Miten humanitaarinen järjestö liittyy ruokaostoksiin?
Ruuan ostaminen vastaanottamisen sijasta voi tarjota ratkaisun nälän poistamiseen
Vähittäiskaupan uutisointia dominoivat vuonna 2019 omnichannel-markkinointi, vastuullinen ja ekologinen kuluttaminen, blockchain-teknologiat sekä kauppajätti Amazonin seuraava peliliike.
Palstatilaa saavat harvoin pienet yritykset, joiden markkina-alue rajoittuu pakolaiskeskuksiin. Vielä harvinaisempaa on nähdä sanat ’humanitaarinen’ ja ’vähittäiskauppa’ samassa lauseessa.
Mitä tekemistä humanitaarisilla toimijoilla siis on kaupankäynnin kanssa?
Ruoka-avusta ruoka-avustuksiin
Viime vuonna YK:n World Food Programme (WFP) toimitti 1,5 miljardin euron edestä käteisavustuksia yhteensä 62 maahan. Näin ollen 35 prosenttia WFP:n tarjoamasta avusta on suunnattu tukemaan ruoan hankkimista paikallisilta markkinoilta.
”Asia on yksinkertainen: emme voi poistaa nälkää ilman kestäviä markkinoita.”
Luomalla toimivat, luotettavat ja joustavat markkinat sekä kehittämällä vähittäiskauppasektoria WFP pystyy varmistamaan, että paikalliset saavat rahalleen vastinetta ja parempaa ruokaa, laatua ja palvelua sekä edullisempia hintoja.
WFP:n käteisen ja kaupan tuotantoketjun johtaja Ludovic Salenin mukaan asia on yksinkertainen: ”Emme voi poistaa nälkää ilman kestäviä markkinoita”.
Seuraavaksi vastaamme useimmiten esitettyihin kysymyksiin siitä, mitä WFP:n kaltainen humanitaarinen toimija tekee vähittäiskaupan saralla.
Mitä humanitaarinen toimija tietää kaupan sektorista?
WFP:llä on yli 50 vuoden kokemus ruuan toimittamisesta ympäri maailman. Vuonna 2017 WFP toimitti 3,8 miljoonaa tonnia ruokaa yhteensä 71 maahan. Toimitusketjun läpikotainen tunteminen on keskeinen osa onnistunutta toimitusta. WFP:llä on kattava kokemus työn vaiheista aina tehtailta kuljetukseen, varastointiin ja toimittamiseen saakka.
Hyödynnämme samaa konseptia myös kaupankäynnissä, joskin nurinkurisesti — seuraamme mitä tuotteita avustuksiemme saajat ostavat ja selvitämme niiden alkuperän. Tehottomalla toimitusketjulla on usein suora vaikutus tuotteen lopulliseen hintaan. On tutkittu, että Libanonissa WFP:n kanssa yhteistyötä tekevissä kaupoissa hinnat ovat 5 prosenttia alhaisemmat kuin muissa myymälöissä. Tämän ansiosta ihmisille jää jopa 5,7 miljoonaa euroa enemmän rahaa ruokkia perheensä.
Millaisten kauppiaiden kanssa WFP työskentelee? Kuka oikeasti pyörittää myymälöitä?
WFP työskentelee yli 4200 jälleenmyyjän kanssa yhteensä 35 eri maassa. Myymälöiden koko vaihtelee Jordanian suurista, länsimaisista supermarketeista pieniin perheyrityksiin pakolaisleireillä.
Suurin osa kaupoista pyörii paikallisen väen voimin. Kenian Kalobeyeissa paikalliset ja pakolaiset omistavat liikkeitä vieri vieressä. Kalobeyein alue sijaitsee Kakuman pakolaisleirin läheisyydessä, joka on yksi maailman suurimmista pakolaisasutuksista. Integraation vahvistaminen paikallisen yhteisön ja pakolaisleirin asukkaiden välillä on tärkeää Kenian hallitukselle, joka työskentelee myynnin kehittämisaloitteen parissa yhdessä WFP:n kanssa.
“Aluksi kun perustimme yritystämme Kalobeyeiin, pelkäsimme pakolaisia hieman. Nyt he ovat ystäviämme, joiden kanssa olemme päivittäin tekemisissä”, kertoo Jackline Nekesa Wafula, paikallinen kauppias, jolla on yhteistyösopimus WFP:n kanssa Kalobeyeissa Turkanan maakunnassa. ”Minulla on kaupassani viisi työntekijää — kolme pakolaista ja kaksi kenialaista”, hän lisää.
Mitä WFP tarjoaa kauppiaille?
Sen lisäksi, että WFP auttaa kauppiaita arvioimaan ja optimoimaan toimitusketjuaan, se tarjoaa kauppiaille monipuolista koulutusta esimerkiksi neuvottelutaidoista, valikoiman suunnittelusta, menekin ennustamisesta, asiakaspalvelusta.
Hyödyt näkyvät selvästi. “Normaalisti vain myymme ja ostamme. Joskus huomaamme kuun lopussa menettäneemme rahaa, mutta emme oikeastaan tiedä miksi. Koulutuksen avulla olemme oppineet lisää omasta bisneksestämme”, kertoo kaupan omistaja Nakivalen alueelta. Hän osallistui WFP:n koulutukseen agency banking -pankkitoiminnasta.
WFP:n koulutuksen avulla kauppiaat oppivat hoitamaan yrityksensä asioita ja tätä kautta tarjoamaan parempia hintoja, palveluita ja ravitsevampia tuotteita sekä pakolaisille että paikallisten yhteisöjen väelle.
Onko se kestävää?
Kyllä. Pohjimmiltaan työmme jälleenmyynnin parissa pyrkii siihen, että alueen ihmiset pystyisivät luomaan itse itselleen tarvitsemansa kestävän ruokamarkkinan. Pyrimme alusta saakka siirtämään tietoa isäntävaltiolle ja sen asukkaille, jotta alueen infrastruktuuri saavuttaisi omavaraisuuden.
Mikä tulee olemaan vuoden suurin trendi humanitaarisen kaupankäynnin maailmassa?
AmazonGo:n aikakaudella pitkät jonot ovat monelle varmasti menneisyyttä. Lähes 900 000 pakolaisen asuttamassa Cox’s Bazaarissa Bangladeshissa 40 minuutin jonotus kuuden tuotteen vuoksi on kuitenkin arkipäivää. 80 prosenttia leirin asukkaiden käyttörahasta kuluu riisiin, minkä lisäksi ostoslistalla löytyvät yleensä myös öljy, munat, sipulit ja sokeri.
WFP työskentelee jonojen poistamiseksi. Vuoden 2019 loppuun mennessä tavoitteena on perustaa 13 uutta myymälää Cox’s Bazaariin, jolloin kauppapaikkoja olisi yhteensä 21. Muiden koulutuksissa käsiteltyjen asioiden ohella tämä muutos tarjoaisi parempia palveluja, tuotteita ja hintoja pakolaisleireillä eläville perheille.
Kahdeksan vuotta konfliktin syttymisen jälkeen, Syyria aloittelee jälleenrakentumistaan. Myymälöiden sitouttaminen on yksi keinoista, joilla WFP pyrkii auttamaan Syyriaa takaisin jaloilleen.
Tällä hetkellä WFP työskentelee Syyriassa yhteensä 72 jälleenmyyjän kanssa kehittääkseen tasokkaiden ja ravinteikkaiden ruoka-aineiden saatavuutta. Verkoston ansiosta toimintoja on helppo toisintaa, mikä auttaa tarjoamaan ruokaa yli kolmelle miljoonalle ruokaturvattomuudesta kärsivälle ihmiselle.
Lisäksi WFP kehittää Syyriassa parhaillaan Ruokarekka-mallia, auttaisi toimittamaan ruokaa myös vaikeasti saavutettaville alueille ja varmistaisi, ettei yksikään avun tarpeessa oleva jää ilman ruoka-avustusta.
