5 syytä miksi pidän Canon EOS M -kamerasta

Canonin ensimmäinen peilitön järjestelmäkamera Canon EOS M on jäänyt melkoisen vähälle huomiolle ja se on mielestäni suuri vääryys. Parin vuoden käytön jälkeen voin edelleen suositella tätä pientä ihmettä — tietyin varauksin.

Ensimmäinen tutustuminen Canon EOS M -kameraan tapahtui Verkkokauppa.comissa, kun olimme kihlattuni kanssa etsimässä hänelle uutta pienikokoista kameraa. Nikonin pienet peilittömät olivat paperilla kuulostaneet hyviltä, mutta kun kameran sai käteensä, eivät hyvät speksit pelastaneet karulta todellisuudelta. Kamera tuntui varsin heppoiselta ja siitä ei sannut kunnollista kuvausotetta.

Vastakkaisella Canonin pöydällä seisoi uljaana pieni EOS M. Olin lukenut muutaman arvostelun, joista päällimmäisenä oli jäänyt mieleen huono automaattitarkennus. Päätimme kuitenkin kokeilla kameraa käytännössä ja ensimmäinen kosketus ravisutti ennakko-odotuksia — kamera sulautui käteen ja laatu yllätti positiivisesti.

Verkkokaupassa EOS M -kameraan oli kiinnitetty Canonin 22mm f/2 -linssi ja tämä kokonaisuus tuntui toimivalta. Painoa oli juuri sopivasti (n. 400g), ettei kamera tuntunut liian heppoiselta. Tarkennuksen huonoudesta ei näkynyt merkkejä pikaisessa testissä ja sulkimen painalluksesta saatu vaste oli miellyttävä. Korkeammat ISO-arvot (3200, 6400) näyttivät myös yllättävän hyviltä, ainakin kameran takanäytöltä katsottaessa.

Canon EOS M lähti kihlattuni mukaan ja jonkin ajan päästä myös minä päädyin hankkimaan saman kameran. Hankinnasta on nyt parisen vuotta ja sinä aikana olen tykästynyt seuraaviin asioihin.

1. Canon EF-M 22mm f/2

Kameran mukana tuli 18–55mm zoom-objektiivi, jonka kanssa en päässyt sinuiksi. Kamera jäi myös vähemmälle käytölle, koska objektiivi ei vain tuntunut hyvältä. Objektiivi oli huomattavasti isompi kuin 22m f/2, jonka seurauksena kamera jäi useasti laatikkoon keräämään pölyä. Laadullisesti objektiivissa ei ollut kuitenkaan moittimisen varaa ja kuvanvakaaja oli hyödyllinen lisä.

Lopulta päädyin hankkimaan 22mm objektiivin käytettynä Kameratorilta ja sen jälkeen objektiivi on pysynyt kiinni kamerassa. 35mm kinovastaavuus sopii tälle kameralle täydellisesti ja f/2 mahdollistaa kermaisen taustan pehmennyksen (bokeh).

Kameralaukussani oli pitkään yhdistelmä Canon 5D + 85mm f/1.8 ja Canon EOS M + 22mm f/2. Kuvasin suurimmaksi osaksi 85mm:llä, mutta aina silloin tällöin tuli tarve laajemmalle otokselle. Tällöin 22mm sopi tilanteisiin varsin hyvin ja kuvausta helpotti, kun runkoon ei tarvinnut vaihtaa toista objektiivia.

2. Koko ja paino

Yhdessä 22mm objektiivin kanssa Canon EOS M on näppärän kokoinen ja painoinen. Se ei mahdu takintaskuun ilman huomattavaa pullotusta, mutta laukusta se vie pienen tilan. Kuvastilanteessa kamera on myös varsin huomaamaton.

En ole kiinnittänyt kameran mukana tullutta hihnaa, mutta silloin tällöin käytän Black Rapid -rannehihnaa. Pidemmälläkin kävelyllä kamera kulkee huomaamattomasti mukana, eikä paino rasita kättä.

Painoa on juuri sopivan verran (n. 400g), että kamerasta saa hyvän kuvausotteen. Sulkimen painallus ei aiheuta tärähdystä, sillä paino on sopivassa suhteessa painalluksesta aiheutuvaan “kliksahdukseen”.

3. EF/EF-S -objektiivien käyttö

Canon EOS M -kameraan voi kiinnittää EF-EOS M -adapterin, jolloin EF ja EF-S -objektiivien käyttö on mahdollista. Tällöin voi muodostaa varsin huvittavia yhdistelmiä (kuten Canon 70–200mm f/2.8 kaksinkertaisella telejatkeella), mutta myös toimivia. Esimerkiksi Canon EF-S 10–18mm f/4.5–5.6 IS STM sopii varsin hyvin EOS M:n pariksi.

Canon 85mm f/1.8 sopii EOS M -kameran kanssa myös varsin hyvin.

4. Toiminta

Kuten aikaisemmin mainitsin, tuntuu laukaisin sopivan jämäkältä ja laukaisimen ääni miellyttää korvaa. Muutenkin kameran rakenne on laadukkaan oloinen, eikä heppoisia painikkeita ole. Kosketusnäyttö toimii hyvin, mutta hanska-aikaan on hieman ongelmia, sillä osa toiminnoista hoituu vain kosketusnäytön kautta (esim. kuvaustilan valinta). Jos asetukset ovat kohdillaan, niin kameran käyttö onnistuu myös yhdellä kädellä.

Muuten kaikki oleellinen löytyy helposti ja toimii ongelmitta. Tarkennuspisteen voi valita näyttöä koskettamalla ja pisteen pystyy keskittämään rullapainikkeen alareunaa painamalla (toiminnon voi itse määritellä asetuksista). Rullapainike on hieman pienikokoinen, mutta sen pyörittely suuntaan ja toiseen onnistuu melko hyvin. Pyörittelyä tarvitsee esim. aukon valintaan.

Kosketusnäytöltä löytyy myös suurennuslasi, jolla kohteen voi suurentaa 5- tai 10-kertaiseksi. Tästä on hyötyä tarkennuksen varmistamiseen ja etenkin silloin, jos automaattitarkennus ei jostain syystä toimi. Tällöin laukaisin painetaan puoleen väliin ja tarkennuksen epäonnistumisen jälkeen tarkennus laitetaan kohdilleen linssiä kiertämällä.

5. Laatu

Canon EOS M on rakenteeltaan laadukas, mutta sen tuottamat kuvat ovat myös laadukkaita. Kuvat voi tallentaa RAW-muodossa, joten monipuolinen jatkokäsittely esim. Lightroomissa on mahdollista. Korkeita ISO-arvoja (1600, 3200) uskaltaa käyttää, sillä kohina pysyy hyvin hallussa.

Canon EF-M 22mm f/2 on myös varsin laadukas linssi. Tarkennusetäisyys on melko lyhyt (15cm), joten kohdetta pääsee kuvaamaan läheltä. 35mm ja f/2 mahdollistavat laajahkon näkymän tallentamisen, missä kohteen saa erotettua taustasta ja taustaa on normaalia enemmän näkyvissä.

Kamerasta löytyy myös muutama nipotuksen aihe, joiden kanssa olen kyllä oppinut elämään. Aivan kaikkeen kamera ei tietysti sovellu, joten vaativampia tilanteita varten on toinen kamera.

1. Liikkuvan kohteen kuvaaminen

Tämä tulee tuskin yllätyksenä, mutta liikkuvan kohteen kuvaamiseen tämä kamera ei oikein sovi. Asetuksista löytyy jatkuva tarkentaminen, mutta sen toiminta jättää paljon toivomisen varaa. Jos kohteen etäisyys, nopeus ja suunta on ennustettavissa (esim. autoa panoroidessa tai koskenlaskijaa seuratessa), niin silloin liikkuvankin kohteen saa tallennettua.

2. EF-M -linssien tarkennusetäisyyden nollaantuminen

EF-M -linsseissä ei ole tarkennusetäisyyden mittaa, mutta homman voi kiertää niin, että asettaa tarkennuksen manuaalille ja tarkentaa suurennuslasi-toiminnon avulla johonkin tukipisteeseen, joka on suurin piirtein halutun etäisyyden päässä. Ongelma tulee siinä, että laittaessa kameran pois päältä, nollautuu tuo aikaisemmin määritetty tarkennus.

Tarkennusetäisyyden pysymisessä olisi hyötyä katukuvauksessa, jos meinaa kuvata zone-focus -menetelmällä. Siinä tarkennus lukitaan tiettyyn etäisyyteen kuten myös aukko, suljinnopeus ja ISO. Kameran sulkeutuessa kaikki muut asetukset pysyvät tallessa, mutta tarkennusetäisyys ei.

Yksi vaihtoehto on asettaa kameran asetuksista 1 minuutin virransäästö, jolloin takanäyttö menee pimeäksi, mutta kamera herää eloon suljinta puoliväliin painettaessa. Jostain syystä virransäästö ei ole kuitenkaan nimensä mukainen ja akku tyhjenee tunnin sisään.

EF/EF-S -adapteria ja sopivaa linssiä käytettäessä tätä ongelmaa ei ole, sillä kameran sulkeminen ei vaikuta näiden linssien tarkennusetäisyyteen.

3. Tallennusviive RAW-kuvien ottamisen välissä

Vaikka Canon EOS M on muuten varsin nopeatoiminen, niin RAW-kuvien sarjakuvausnopeus jättää toivomisen varaa. Kuvia pystyy ottamaan n. 4–6, jonka jälkeen kuvaaminen hidastuu huomattavasti. Ehkä olen liian ankara tämän asian suhteen, mutta lasta kuvatessa olen siirtynyt kuvaamaan JPG-muodossa, jolloin sarjakuvausnopeus on varsin riittävä.

4. Ei etsintä

Tämä ei ole itseäni haitannut, mutta osalle se saattaa olla varsin iso puute.

Kirjoitus julkaistu alunperin 19.9.2015.

Like what you read? Give Heikki Saarinen a round of applause.

From a quick cheer to a standing ovation, clap to show how much you enjoyed this story.