Design sprint julkishallinnossa

Tässä blogissa kerron, mitä olen oppinut design sprinteistä ja, miten niitä voi hyödyntää julkishallinnon kehittämistyössä. Design sprint on viiden päivän palvelumuotoilumenetelmä, joka kehitettiin alunperin Googlella. Halusimme Valtiokonttorin D9 Digitalisaation tuki -tiimissä kokeilla sen toimivuutta julkishallinnossa, ja toteutimme valtionhallinnon ensimmäisen design sprintin kesällä 2017 yhdessä Aluehallintoviraston kanssa. Sen jälkeen D9 hyödynsi design sprint -menetelmää kymmenessä valtionhallinnon projektissa. Tähän blogiin olen koonnut omat hyväksi havaitut vinkit ja keskeisimmät asiat menetelmästä.

Blogin sisältö:

1. Menetelmän kuvaus
2. Design sprint -lukujärjestys
3. Design sprintin hyödyt julkishallinnossa
4. Onnistumisen edellytykset design sprintissä: 5 pointtia

Viiden päivän palvelumuotoilumenetelmä

Design sprint on alunperin vuonna 2010 Google Venturesilla kehitetty viiden päivän palvelumuotoilumenetelmä. Siinä edetään viikossa tiukan lukujärjestyksen mukaan ongelman määrittelystä testattuun ratkaisuun. Design sprint on kehittämismenetelmä, jolla ideoiden toimivuutta voidaan testata nopeasti. Design sprint tuo yhteen monialaisen tiimin, joka yhteiskehittää käyttäjälähtöisen ratkaisukonseptin hyödyntäen palvelumuotoilun keskeisiä menetelmiä.

Mitä design sprintissä tapahtuu?

1. Ongelman määrittely
2. Ratkaisujen ideointi
3. Prototyypin rakentaminen
4. Käyttäjäkohtaamiset

Milloin design sprint kannattaa?

Missä kohtaa projektia, ja millaisille ongelmille design sprint soveltuu?

Design sprint on yleismenetelmä, joka soveltuu monenlaiseen tilanteeseen. Parhaiten se kuitenkin toimii palvelujen kehittämisessä. D9-digitiimissä hyödynsimme design sprinttiä myös laajempien ongelmien ratkaisemisessa.

Kokemuksemme osoitti, että design sprint kannattaa erityisesti silloin kun riskit ovat suuret — lähdetäänkö isoon hankkeeseen tai hankintaan? Kun ideoita voi testata nopeasti, riskit vähenevät. Ja silloin kun aikaa on vähän, kiirettä pukkaa, design sprint vauhdittaa kehittämistä.

Joskus hankkeet ovat ajautuneet jumiin, jopa vuosiksi — silloin design sprint auttaa tuomaan asiat ja ihmiset tiiviiseen yhteiskehittämisen tilaan napakassa aikataulussa. Viime vuosina julkishallinnossa on tehty valtavia uudistushankkeita, joiden sisältö ja tavoitteet ovat kovin hähmäisiä. Meillä on hankkeita, jotka liikkuvat powerpoint-tasolla vuosikausia. Design sprint tuo kaivattua konkretiaa hankkeisiin.

Design sprintissä voidaan erityisen hyvin ratkoa ongelmia, jotka vaativat monialaista tiimiä. Monesti eri alojen osaajat eivät työskentele yhdessä päivittäin, vaan toimivat omissa siiloissaan. Design sprint tuo kaikki viikoksi intensiivisesti kehittämään yhteistä tavoitetta. Monesti sprinttiviikossa saadaan aikaan puolen vuoden työpanos.

Kaikkein suosituinta on hyödyntää design sprinttiä hankkeen lähtölaukauksena tai kun ollaan siirtymässä kohti hankintaa. Hankkeen alussa design sprint sitouttaa ja motivoi hanketiimiä ja koko organisaatiota. Design sprintissä tarkentuu fokus ja syntyy materiaalia, jolla on helppo viestiä hankkeen tavoitteista. Hankinnan ja kilpailutuksen tukena design sprint toimii myös hyvin, sillä viikon aikana toteutettava prototyyppi kokoaa ratkaisun tavoitetason, ja kiteyttää käyttäjien ja liiketoiminnan tarpeet konkreettiseen muotoon. Design sprintin prototyyppi liitetään kilpailutuksen materiaaleihin. Monesti kilpailutuksen vaatimusmäärittelyssä saattaa hukkua käyttäjien ääni, joten design sprintin prototyypillä voidaan varmistaa, että asiakaslähtöisyys on keskiössä myös hankinnassa.

Kokeile design sprint -menetelmää:

• Kun riskit ovat suuret
• Aikaa on vähän / kiire
• Jumin purkaminen
• Kun on liian hähmäistä, tarvitaan konkretiaa
• Tarvitaan monialaista tiimiä
• Hankkeen lähtölaukauksena
• Ennen kilpailutusta ja hankintaa

Design sprint Case-esimerkkejä D9-digitiimiltä

Tässä joitakin esimerkkejä D9:n design sprinteistä ja niiden aiheista:

• Aluehallintoviraston Työsuojelu: asbestipurkutyön ennakkoilmoitus
• Väestörekisterikeskus: Digitalisaation tuki -verkkopalvelun konseptointi
• Sisäministeriö: Suomen sisäinen turvallisuus
• Itä-Uudenmaan poliisi: lentokentän turvallisuuden tilannekuva
• Opetushallitus: verkkopalvelun uudistaminen
• Maistraatti: puhelinpalvelun asiakaslähtöinen kehittäminen
• Museovirasto: kuvakokoelmapalvelun uudistaminen

Design Sprintin lukujärjestys

Design sprintissä on keskiössä viikon lukujärjestys, jossa on jokaiselle päivälle selkeät tavoitteet, menetelmät ja juoksutus. Prosessiin voi ja kannattaa luottaa! Kun sprintissä on tehokas fasilitointi ja lukujärjestystä noudetetaan, voidaan aina luottaa, että perjantaina tiimillä on upeita tuloksia käsissään.

Maanantaina päätetään tavoitteeet ja määritellään ongelma.

1. Asetetaan sprinttiviikon tavoitteet. Niiden määrittelyssä voidaan ensin listata kaikkien odotukset ja ylipäätään pidemmän aikavälin tavoite, visio. Sen jälkeen rajataan ja valitaan, mihin tämä sprinttiviikko käytetään.
2. Hahmotetaan ongelmakenttä yhdessä. Tässä voi hyödyntää esimerkiksi palvelupolkua ja käyttäjäprofiileja. Materiaalit on valmisteltu etukäteen, mutta sprintissä on tärkeää käydä ne yhdessä läpi. Aihepiirin asiantuntijat voivat kertoa lyhyitä tietoiskuja. Keskeistä on, että kaikille muodostuu selkeä kokonaiskuva nykytilanteesta, tarpeista ja ongelmista.
3. Ongelman määrittelystä design sprintin fokuksen valintaan. Ongelmat voidaan esittää How might we? Miten voisimme? -muotoilukysymyksen muodossa. Sprinttitiimi äänestää tarralapuilla, mitkä HMW-kysymykset otetaan tämän sprinttiviikon käsittelyyn.

Vinkki: Maanantaina jokainen osallistuja kirjaa muistiinpanoja How might we? -muotoilukysymyksen muotoon. Kun mieleen tulee jotakin keskeistä, muodosta siitä muotoilukysymys.

Tiistaina kehitetään ratkaisuaihoita.

1. Ideoidaan vastauksia muotoilukysymyksiin eli ratkaisuja valittuun ongelmaan.
2. Inspiraatioesimerkkejä olemassa olevista palveluista. Benchmarkkataan palveluja, ratkaisuja ja toiminnallisuuksia myös oman sektorin ulkopuolelta.
3. Sketsataan eli luonnostellaan ideat paperille. Ratkaisuaihiot ideoidaan piirtämällä ja kuvaamalla eri keinoin. Jokainen sprintin osallistuja ideoi ja luonnostelee omia ratkaisuaihioita.

Vinkki: Ideakasi eli kahdeksan ideaa kahdeksassa minuutissa on nopea ja toimiva tapa saada ideointi käyntiin. Taittakaa A3-paperi kahdeksaan osaan ja laittakaa kello käyntiin. Mitä huonompi idea, sitä parempi! Piirrä, kirjoita.

Keskiviikkona karsitaan ja konseptoidaan.

1. Ideoiden kritiikki ja karsinta. Jokaisen ideoimat ratkaisuaihiot käydään läpi esimerkiksi taidegalleriana. Parhaimmat ideat äänestetään jatkoon.
2. Konseptoidaan ideat kuvakäsikirjoitukseksi. Ideat tuodaan kuvakäsikirjoitukseen, joka on ikäänkuin sarjakuva tai palvelupolku, jossa on luonnosteltu jokaisen vaiheen käyttöliittymänäkymä.

Torstaina rakennetaan prototyyppi.

1. Visualisoidaan ja konkretisoidaan ideakonsepti eheäksi kokonaisuudeksi. Prototyyppi on design sprintin päätuotos, joka kiteyttää koko viikon työskentelyn. Proton avulla käydään dialogia — keskustellaan tehokkaasti ongelmien, ideoiden ja ihmisten kanssa. Monesti proto on eräänlainen visio, joka kirittää kehittämistä vielä pitkään sprintin jälkeen. Protoa voidaan myös käyttää kilpailutuksen tukena ja sisäisessä myyntityössä.
2. Rakennetaan vuorovaikutteinen prototyyppi, jota voi testata aidoilla käyttäjillä seuraavana päivänä. Usein protossa on 3–10 käyttöliittymänäkymää.
3. Prototyyppi rakennetaan tyypillisimmin InVision-ohjelmalla. Prototyyppi voi olla mahdollisimman aidon näköinen (high fidelity) tai karkea luonnos (low fidelity).

Vinkki: Kun käyttöliittymäsuunnittelija ja osa sprinttitiimistä rakentaa protoa, muut voivat paneutua esimerkiksi service blueprint -harjoitukseen tai hankkeen tiekarttaan. Torstaina valmistellaan myös testauskäsikirjoitus.

Perjantaina protoa testataan aidoilla käyttäjillä.

1. Käyttäjien rekrytointi. Käyttäjäkohderyhmästä on tunnistettu etukäteen 3–10 henkilöä testaamaan prototyyppiä sprinttitiloissa. Käyttäjiä voi rekrytä myös ilmoittamalla sosiaalisessa mediassa.
2. Testauksen juoksutus. Testausta varten on suunniteltu testauskäsikirjoitus, jonka mukaan testaus etenee. Käsikirjoituksessa on kysymyksiä ja tehtäviä käyttäjälle. Useimmiten yksi henkilö sprinttitiimistä johtaa testausta, ja toinen havannoi ja tekee muistiinpanoja. Käyttäjälle annetaan prototyyppi tietokoneella tai mobiililaitteella. Käyttäjä suorittaa testauksessa tehtäviä, jossa hän navigoi prototyypissä.
3. Yhteenveto käyttäjien havainnoista. Testausten muistiinpanot kootaan yhteen ja käydään läpi. Proton ja konseptin eri osuuksiin kootaan keskeisimmät huomiot. Monesti tässä vaiheessa syntyy diaesitys, joka esittelee sprintin tuotokset ja keskeisimmät käyttäjäpalautteet.

Vinkki: Laita rohkeasti virkamies testauttamaan! Julkishallinnon design sprinteissä on tärkeää, että nimenomaan virkamiehet toimivat testauttajina. Käyttäjäkohtaaminen lisää asiakaslähtöisyyttä organisaatiossa ja testauttajat sitoutuvat projektiin eri tavalla. Monelle virkamielle käyttäjätestauksen vetäminen on tajunnanräjäyttävä kokemus.

Miksi design sprint sopii julkishallintoon?

Parin vuoden ja kymmenien kokeilujen perusteella voidaan sanoa, että design sprint sopii loistavasti myös julkishallintoon. D9-tiimin design sprint -kokeilujen jälkeen virastot ja ministeriöt ovat itsenäisesti ottaneet design sprintin osaksi kehittämistyötään.

Julkishallinnossa design sprint iskee, koska sen ytimessä on yhteiskehittäminen, joka tuottaa konkreettisia lopputuloksia. Monelle virkamiehelle on huumaavaa päästä tekemään kehittämistyötä monialaisessa tiimissä, luovalla otteella, vauhdikkaassa ja iloisessa ympäristössä ja kohtamaan aitoja käyttäjiä. Voikin sanoa, että design sprint on myös työntekijäkokemuksen kannalta piristysruiske.

Eniten design sprintin hyödyt näkyvät julkishallinnossa, kun olemme pystyneet korvaamaan jopa puolen vuoden esiselvitysprojekteja viikon sprintillä. Perinteiset palvelumuotoiluprojektit ovat liian usein 100-sivuinen projektiraportti, joka pölyttyy virkamiesten pöytälaatikoissa. Monissa isoissa hankkeissa tai monitoimijaprojekteissa edetään pelkällä keskustelutasolla jopa vuosia. Design sprintissä päästään nopeasti konkretiaan.

Design sprint poikkeaa ratkaisevasti esimerkiksi hackathoneista tai muista nopeista kehittämismenetelmistä siinä, että se varmistaa sekä asiakaslähtöisyyden että liiketoiminnan edut. Design sprintissä syntyy aidosti kokeilu- ja toteutuskelpoisia ideoita ja ratkaisuja.

Design sprint julkishallinnossa toimii, koska:

• Aito yhteiskehittämisen malli.
• Palvelumuotoiluprojekti minikoossa.
• Eroon pitkistä esiselvityksistä.
• Päästään nopeasti konkretiaan. Eroon pelkästä keskustelusta.
• Varmistaa asiakaslähtöisyyden sekä liiketoiminnan edut.
• Luodaan oikeasti toteutuskelpoisia ratkaisuaihioita.
• Hyödyntää ketterän kehittämisen mallia sekä tuottaa kokeiluja.

Onnistumisen edellytykset design sprintissä: 5 pointtia

Design sprintin valmistelu on keskeisessä roolissa sprintin onnistumisen kannalta. On hyvä varata 2–4 viikkoa sprintin suunnitteluun ja valmisteluun. Monesti tiimin kalenterit ovat täynnä, joten suunnittelu pitää aloittaa jo paria kuukautta aiemmin. Usein kannattaa myös kilpailuttaa sprinttiin hyvä kumppani, joka hoitaa fasilitoinnin (Sprint Master) ja prototyypin rakentamisen (käyttöliittymäsuunnittelija).

1. Valitse oikea haaste

Design sprintti onnistuu kun haasteeksi on valittu selkeä ja aidosti relevantti aihe. Haaste tulee ymmärtää, ja on hyvä miettiä: kannattaako tämä ratkaista? Mikä on tärkeää?

Vinkki: Tutki ja etsi tietoa volyymeistä. Kuinka paljon puheluita saapuu asiakaspalveluun? Mitkä ovat eniten käytetyt palvelukanavat? Kuinka pitkät vasteajat tai manuaalisen työn osuus käsittelyssä? Kuinka paljon aikaa asiakas käyttää? Volyymit voi koota typologiakarttaan tai infografiikkaan.

2. Tiimi, tilat ja ruoka

Tiimin muodostaminen ja käytännön järjestelyt ovat keskeiset tekijät sprintin onnistumisen kannalta. Monesti luovat, ilmavat tilat oman organisaation ulkopuolella auttaa motivoimaan osallistujia. Pääasia, että tilassa on paljon tyhjää seinäpinta-alaa, jonne voidaan kiinnittää viikon aikana kaikki sprintin materiaalit. Sprinttipäivät ovat tehokkaita ja usein henkisesti raskaita, joten on hyvä tarjota syötävää ja juotavaa osallistujille.

Design sprintin osallistujien eli sprinttitiimin optimaalikoko on 7 henkilöä. Tärkeintä on koota monialainen ydintiimi, jossa erilaiset roolit ovat edustettuina. Jäsenten ei tarvitse tuntea toisiaan etukäteen. Voit myös kutsua sprinttiin vierailevia asiantuntijoita ja johtoa esimerkiksi maanantaina tai keskiviikkona.

Design sprintin ydintiimin roolit:

• Sprint Master — tiukka ja kokenut sprinttifasilitoija, joka vastaa juoksutuksesta, ajasta, menetelmistä ja etenemisestä.
• Visualisoija/protoilija — käyttöliittymäprotoiluun erikoistunut muotoilija, joka osaa nopeasti rakentaa prototyypin InVision-ohjelmalla. Olisi hyvä, että visualisoijalla on myös kokemusta viimeisimmistä käyttöliittymätrendeistä.
• Päätöksentekijä — joka vastaa hankkeesta, palvelusta tai resursseista — henkilö, jota ilman sprintin tuotokset eivät etene toteutukseen. Usein henkilö on palvelun omistaja tai hankejohtaja.
• Asiakasnäkökulman edustaja — henkilö, joka on kiinteästi ollut mukana tekemässä käyttäjätutkimusta, esimerkiksi palvelumuotoilija. Henkilö keskittyy edustamaan käyttäjän näkökulmaa ja tuomaan esille käyttäjätutkimuksen havaintoja.

Vinkki: Empatiaa ei voi, eikä kannata ulkoistaa. On tärkeää, että käyttäjätieto kertyy myös omaan organisaatioon, omille asiantuntijoille — ei pelkästään konsulteille. Sprinttiä valmistelevassa käyttäjätutkimuksessa on hyvä olla mukana myös virkamiehiä, mieluiten organisaation omat palvelumuotoilijat. Jossain sprinteissä on ollut mukana aito asiakas.

• asiakasrajapinnasta tai asiakaspalvelusta virkailija
• tekninen asiantuntija, esim devaaja, ratkaisuarkkitehti, kokonaisarkkitehti
• substanssin ja liiketoiminnan asiantuntija
• palvelumuotoilija tai muu kehittämistehtävissä oleva virkamies
• tuote-/palvelunomistaja
• viestintä

3. Tutkimus ja materiaalit ennen sprinttiä

Muotoilututkimus ja keskeisten materiaalien tuottaminen ja kokoaminen ennen design sprinttiä varmistaa, että sprintissä ei kehitetä sokkona. Tutkimus ja tuotokset on hyvä koota taustamateriaalipaketiksi sprintin osallistujille etukäteen selailtavaksi. Taustamateriaalit on käydään läpi konsulttien kanssa sprint planning -kokouksessa. Sprintin ensimmäisenä päivänä materiaali levitetään sprinttiluolan seinille katselmoitavaksi.

Design sprintin valmistelun vähimmäismäärä on kerryttää peruskäyttäjäymmärrys: kuka/ketkä ovat keskeisin käyttäjäryhmä, jonka haasteita ratkaistaan? Lisäksi tulee kartoittaa nykytila: esimerkiksi käyttäjän ja virkailijan prosessit, palvelupolut tai service blueprint. Mitä käyttäjä ja virkailija kipuilee? Millaisia tehokkuus- ja vaikuttavuuskuoppia tunnistetaan?

Ennen design sprinttiä:

• valmisteleva käyttäjätutkimus: haastattelu, havainnointi (1–2 päivää)
• keskeiset materiaalit: palvelupolut tai kokemuskartat, service blueprint; käyttäjäprofiilit
• muita mahdollisia materiaaleja: substanssiteemat ja niiden lyhyet kuvaukset, esim julisteina; haastekartta

4. Design sprintin kilpailutus

Design sprinttiä ei voi, eikä kannata tietenkään, täysin ulkoistaa konsulteille. Design sprint on nimenomaan virkamiesten oma kehittämismenetelmä. Alkuaikoina kun kilpailutimme kumppaneita valtion design sprintteihin, moni konsulttitoimisto tarjosi meille sprinttiä, jossa konsultit sprinttasivat ja virkamiehet vierailivat pari tuntia päivässä. Design sprinttiin on kuitenkin hyvä hankkia kokenut vetäjä ja visualisoija, jos tätä osaamista ei vielä omassa organisaatiossa ole. Monesti on myös vaan hyvä varmistaa, että omat asiantuntijat ja virkamiesmuotoilijat voivat keskittyä osallistujan rooliin, sillä sprintin fasilitointi vaatii täyden huomion. Monella virastolla ei myös ole muotoilijoita, joilla olisi InVision-prototyyppiohjelman käyttökokemusta tai ylipäätään uusinta tietoa käyttöliittymäsuunnittelun trendeistä.

Oikean kumppanin valinta design sprinttiin on todella tärkeää ja jokseenkin vaikeaa. Moni konsulttitalo kertoo nykyisin tekevänsä design sprinttejä, mutta niillä ei välttämättä ole menetelemästä paljon kokemusta — etenkään yhdessä virkamiesten kanssa.

Tässä vinkit onnistuneen tarjouspyynnön ja kilpailutuksen tekemiseen:

• aiempi kokemus Googlen mallin Design Sprinteistä
• aiempi kokemus julkishallinnosta ja julkishallinnon design sprinteistä
• konsulttien rooli fasilitoinnissa ja protoilussa: pyydä tarjousta vain Sprint Masterista ja käyttöliittymäprotoilijasta. Tsekkaa taustat ja varsinainen kokemus ja referenssit.
• korosta virkamiesten osallistamista ja yhteiskehittämistä
• pyydä alustava viikon lukujärjestys
• design sprintistä kannattaa maksaa EUR 10 000–15 000, se sisältää kaksi konsulttia sprinttiviikoksi, Sprint Planning -session ja retrospektiivikokouksen. Lisäkustannuksia aiheuttaa tilat ja ruokailu.

5. Retropektiivi ja jalkautus

Design sprintin onnistumista mittaa tietenkin se, miten konseptit jalkautuvat ja lähtevät toteutukseen sprintin jälkeen. Toisaalta itse sprinttiviikon onnistumisen arviointia ja tulosten katselmointia ei kannata jättää välistä. Retrospektiivissä kiteytyy, mitä design sprintissä saatiin aikaan, reflektoidaan tiimin fiiliksiä yhteiskehittämisestä, ja otetaan suunta tulevaan.

Design sprintin aikana tai heti sen jälkeen on hyvä tehdä tiekartta asioiden edistämisestä: hahmotellaanko hankkeen vaiheistuista tai viedäänkö design sprintin prototyyppi osaksi kilpailutusmateriaalia, eli tuotantoa kohti? Vai hyödynnetäänkö design sprintin materiaaleja ja prototyyppiä sisäiseen ja sidosryhmien viestintään ja idean myyntityöhön? Miten materiaaleja jaetaan, ja miten design sprintistä viestitään?

Linkkivinkit design sprint -materiaaleihin

Design sprint on harvaisen hyvin kuvattu menetelmä, josta löytyy verkosta avoimesti ja ilmaiseksi todella paljon materiaaleja. Menetelmä on kuvattu erittäin yksityiskohtaisesti ja kokenut palvelumuotoilija pystyy aivan hyvin materiaalien perusteella vetämään tuloksellisen design sprintin omassa organisaatiossaan.

Kirja: “Sprint”, 2016, Jake Knapp

Design Sprint menetelmäkuvaukset ja oppaat verkossa:

• Google Ventures: http://www.gv.com/sprint/
• Google: https://designsprintkit.withgoogle.com

Design Sprint Academy:

• Loistava artikkeli design sprintin valmistelusta
• Muita loistavia Design sprint -artikkeleja Mediumissa
• Design Sprint Facilitator’s Guide

AJ&Smart:

• videoita design sprintistä

Lataa tästä design sprint julkishallinnossa -esittelydiat!

Minä olen koonnut design sprintistä suomenkielisen esittelydiasetin, joka soveltuu julkishallinnon käyttöön. Voit ladata sen täältä itsellesi ja hyödyntää omassa työssäsi julkishallinnossa.

Lisäksi olen kirjoittanut mm. valtion ensimmäisen design sprintin asiakasymmärrysvaiheesta blogin 2017.

Väestörekisterin design sprintistä keväällä 2018 löytyy Henriikka Eloluodon blogikirjoituksia Suomidigistä:

• Suomi.fi palveluntarjoajille eli SuoPa-hankkeen design sprint
• SuoPa design sprintin prototyyppi

—

Kirjoittaja Anni Leppänen oli palvelumuotoilija ja kokeilukehittämisen asiantuntija Valtiokonttorin D9 Digitalisaation tuki -tiimissä 2017–2018.
Anni Twitterissä
Anni LinkedInnissä

Tämän kirjoituksen on mahdollistanut mm.

Maria Leinvuo, jonka kanssa teimme yhdessä töitä Valtiokonttorin D9-tiimissä. Kävimme Marian kanssa esittelemässä design sprint -menetelmää Service Design Networkin Helsingin konferenssissa keväällä 2018.

Saija Niittymäki ja Jouni Nieminen, Aluehallintovirastosta, jotka pelottomasti heittäytyivät ensimmäisinä kokeilemaan design sprint -menetelmää. Heidän ikimuistoinen esitys kokemuksestamme löytyy Valtiokonttorin Digikiri-konferenssin videolta.

Kiitos myös Väestörekisterikeskuksen mahtavalle SuoPa-hankeporukalle, Wunderdogin Juhalle ja Heinille sekä Digitalistin Esalle, Terhille ja Heidille.

Kiitos Valtiokonttorin D9-tiimille, jotka rohkeasti ottivat design sprintit osaksi ydintoimintaamme! Kiitos valtion virkamiehille, joiden kanssa toteutimme kymmenen design sprinttiä vuosina 2017–2018.