Salaiset mainokset maailman vaaleissa — Mitä Vaalivahdin kaltaiset hankkeet ovat paljastaneet?
Tällä hetkellä Facebookin ja muiden sosiaalisen median sisällä poliittinen mainonta ei ole läpinäkyvää. Facebookin käyttäjät näkevät tietoa mainoksista silloin kun ne ovat aktiivisia, mutta sen jälkeen kun mainoksista ei enää makseta, niistä ei myöskään jää jälkiä. Tämän vuoksi kansalaisten ja toimittajien on vaikea saattaa vastuuseen niitä tahoja, jotka ovat levittävät epärehellisiä viestejä tai hankkivat rahoituksensa epäselvistä lähteistä.
Vaalivahti on osa kansainvälistä toimintaa. Ohjelmisto, jota hanke käyttää, on kehitetty Iso-Britanniassa, ja sitä on sovellettu vaaleissa jo yli kymmenessä maassa. Millaisia tapauksia muissa maissa on paljastanut joukkoistamalla kerättyjen tietojen valossa? Ja mitä nämä tapaukset kertovat läpinäkyvyyden puutteen mahdollisista seurauksista?
Yhdysvallat
Yhdysvaltojen vuoden 2016 presidentinvaalit sekä Donald Trumpin yllättävä voitto on selvästi tunnetuin tapaus suoranaisesti laittomista tai kyseenalaisista sosiaalisen median hyödyntämisen tavoista vaaleissa. Paljon keskustelua on herättänyt etenkin venäläisten “trollitehtaiden” vaalihäiriköinti. Trumpin kampanjaan palkattiin myös Cambridge Analytica -yritys, joka oli kerännyt laittomin keinoin miljoonista amerikkalaisista henkilötietoja. Cambridge Analytica loi miljoonia erilaisia mainoksia ja kohdensi näitä tulkitsemalla yksilöitä kuvaavaa dataa psykometrisin menetelmin.
Amerikan kovaa vaalitaistoa ja trollitehtaita kuvaa hyvin tanskalainen dokumenttielokuva, joka esitettiin osana Ylen Ulkolinja-sarjaa.
Amerikassa Propublica on toteuttanut Vaalivahdin kaltaista hanketta. Propublican 100 000 mainoksen arkistosta näkyy muun muassa kuinka yleisiä hyökkäävät mainokset ovat amerikkalaisessa politiikassa.
Iso-Britannia
Iso-Britannia on Yhdysvaltojen ohella surullisenkuuluisa yllättävistä vaalituloksista ja kyseenalaisista käytännöistä. EU-jäsenyyttä koskevan kansanäänestyksen alla suuri eroa kannattava Leave-kampanja käytti omien sanojensa mukaan 98% mainosrahoistaan Facebookin välityksellä. Brexit: The Uncivil War elokuva kuvaa kuinka Leave-kampanja menestyi kohdentamalla viestinsä ihmisille, jotka harvoin ylipäätään äänestivät. Elokuvassa myös mainitaan kuinka kampanjan toimintatavoista ei puhuttu julkisesti ennen äänestystä. Facebookin läpinäkyvyyden puutteen vuoksi toimittajat eivät saaneet siitä vihiä.
Sosiaalisen median vaikutus Britannian politiikkaan ei kuitenkaan rajoitu pelkästään vaaleihin ja kansanäänestyksiin. Hämäristä lähteistä rahoitetusta kohdennetusta mainonnasta on tullut päivänpolitiikan jatkuva ilmiö, etenkin Brexitiin liittyvien poliittisten prosessien kohdalla. Riippuen siitä kuka kansanedustaja edustaa tiettyjä asuinalueita, kansalaiset ovat nähneet viestejä, jotka kehottavat heitä lähettämään omille kansanedustajilleen viestejä, ja kertomaan heille kuinka tärkeä on “no deal” Brexit (eroaminen ilman sopimusta EU:n kanssa).
Kansalaisaktiivisuuteen kehottaminen ei itsessään olisi tuomittavaa, ellei näidenkin kampanjoiden rahoitus ole olisi hämärän peitossa. OpenDemocracy on selvittänyt Brexitiin liittyviä rahoitusvyyhtejä, ja kuvaa kuinka kansanäänestyksen jälkeisenäkin aikana hämärät ryhmät käyttävät satoja tuhansia puntia poliittiseen mainontaan aiheesta. Facebookin nykyiset järjestelyt läpinäkyvyyttä varten eivät riitä varmistamaan, että rahan lähde olisi selvitettävissä.
Saksa
Vuonna 2017 Saksan liittovaltion parlamenttivaalit tapahtui eräänlainen poliittinen murros, jossa suurimmat puolueet menettivät kannatustaan etenkin Alternative für Deutschland (AfD) -puolueelle. Vaalit olivat myös ensimmäisiä, jossa tapahtui laajamittaista räätälöintiä yksilöitä kohtaan näiden profiilien mukaan.
Who Targets Me? -hanke pystyi selvittämään keräämänsä arkiston pohjalta millä tavoin AfD-puolue vaihteli viestiään vaalimainoksissa riippuen siitä kenelle viestiä näytettiin. Puolue käytti paljon rahaa sen poliittisten vastustajiensa kannattajien suostutteluun. Merkelin kannattajille kerrottiin tämän pakolaispolitiikan kauheuksista, kun taas globalisaatioon kriittisesti suhtautuville kerrottiin myös AfD:n vastustavat vapaakauppasopimuksia.
Propublica-instituutio myös löysi mainosten arkiston avulla mainoksia Facebook-alustalta, jotka todennäköisesti olivat laittomia. AfD käytti kampanjoinnissaan shokeraavia, väärää tietoa sisältäviä viestejä maahanmuuttajien raiskauksista. Vihreää puoluetta vastaan käytiin myös Greenwatch Blog -sivujen kautta, kertoen väärää tietoa heidän vaalilupauksistaan. Sivun yhteystiedot osoittautuivat virheellisiksi ja sen rahoittajat jäivät epäselväksi. Saksassa, kuten Suomessakin, on vaalimainoksista lain mukaan ilmoitettava maksaja. Facebook ei poistanut sivua valituksista huolimatta.
Irlanti
Irlanti järjesti kansanäänestyksen koskien abortin kieltävän lain kumoamista vuonna 2018. Tällöin itsenäistä Facebookin valvontaa ja vaalimainosten joukkoistettua keräämistä toteutti Transparent Referendum Initiative. Kansanäänestyksen alla näytti siltä, että suuri osa maksetuista mainoksista näytti vastustavan aborttia. Mainosten rahoituksen alkuperä näytti olevan myös ulkomailla.
Irlannissa ei kansanäänestyksen aikaan ollut verkossa tapahtuvaa viestintää ohjaavia sääntöjä. Kun ulkomaisten mainosten määrä tuli julki, oltiin julkisessa keskustelussa huolissaan, että hyvin rahoitetut ulkomaiset toimijat voisivat vaikuttaa vaalitulokseen. Mainosten rahoittajiksi epäiltiin varakkaita amerikkalaisia uskonnollisia ryhmiä, mutta Facebook-alustan toiminnan vuoksi rahoituksen lähdettä oli vaikea selvittää.
Facebook sekä muut alustajätit tunnustivat, että heidän toimintansa saattaisi vääristää Irlannin kansanäänestystä. Facebook sekä Google estivät ulkomailta rahoitetun poliittisen mainonnan Irlannissa.
Ruotsi
Myös naapurimaassa vaalikamppailu sisälsi yllättävän kielteisiä sävyjä ja salailtuja rahavirtoja. Skiftet-järjestön hanke Annonskollen keräsi äänestäjien avustuksella tietoja vaalimainonnasta.
Ruotsinkieliseen Facebookiin ilmestyi joukko sivuja, jotka tehtailivat ammattimaisia mutta ei välttämättä todenperäisiä viestejä koskien Ruotsalaisten verotaakkaa, byrokratiaa sekä ylipäätään ruotsin vasemmistoblokin toimintaa. Toimittajat paljastivat, että ruotsin elinkeinoelämän etujärjestöt olivat tukeneet sivun takana olleita ryhmiä miljoonilla kruunuilla, toivoen että heidän panostuksensa olisi jäänyt piiloon. Ruotsissa ei ilmeisesti tarvita venäläisiä, vaan trollitehtaita rakennetaan omasta takaa.
Ruotsin vaalien alla sosiaalista mediaa kuitenkin hallitsi Ruotsidemokraatit-puolue. Heillä oli selkeästi eniten seuraajia sosiaalisen median alustoilla. Myös Ruotsidemokraatit kuitenkin pyrkivät lisäämään näkyvyyttään valjastamalla salaa muita kanavia oman viestinsä levittämiseen. Dagens Nyheter-lehden tutkimuksen mukaan oikeistolaiset ja maahanmuuttoa vastustavat sivustut koordinoivat tarkkaan viestintäänsä vaalien alla, ja näiden vaikutusoperaatioiden jäljet johtivat takaisin Ruotsidemokraatit-puolueen luo.
Brasilia
Brasilia on esimerkki siitä, kuinka sosiaalisessa mediassa raha ei raha ratkaise. Tilastotietojen mukaan vuoden 2018 presidentinvaalit voittanut Jair Bolsonaro sai kaikkein eniten näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa, vaikka muiden puolueiden ehdokkaat maksoivat enemmän saadakseen viestinsä leviämään. Syynä on yksinkertaisesti innostunut kannattajakunta, joka jakoi Bolsonaron viestejä ahkerasti.
Brasilialainen InternetLab tutki tarkkaan myös vaalimainonnan tapoja menneissä vaaleissa. Ehdokas Henrique Meirelles yritti käyttää kohdennettuja mainoksia Bolsonaron päihittämiseen: hän kohdisti viestejä ihmisille, jotka Facebookin profilointijärjestelmä uskoi olevan feministejä, ja yritti vakuuttaa heidän Bolsonaron naisvihamielisyydestä. InternetLab löysi Brasilian vaaleista myös merkkejä amerikkalais-tyylisestä henkilötiedon aggressiivisestä käytöstä profiloinnissa.
Suomi
Suomessa historiallisesti vaalikampanjointi on ollut muita ehdokkaita kunniottavaa. Maassa, jossa monet ehdokkaat tekevät omat kampanjansa pienellä budjetilla, tuskin myöskään nähdään Cambridge Analytican kaltaista kallista viestien mikroräätälöintiä.
Tästä huolimatta ei ole lainkaan mahdotonta, että Suomeenkin rantautuisi epärehellisiä toimintatapoja. Kuten tässä blogissa näkyy, on epäreilua vaalipeliä esiintynyt muissa Euroopan maissa. Myös Suomessa on, esimerkiksi viime kunnallisvaaleissa, tuomittu ihmisiä vihapuheesta ja uskonrauhan rikkomisesta heidän Facebook-kirjoitustensa perusteella. Siitäkään ei ole pitkään, kun suomessa kohistiin “vaalirahasotkusta”. Siinä oli myös kyse pohjimmiltaan siitä, että rahoja käytettiin mainontaan ilman, että tarvittavia ilmoituksia tehtiin ja pelisääntöjä seurattiin. Sosiaalisen median aikakautena vaalikustannusten piilottaminen on vielä helpompaa kuin “vaalirahasotkun” aikoihin 10 vuotta sitten, jolloin kampanjointi perustui vielä lehti-ilmoituksiin ja TV-mainoksiin.
Käy asentamassa Vaalivahti ja olet mukana varmistamassa, ettei epärehellisin keinoin toimivia poliitikkoja palkita näissä vaaleissa.
