviämiselle on suurten väkijoukkojen kokoontumisella.

Vasara-taktiikkaa tarvitaan viikkojen, ei kuukausien ajan.

Grafiikka näyttää uusien tartuntojen määrän Hubein alueella (60 miljoonaa asukasta) joka päivä 23. tammikuuta lähtien. Kahden viikon sisällä ihmiset alkoivat palata töihin ja noin viiden viikon sisällä tilanne oli täysin hallinnassa. Seitsemän viikon kuluttua uusia tartuntoja todettiin vain kourallinen. Ja kyseessä on alue Kiinassa, johon leviäminen iski rajuimmin.

Tässä on kyseessä myös ainoastaan vahvistettujen tartuntojen määrä (oranssit palkit), vahvistamattomien tartuntojen määrä kääntyi laskuun jo paljon aikaisemmin. (ks. grafiikka 9).

Toimenpiteet Hubeissa olivat samankaltaisia kuin Italiassa, Espanjassa tai Ranskassa, eli eristämistä, karanteeneja, sosiaalista etäisyyttä ja kotona pysymistä, kontaktien jäljittämistä, testausta, sairaalavuoteiden lisäämistä, matkakieltoja jne.

Erot piilevät kuitenkin yksityiskohdissa.

Toimenpiteet Kiinassa olivat tiukempia. Vain yhden henkilön sallittiin poistua ruokaostoksille kolmen päivän välein kotitaloutta kohti. Sääntöjen noudattamista valvottiin myös tarkemmin, mikä saattoi auttaa pysäyttämään epidemian nopeammin.

Italiassa, Ranskassa ja Espanjassa rajoitukset eivät ole yhtä tiukkoja eikä sääntöjen noudattamista valvota yhtä tarkasti. Näissä maissa ihmiset yhä kulkevat kaduilla, monet ilman hengityssuojainta. Tästä syystä vasara-taktiikkaa saatetaan tarvita kauemmin ja kestää pidemmän aikaa saada epidemia kokonaan hallintaan.

Monet uskovat, että demokraattisissa maissa ei pystytä vähentämään tartuntoja samalla mittakaavalla. Tämä ei pidä paikkaansa.

Etelä-Koreassa oli useiden viikkojen ajan pahin epidemiatilanne Kiinan ulkopuolella. Nyt leviäminen on suurelta osin hallinnassa ilman laajaa kotikaranteenia. Sen sijaan epidemia saatiin hallintaan aggressiivisella testaamisella, mahdollisten tartuntojen jäljittämisellä ja sairastuneiden karanteenilla.

Seuraava taulukko kuvastaa eri maiden toimenpiteitä ja niiden vaikutusta tartuntojen leviämiseen (kyseessä on keskeneräinen työ ja palaute on tervetullutta).

Valmistautuneissa maissa, joissa on vahvempi epidemiologinen auktoriteetti, tehokkaat hygieniaa ja sosiaalista etäisyyttä koskevat ohjeistukset ja joissa tartunnat havaittiin, jäljitettiin ja eristettiin varhaisessa vaiheessa, eivät joutuneet tukeutumaan rajuihin toimenpiteisiin myöhemmässä vaiheessa.

Sen sijaan esimerkiksi Italia, Espanja, Ranska eivät pärjänneet yhtä hyvin ja joutuivat käyttämään rajuja taulukon alaosassa kuvattuja toimenpiteitä.

Iso-Britannia ja erityisesti Yhdysvallat ovat räikeitä esimerkkejä toiminnan puutteesta. Vaikka Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa tartuntojen määrä kasvaa räjähdysmäisesti, niissä ei edelleenkään tehdä sitä, mikä auttoi Singaporea, Etelä-Koreaa ja Taiwania hallitsemaan leviämistä. Mutta on vain ajan kysymys, kun epidemia äityy niissä niin valtavaksi, että ne joutuvat myöntämään virheensä ja aloittavat rajun vasara-taktiikan soveltamisen. Tätä tosiasiaa ei voi paeta.

Jos epidemian varhaisvaiheen räjähdysmäinen leviäminen saatiin Etelä-Koreassa hallintaan ilman rajuja sosiaalisen etäisyyden toimenpiteitä, länsimaat pystyvät ehdottomasti saamaan leviämisen hallintaansa viikkojen sisällä. Tämän riippuu keinojen tarkkuudesta, tehokkaasta valvonnasta ja sääntöjen kurinalaisesta noudattamisesta.

Kun leviäminen on saatu hallintaan, alkaa toinen vaihe eli tanssi.

Tanssi-vaihe

Vasara-taktiikalla koronaviruksen leviäminen saadaan hallintaan muutaman viikon sisällä. Seuraavassa vaiheessa päämääränä on pitää leviäminen kurissa, kunnes rokote kehitetään.

Yleisin virheajatus lienee se, että epidemian kurissapitäminen edellyttäisi kotieristystä ja sosiaalista etäisyyttä kuukausien ajan. Sen sijaan luultavasti elämä palaa pian miltei normaaliksi.

Maat, jotka ovat onnistuneet tanssi-vaiheessa

Kuinka on mahdollista, että Etelä-Koreassa, Singaporessa, Taiwanissa ja Japanissa on ollut jo pitkään tartuntoja (Etelä-Korean tapauksessa tuhansia), eikä niiden ole tarvinnut eristää ihmisiä koteihinsa?

Videolla Etelä-Korean ulkoministeri selittää, kuinka siinä onnistuttiin. Keinot olivat yksinkertaisia: tehokas testaaminen ja tartuntojen jäljitys, matkustuskiellot ja tehokkaat karanteenitoimenpiteet.

Tämä artikkeli käsittelee Singaporen lähestymistapaa:

Singaporessa toimenpiteet olivat samanlaisia kuin Etelä-Koreassa, mutta niitä täydennettiin tarjoamalla taloudellista tukea karanteeniin ja matkustuskieltoon joutuneille.

Vielä ei kuitenkaan ole liian myöhäistä. Tukahduttamisstrategialla muut maat saavat uuden mahdollisuuden. Mitä kauemmin maat odottavat, sitä rajumpia ja pidempiaikaisia tukahduttamiskeinoja tarvitaan, mutta sillä tavoin epidemian voi saada hallintaan. Mutta entä jos kaikki nämä toimenpiteet eivät riitä?

Tanssi tarttuvuuden eli R-luvun ympärillä

Kutsumme kuukausien mittaista ajankohtaa vasara-taktiikan ja rokotteen tai tehokkaan hoidon kehittämisen välillä tanssi-vaiheeksi, koska sen aikana toimenpiteet vaihtelevat ankarista lieviin. Joillakin alueilla taudin leviäminen saattaa kiihtyä, toisilla niin ei tapahdu pitkään aikaan. Tartuntojen leviämistahdista riippuen sosiaalisen etäisyyden toimia on tiukennettava tai niitä voidaan vuorostaan lieventää. Kyseessä on tanssi R-luvun eli tarttuvuuden ympärillä: siinä vuorottelevat tiukat toimenpiteet ja elämän normalisoituminen ja siinä ovat läsnä talouden ja terveydenhuollon vastakkainasettelu.

Mistä tanssi-vaiheessa on kyse?

R merkitsee siis tarttuvuutta. Epidemian varhaisessa vaiheessa, kun toimenpiteisiin ei olla vielä ryhdytty, R-luku on 2–3, eli tartunnan saanut tartuttaa keskimäärin 2–3 muuta ihmistä.

Jos R-luku on yli 1, infektiot kasvavat eksponentiaalisesti. Jos se laskee alle yhden, virus kuolee pois.

Vasara-taktiikan aikana tavoitteena on supistaa R mahdollisimman lähelle nollaa mahdollisimman nopeasti, jotta leviäminen pysähtyy. Wuhanissa R-luvuksi määriteltiin aluksi 3,9, mutta tiukkojen karanteenitoimien jälkeen se laski 0,32:n.

Monet sosiaaliseen etäisyyteen tähtäävät toimenpiteet ovat kalliita, huonontavat elämänlaatua, aiheuttavat työttömyyttä ja haittaavat liiketoimintaa. Tanssi-vaiheen aikana tällaisia toimenpiteitä ei tarvita, sillä riittää, että R-arvo pysyy alle yhden.

Tämän voi saavuttaa muutamalla yksinkertaisella toimenpiteellä.

Tarkemmat lähdetiedot saatavilla artikkelin alkuperäisestä versiosta.

Grafiikka osoittaa, kuinka erityyppiset potilaat reagoivat virukseen ja mikä tarttuvuus on sairauden eri vaiheessa. Kyseessä on arvio, joka perustuu aiempaan tutkimukseen ja tilastoihin — varmaa tietoa asiasta ei toistaiseksi ole.

Kun tartunnan saamisen jälkeiset päivittäiset mahdollisuudet tartuttaa muita ihmisiä lasketaan yhteen, saadaan keskimäärin 2,5 tartuntaa.

Viruksen uskotaan tarttuvan jo oireettoman vaiheen aikana. Oireiden lisääntyessä ihmiset kääntyvät lääkärin puoleen, saavat diagnoosinsa ja tartuttavat vähemmän.

Sen sijaan alkuvaiheessa oireettomana aikana ihminen elää normaalia elämää ja tapaa muita ihmisiä. Kun hän koskettaa nenäänsä ja avaa sen jälkeen oven, seuraava henkilö, joka avaa oven ja koskettaa nenäänsä saa tartunnan.

Mitä enemmän virus leviää kehossa, sitä enemmän se tarttuu. Oireiden ilmaantuessa ihminen lopettaa työnteon, pysyy sängyssä, käyttää hengityssuojainta ja saattaa mennä lääkäriin. Sosiaalinen etäisyys on sitä suurempi mitä voimakkaammat oireet ovat, jolloin viruksen leviämismahdollisuudet ovat pienemmät.

Vaikka sairaalahoidossa olevat potilaat tartuttaisivatkin erittäin helposti, he ovat yleensä eristyksissä.

Tähän perustuu Singaporessa, Etelä-Koreassa ja muissa maissa käytettyjen keinojen tehokkuus.

  • Laajalla testaamisella oireettomat tartunnat voidaan tunnistaa ja eristää.
  • Ohjeistamalla ihmisiä tunnistamaan oireensa varhaisessa vaiheessa voidaan varmistaa, että he eristävät itsensä mahdollisimman nopeasti.
  • Jos ihmiset eristetään heti, kun oireet ilmaantuvat, tarttuvuus vähenee.
  • Jos ihmisiä ohjeistetaan pitämään huolta sosiaalisesta etäisyydestä, käyttämään hengityssuojaimia, pesemään käsiään ja desinfioimaan tiloja, viruksen leviäminen vähenee.

Rajumpaa sosiaalista etäisyyttä tarvitaan vasta, kun nämä keinot eivät riitä.

Sosiaalisen etäisyyden vaikutus tarttuvuuteen (R-luku)

Jos kaikista näistä toimenpiteistä huolimatta R-luku on enemmän kuin yksi, ihmisten tapaamisia on vähennettävä.

Tähän on olemassa muutama helppo keino, kuten yli 50 tai 500 ihmisen kokoontumisten kieltäminen ja etätyöskentelyn järjestäminen mahdollisuuksien mukaan.

Monet muut keinot ovat taloudellisesti, sosiaalisesti ja eettisesti paljon vaikeampia ja kalliimpia, kuten koulujen ja yliopistojen sulkeminen, kotieristys ja yritysten sulkeminen.

Grafiikka perustuu kuvitteelliseen tilanteeseen, sillä tämänkaltaista vertailututkimusta ei ole vielä tehty.

Se on valitettavaa, koska tiedot olisivat erityisen tärkeitä päätöksenteon kannalta. Käytämme kuitenkin tätä kuvitteellista grafiikkaa selittämään poliitikkojen ajatustenjuoksua.

Vasara-taktiikan aikana R-luku halutaan pienentää mahdollisimman siedettävillä keinoilla. Hubeissa luku onnistuttiin saamaan niinkin alhaiseksi kuin 0,32, mutta 0,5 tai 0,6 saattaisi myös riittää.

Tanssi-vaiheen aikana luku yritetään pitää mahdollisimman pitkään 1:n alapuolella, jotta leviäminen pysyy hallinnassa ja dramaattisimmat toimenpiteet voidaan välttää.

Päättäjät yrittävät selvittää seuraavia seikkoja, tiedostivat he sitä tai eivät:

Kartoittaa toimenpiteet, jotka voisivat auttaa vähentämään leviämistä

Arvioida keinoista koituvia hyötyjä ja haittoja

Arvioida keinoista koituvat kustannukset

Ottaa käyttöön mahdollisimman tehokkaat keinot, joilla tarttuvuutta voidaan vähentää, mutta joista seuraa mahdollisimman vähän haittoja ja kustannuksia.

Aluksi päättäjien on vaikea luottaa näihin lukuihin, mutta heidän on opittava mahdollisimman nopeasti laskemaan jokaisen toimenpiteen vaikutus tarttuvuuteen sekä keinojen sosiaaliset ja taloudelliset kustannukset.

Vasta tämän jälkeen toimenpiteistä voidaan päättää rationaalisesti.

Johtopäätös: lisäaika

Koronavirus on levinnyt miltei kaikkialle: 152:ssa maassa on todettu tartuntoja. Tällä hetkellä taistelemme aikaa vastaan, vaikka voisimme lähestyä asiaa loogisemmin.

Jotkut maat eivät ole vielä ehtineet kärsiä epidemian takia ja siellä saatetaan pohtia, saavuttaako epidemia myös heidät. Todennäköisesti virus kuitenkin leviää jo näissä maissa huomaamatta. Kun leviäminen muuttuu räjähdysmäiseksi, joidenkin maiden jo valmiiksi heikot terveydenhuoltojärjestelmät romahtavat. Tällaisissa maissa toimintaan tulisi ryhtyä välittömästi.

Maissa, jotka epidemia on jo saavuttanut, vaihtoehdot ovat selkeät:

Joko ne voivat ottaa hidastamisstrategian käyttöönsä, mikä siis merkitsee räjähdysmäistä leviämistä, terveydenhuoltojärjestelmän romahtamista, miljoonien ihmisten kuolemaa ja optimaalisia olosuhteita viruksen muuntautumiselle.

Tai ne voivat taistella eli ottaa ankarat rajoitukset käyttöön, hankkia lisäaikaa, laatia tietoon perustuva toimintasuunnitelma ja hallita leviämistä, kunnes rokote kehitetään.

Yhdysvallat, Iso-Britannia, Sveitsi sekä monet muut maat ovat tähän mennessä valinneet hidastamisstrategian eli ne luovuttavat ilman taistelua. Vaikka ne näkevät muiden maiden onnistuneen taistelussaan, he eivät usko pystyvänsä yhtä rajuihin keinoihin.

Entä jos Churchill olisi päättänyt antaa periksi, koska natsit olivat jo levittäytyneet kaikkialle Eurooppaan? Juuri näin monet hallitukset toimivat. Kansalaisille ei anneta mahdollisuutta taistella vastaan, joten heidän on vaadittava sitä.

Jaa artikkeli

Valitettavasti miljoonien ihmisten elämä on edelleen vaarassa. Jaa tämä tai vastaava artikkeli, jos haluat vaikuttaa toimenpiteisiin ja levittää tietoa. Nyt on aika toimia.

Tomas Pueyo

Insights about Growth, including Coronavirus Growth

Medium is an open platform where 170 million readers come to find insightful and dynamic thinking. Here, expert and undiscovered voices alike dive into the heart of any topic and bring new ideas to the surface. Learn more

Follow the writers, publications, and topics that matter to you, and you’ll see them on your homepage and in your inbox. Explore

If you have a story to tell, knowledge to share, or a perspective to offer — welcome home. It’s easy and free to post your thinking on any topic. Write on Medium

Get the Medium app

A button that says 'Download on the App Store', and if clicked it will lead you to the iOS App store
A button that says 'Get it on, Google Play', and if clicked it will lead you to the Google Play store