21 miljoonaa ei ole neuvoteltavissa
Phil Geigerin essee
Loputtoman käteisen maailmassa bitcoin on ainoa valuutta, jonka tarjontaa ei voi muuttaa. Pysyykö Bitcoinin arvolupaus samana verkon kasvaessa ja aikuistuessa?
Bitcoin-maailmassa on kysymys, joka on ollut vailla vastausta liian kauan. Päällisin puolisin kysymys vaikuttaa varsin aiheelliselta. Se on hämmentänyt jopa monia tunnettuja Bitcoin-teknologian tuntijoita, ja edes tutkijat eivät ole onnistuneet vastamaan siihen varmuudellla. Onko bitcoin turvallinen, kun lohkopalkkiotuki loppuu?
Bitcoinilla on kiinteä 21 miljoonan kolikon kokonaistarjonta. Kokonaistarjonta tulee saataville aikataulun mukaisesti keskimäärin 10 minuutin välein; 50 BTC:tä 10 minuutin välein ensimmäisten neljän vuoden ajan, 25 BTC:tä 10 minuutin välein seuraavien neljän vuoden ajan ja edelleen puoliintuen neljän vuoden välein tapahtumassa, jota kutsutaan yleisesti “puolitukseksi”, “puoliintumiseksi” tai viime aikoina “määrällisesti koventamiseksi”. Tämä bitcoinien tuottaminen kiertoon eli lohkotuli jatkuu, kunnes kaikki 21 miljoonaa bitcoinia ovat ihmisten käytettävissä yksityisten avainten avulla. Kaikki bitcoinit on louhittu ja näin ollen lohkotukipalkkio loppunut jossain vuoden 2140 tienoilla, minkä jälkeen lohkotukea ei ole enää tarjolla. Lisäksi bitcoinissa on kiinteä määrä dataa, jonka se kykenee käsittelemään 10 minuutin välein. Tämä luo kilpailun siirtotapahtumien käsittelystä, ja tätä ilmiötä kutsutaan siirtomaksumarkkinoiksi.
Nykyään Bitcoin-verkko on turvattu ensisijaisesti lohkotuen arvolla (6,25 BTC kymmenen minuutin välein), joka on itse asiassa kaikkien bitcoinin haltijoiden maksama arvo, joka sosialisoi verkon turvallisuuden takaamisesta aiheutuvat kustannukset. Jossain vaiheessa tulevaisuudessa, kun lohkoa kohti vapautettavien bitcoinien määrä puolittuu edelleen, bitcoinin turvana on kuitenkin ensisijaisesti niiden siirtotapahtumista maksettavien palkkioiden arvo, joita bitcoin-tapahtumia toteuttavat henkilöt ovat valmiita maksamaan. Nykyiset sosialisoidut turvallisuuskustannukset, jotka maksetaan pääasiassa bitcoin-säästäjiltä saadulla arvolla, ovat hitaasti muuttumassa yksityistetyiksi kustannuksiksi, jotka tulevat bitcoin-käyttäjät maksavat siirtotapahtumiensa käsittelystä. Historiallisesti tämä siirtymäprosessi on osaltaan lisännyt louhinnan tuloja dollarimääräisesti mitattuna (ja siten kasvattanut verkon kokonaisturvallisuutta) samalla kun se on vähentänyt turvallisuuden ylläpitämisestä ja vahvistamisesta aiheutuvia kokonaiskustannuksia prosentteina Bitcoin-taloudesta.
Monet, jotka ovat epävarmoja Bitcoin-verkon turvallisuudesta tulevaisuudessa, esittävät, että Bitcoinin siirtomaksumarkkinoihin perustuvaa turvallisuusmallia ei ole testattu, ja siksi tulevaisuudessa bitcoin saattaa tarvita tietyn määrän pääteinflaatiota, jotta verkko voisi olla riittävän turvallinen. Nämä ihmiset todella esittävät, että jossain vaiheessa tulevaisuudessa meidän on ehkä jälleen sosialisoitava bitcoinin turvallisuuskustannukset muuttamalla bitcoinin kokonaistarjontaa ja ottamalla uudelleen käyttöön tai lisäämällä louhijoille maksettavaa lohkotukea.
Tätä argumenttia käytetään usein esimerkkinä selittämään, että vaihtoehtoinen kolikko eli altcoin X “asettaa turvallisuuden kiinteän rahapolitiikan edelle”. Sen sijaan, että toimitaan kiinteällä tarjonnalla ja kiinteällä tarjontasuunnitelmalla, valuutan liikkeeseenlaskun on oltava vaihtelevaa, jotta voidaan maksaa riittävästä turvallisuudesta, tai näin ainakin väitetään. Tässä artikkelissa on tarkoitus osoittaa, että nämä argumentit perustuvat todistettavasti vääriin oletuksiin , jonka jälkeen muotoilen vasta-argumenttin tällaista turvallisuusajattelua vastaan hyödyntäen aksiomaattisia oletuksia.
Seuraavassa esityksessä oletetaan, että Bitcoin on elossa, minkä voit vahvistaa aksiomaattiseksi tarkistamalla asian itse ennen jatkamista. Ennen kuin ymmärrämme, miksi Bitcoin on turvallinen tulevaisuudessa, meidän on ymmärrettävä, miksi Bitcoin on tänään elossa.
Jos Bitcoin on elossa, jatka lukemista. Jos Bitcoin on kuollut, tämä oli hauska peli ja kiitos pelaamisesta.
Miksi Bitcoin on yhä elossa?
Bitcoin on yhä elossa, koska jotkut yksilöt pitävät sitä subjektiivisesti tarpeeksi arvokkaana sen pitämiseksi elossa. Jos kukaan ei pitäisi Bitcoinia arvokkaana, se olisi kuollut. Sillä, oletko itse samaa mieltä siitä, että Bitcoin on arvokas, ei ole merkitystä. Bitcoin on elossa, koska ihmiset pitävät sitä arvokkaana, ja verkkoa pidetään elossa monin eri tavoin. Jotkut bitcoinaajat pitävät sitä hengissä käyttämällä bitcoinia säästämisteknologiana— säilömällä siihen arvoa. Jotkut näistä ihmisistä pyörittävät bitcoin-täyssolmuja, mikä tarkoittaa, että he varmistavat, että jokainen siirtolohko noudattaa verkon konsensussääntöjä. Toiset taas kirjoittavat koodia, jonka he toivovat täyssolmuja pyörittävien ja arvoa bitcoiniin tallentavien henkilöiden ottavan käyttöön. On varmasti totta, että kaikki, jotka tallentavat arvoa bitcoineihin, eivät pyöritä täyssolmuja tai kirjoita koodia, ja voi olla totta, että solmujen ylläpitäjät ja koodaajat eivät tallenna arvoa bitcoineihin. He kaikki ovat kuitenkin syy sille, että Bitcoin on elossa ja hengittää.
Ja sitten ovat vielä louhijat. Louhijat ovat myös Bitcoinin käyttäjiä, joiden ansiosta verkko on elossa, ja he tekevät sen myymällä verkolle sähköä (mahdollisimman monen SHA-256-tiivisteen muodossa sekuntiaa kohti). Näin tehdessään nämä louhija-bitcoinaajat auttavat turvaamaan verkon rahapolitiikan ja käsittelemään verkon siirtotapahtumia. Vastineeksi verkolle annetusta sähköstä louhijoille maksetaan bitcoineissa. Louhijat saavat valita, kenelle he myyvät sähköä — he voivat myydä laskentatehoa ihmisille, jotka maksavat paljon siirtotapahtumiensa käsittelystä (korkeat siirtomaksut), tai he voivat antaa sähkönsä ikään luin lahjana ihmisille, jotka eivät maksa siirtotapahtumista lainkaan (nollamaksut). Ne voivat jopa myydä sähköä tyhjistä lohkoista, joissa ei ole lainkaan siirtotapahtumia, jolloin ainoa korvaus olisi lohkotuki (tällä hetkellä 6,25 BTC 10 minuutin välein). Mitään pakkoa ei ole. Louhijat voivat myydä sähkönsä kenelle tahansa. Lopulta heidän ei tarvitse myydä sähköään lainkaan Bitcoin-verkolle, ja useimmat energiantuottajat eivät nykyään myy sähköä louhijoiden kautta Bitcoin-verkolle.
Kukaan Bitcoin-verkkoon osallistuvista (mukaan lukien louhijat) ei tiedä tarkalleen, kuinka paljon bitcoinin arvo tulee olemaan lähitulevaisuudessa; useimmat bitcoinaajat uskovat kuitenkin, että sen arvo nousee ajan mittaan, mikä on perimmäinen syy siihen, miksi kukaan hyväksyisi bitcoinia nykyisin vaihdettavasta arvosta. Silti kukaan ei tiedä, mikä bitcoinin arvo on huomenna. Onneksi Bitcoin-verkossa on fiksu toiminto, joka varmistaa, että niin kauan kuin bitcoin on arvokas jollekin ihmisjoukolle maailmankaikkeudessa, on aina olemassa taloudellinen kannustin myydä sähköä verkon turvaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että rahapolitiikkaa ylläpidetään arvon vaihteluista huolimatta — Bitcoinin vaikeusasteen säätömekanismi. Vaikeusasteen säätö sovittaa verkon turvaamaan Bitcoinin kiinteän rahapolitiikan ja sen 10 minuutin keskimääräisen lohkovälin täysin riippumatta Bitcoin-verkon arvosta missään muussa valuutassa tai verkon osallistujien määrässä mitattuna. Se vain tasapainottaa uudelleen verkon vaatiman laskentatehon luomiseen tarvittavan sähkön määrän (jokaisen 2016 lohkon välein) varmistaakseen, että lohkoaika ja uusien bitcoinien tarjonta pysyvät kiinteässä aikataulussa.
Verkkoa ulkoisesti tarkasteleville tämä tarkoittaa yleensä sitä, että jos verkon arvo nousee, verkon vaatiman sähkön määrä kasvaa, ja jos arvo laskee, verkon vaatiman sähkön määrä laskee. Tämä säätely varmistaa, että jonkun on aina kannattavaa myydä sähköä verkkoon riippumatta bitcoinin hinnasta muissa valuutoissa mitattuna. Voimme vahvistaa, että tämä toimii tarkoituksenmukaisesti tänään, koska kuten olemme aiemmin todenneet, bitcoin on edelleen elossa ja on säilyttänyt keskimääräisen lohkovälinsä, vaikka sen arvo, laskentateho ja vaikeusaste ovat vaihdelleet hurjasti viimeisten 11 vuoden aikana.
Kaikki Bitcoin-verkon osallistujat ovat vapaaehtoisesti valinneet tämän järjestelmän monista syistä, joista yksi on se, että bitcoin on valuutta, jonka tarjonta on äärettömän niukkaa. Itse asiassa se saattaa olla ainoa absoluuttisen niukkuuden muoto, jonka ihmiskunta on tähän mennessä kohdannut, mikä on ensisijainen syy siihen, miksi bitcoin on arvokasta. Kiinteä 21 miljoonan kappaleen tarjonta on se, mistä bitcoin saa arvonsa, ja se selittää, miksi on ylipäätään olemassa arvoa, jolla sen takaamiseksi luotavasta turvallisuudesta voi maksaa. Ilman kiinteää tarjontaa ei olisi mitään tarpeeksi arvokasta turvattavaksi. Mutta sen turvaaminen on mahdollista vain, kun yksilölliset kannustimet sovitetaan yhteen selkeästi määriteltyjen sääntöjen, matematiikan ja koodin avulla.
Tämä niukkuus vahvistuu, kun verkko hajautuu ajan myötä yhä enemmän. Kun yhä useammat ihmiset ymmärtävät tämän niukkuuden ja näkevät Bitcoinin arvokkaana suojattavaksi, he valitsevat yhden tai useamman edellä mainituista menetelmistä sen suojaamiseksi, mikä tekee siitä arvokkaamman, mikä puolestaan kannustaa muita kokeilemaan sitä. Kyseessä on takaisinkytkentämekanismi, joka perustuu siihen, että Bitcoinin kannustimet toimivat oikein.
Siirtomaksumarkkinoita on testattu 11 vuoden ajan
Yleinen väite siitä, että Bitcoinin “turvamalli on testaamaton”, on virheellinen. Bitcoin on ollut elossa ja sitä on testattu jatkuvasti jo yli 11 vuoden ajan, ja sen säännöt ovat olleet kaikkien niistä kiinnostuneiden osallistujien tiedossa koko sen olemassaolon ajan. Selkeät säännöt, jotka kaikki osallistujat voivat niin halutessaan itsenäisesti tarkistaa, ovat välttämättömiä bitcoinin tarjonnan ylläpitämiseksi. Bitcoinin kiinteä tarjonta on yksi sen arvonnousun tärkeimmistä ajureista, ja kun bitcoinin arvo kasvaa, yhä useammat ihmiset saattavat haluta myydä sähköä verkolle. Bitcoinin haltijat maksavat sähköntuottajille markkinahintaa turvallisuudesta, joka säädetään uudelleen 2016 lohkon välein vaikeusasteen säätömekanismin avulla. Energiantuottajat jatkavat sähkön myyntiä bitcoinaajille vain, jos se, mitä he saavat vastineeksi energian myynnistä, on riittävän arvokasta.
Verkon sähkökulutus kasvaa seuraavien asioiden funktiolla:
- Useammat ihmiset säilövät arvoa bitcoiniin
- Vaikeusasteen säätö
- 21 miljoonan bitcoinin yhä luotettavampi rahapolitiikka
- Kilpailu rajallisesta lohkotilasta eli lohkokaistasta
Verkkoa turvaavan laskentasähkön määrä kasvaa pitkällä aikavälillä. Tämä tarkoittaa, että bitcoinin arvo on noussut niin paljon, että vaikka nykyinen nimellinen lohkopalkkio on pienempi kuin koskaan aiemmin Bitcoin-verkon olemassaolon aikana, verkko on turvallisempi kuin koskaan ennen. Lohkopalkkion ostovoima (tai reaalinen arvo) kasvaa edelleen, vaikka nimellinen lohkopalkkio jatkuvasti pienenee.
Mutta tarkastellaan sitä, mitä epäilijät haluavat sanoa: nykyään lohkopalkkio, joka on kaikkien bitcoinaajien maksama sosialisoitu kustannus, kattaa suurimman osan siitä arvosta, joka maksetaan louhijoille vastineeksi verkolle luovutetusta sähköstä. Mitä tapahtuu, kun siirtomaksut ovat ainoa kannustin louhijoille myydä sähköä verkolle? Monet epäilijät sanovat jotain seuraavaa:
“Jos oletetaan bitcoinin arvon olevan X dollaria, siirtomaksujen on oltava vähintään Y dollaria, jotta ne kattaisivat tällöin louhinnan kulut ilman lohkotukea.”
Tämä teoreettinen siirtomaksujen arvio kuulostaa yleensä melko pelottavalta, mutta yllä olevaan lausuntoon sisältyy kolme heikosti perusteltua heikkoa oletusta, jotka perustuvat syvälle juurtuneeseen taipumukseen tarkastella ja mitata bitcoinia toisessa valuutassa!
- Väärä oletus 1: Oletetaan, että bitcoinin arvo on X dollaria. Bitcoinilla ei tule koskaan olemaan täysin vakaata arvoa. Arvo on subjektiivista, ja bitcoinin tämänhetkisessä bootstrapping-vaiheessa se on äärimmäisen epävakaa. Vaikeusasteen säätö sovittaa verkon sähkön kysynnän uudelleen varmistaakseen, että haltijat maksavat markkinahintaa turvallisuudesta.
- Väärä oletus 2: Siirtomaksujen on oltava Y dollaria. Mikä on dollarin arvo? Tämän päivän arvo? Miksi yritämme mitata tulevaisuutta tämän päivän dollarin arvolla? Historiallisesti siirtotapahtumat ovat ajan mittaan halventuneet satosheissa mitattuna, kun ihmiset ovat keksineet luovia tapoja lähettää pienempiä datamääriä.
Bitcoin-verkko ei kykene ymmärtämään bitcoinin arvoa muussa valuutassa mitattuna. On vain se, mitä bitcoinin siirtäjät päättävät tarjota siirtomaksuna saadakseen bitcoin-siirtonsa sopivalla hetkellä mukaan lohkoihin, ja mitä kaivostyöläiset päättävät tehdä sähkön myymisen suhteen. Nämä kaikki on mitoitettu siten, että lohkoajat ovat johdonmukaisia ja vaikeusasteen säätö päätyy markkinatasapainoon. - Väärä oletus 3: Nykyisten louhintakustannusten käyttäminen tulevaisuuden arvioinnissa. Tiedämme kokemuksellisesti, että laskentatehosta tulee rajakustannuksiltaan edullisempia, kun Bitcoin-louhintaan suunnitellut ASIC-piirit kehittyvät, ja tiedämme bitcoinin tulevan arvon olevan vaikeasti arvioitavissa. Tämän järjestelmän syötteet ovat sähkö (tiivisteiden muodossa, joilla ansaitaan jotain arvokasta) ja vaikeusasteen säästömekanismi, joka mitoittaa verkon vaikeusasteen aina niin, että jonkun kannattaa myydä verkolle sähköä. Näin löydetään markkina-arvo turvallisuudelle. Tiedämme myös, että valtava enemmistö energiantuottajista ei vielä halua myydä ylimääräistä sähköään Bitcoin-verkolle. Kun he huomaavat, että Bitcoin-verkkoa voidaan käyttää keinona ylijäämäsähkön muuttamiseksi rahaksi, laskentateholla tuotettujen tiivisteiden arvo laskee edelleen huomattavasti.
Jos bitcoin on yhä elossa tänään, bitcoinin arvo ja osallistujien määrä vaihtelee jatkuvasti, halvan sähkön tarjonta ja ASIC-piirien tarjonta ovat valtaisat ja kasvavat edelleen, ja vaikeusasteen säätö mitoittaa Bitcoinin sen varmistamiseksi, että bitcoinaajat maksavat aina markkinahinnan turvallisuudesta, mikä on viimeinen huomioon otettava panos?
Käyvätkö ihmiset tänään kauppaa ja maksavatko he siirtomaksut bitcoinissa? Jos vastaus tähän kysymykseen on “kyllä”, siirtomaksumarkkinat ja Bitcoinin turvallisuus toimivat odotetulla tavalla.
Esimerkkinä tämän tarkemmasta erittelystä mainittakoon, että vuonna 2010 Laszlo Hanyecz maksoi tunnetusti 10 000 BTC kahdesta pizzasta. Vähemmän tunnettu tosiasia on, että hän maksoi 1 BTC:n siirtopalkkion. Yhden BTC:n arvo oli tuolloin noin 0,004 dollaria, ja koko verkon laskentateho oli tuolloin 0,000075 TH/s. Yhteensä 51 BTC:n kokoinen lohko, mukaan lukien louhijoille maksetut tuet ja palkkiot, oli arvoltaan noin 20 senttiä tiivistetuotantoon kuluttua sähköä. Tämän päivän hinnoin pelkästään hänen maksamansa palkkio on arvoltaan noin 7 300 dollaria. Näihin aikoihin suurimman osan verkon kuluttamasta sähköstä lahjoittivat harrastajat, koska bitcoinilla oli hyvin vähän arvoa, paitsi niille muutamille ihmisille, joille kyse oli kokeilusta. Kymmenen vuotta myöhemmin täpötäydessä lohkossa 625027 oli 28 miljoonalla satoshin (0,28 BTC) verran siirtomaksuja, jotka olivat arvoltaan noin 2 000 dollaria, ja verkossa oli tällöin laskentatehoa 104 miljoonaa TH/s verran. Näiden siirtomaksujen arvo voi tulevaisuudessa olla 20 000, 200 tai 200 000 dollaria.
Viime kädessä väite tiivistyy siihen, että emme voi ennustaa bitcoinin tulevaa arvoa, joten Bitcoin-verkko saattaa vaatia vähemmän turvallisuutta kuin se nyt vaatii, jos BTC:n arvo laskee. Bitcoin-verkko on kuitenkin suunniteltu niin, että tietyn satoshin arvo ei vaikuta sen toimintaan, ellei arvo ole täysin nolla, ja sen vuoksi Bitcoin-verkko toimii hyvin riippumatta siitä, minkä hinnan tai summan tai summaa ihmiset maksavat satoshina siirtotapahtumasta. Tulevaisuuden arvolla ei ole vaikutusta verkon toimintaan, ainoastaan louhintaan tarvittavan sähkön määrään.
Inflaatio “ratkaisuna” turvallisuuteen
Edellä todettiin, että Bitcoinilla ei ole turvallisuusongelmaa, koska kannustimet ovat yhdenmukaiset siten, että turvallisuudesta maksetaan aina markkinahintaa sen nykyarvon perusteella. Tehdään tästä huolimatta poikkeus ja oletetaan virheellisesti, että Bitcoin saattaa olla epäturvallinen (eikä se jostain syystä ole vielä kuollut). Vaikka se olisikin epäturvallinen, ajatus kiinteän tarjonnan muuttamisesta turvallisuuden parantamiseksi on äärimmäisen keynesiläistä talouslogiikkaa, eikä sillä ole todellisuuspohjaa.
Ajatus kiinteän tarjonnan muuttamisesta juontaa juurensa virheelliseen perusolettamukseen, jonka mukaan rahahyödykkeen lisäyksiköiden tuottaminen kasvattaa arvoa. “Number go bigger equal everybody be bigger happy” saattaisi olla jonkun altcoinaajan, nobelistin tai keskuspankkiirin iskulause.
Valitettavasti rahainflaation sisällyttäminen talouteen ei voi Cantillon-vaikutusten takia tehdä kenestäkään muusta “suuremmin iloisiksi” kuin niitä, joilla on valta painaa rahaa, ja tietysti myös rahanpainajien lähimmät ystävät voivat olla iloisia saamastaan uudesta rahasta. Ne, jotka saavat uuden rahan ensin, hyötyvät siitä eniten, koska hinnat eivät ole vielä sopeutuneet uuteen rahamäärään. Cantillon-vaikutukset kuvaavat sitä, miten tieto valuutan arvon alenemisesta rahamäärän lisääntyessä leviää yhteiskunnassa epätasaisesti, mikä antaa etulyöntiaseman niille, joilla on valta painaa rahaa, ja aiheuttaa taloudellista harmia niille, jotka ovat kauimpana rahakoneesta. Valuutta ei ole tuottavaa — se ei ole yritys. Suurempi kokonaistarjonta merkitsee vain sitä, että jokainen yksittäinen valuuttayksikkö on arvoltaan vähäisempi, ja arvo siirtyy niiltä, joilla on valuuttaa hallussaan, niille, jotka luovat lisää valuuttayksiköitä ja jakavat niitä tuttavilleen ja kavereilleen, ennen kuin muut ymmärtävät säästöjensä arvon sulavan.
Valuutan hyöty tulee siitä, että se säilyttää ja välittää arvoa tehokkaasti. Arvoa säilytetään ja välitetään tehokkaasti, kun järjestelmän tuottama tarjonta ja säännöt ovat läpinäkyvät, eikä tietyille osallistujille ole myönnetty etuoikeuksia. Tarjonnan vääristäminen vain vääristää valuutan edellytyksiä suorittaa arvoa säilyttävä ja välittävä tehtävänsä; se ei itsessään tee valuutasta arvokkaampaa tai turvallisempaa.
Kiinteä tarjonta lisää turvallisuutta
Nykyinen lohkopalkkio on maksu, jonka jokainen bitcoinaaja maksaa energiantuottajille, jotka myyvät verkolle sähköä louhintaa varten. Tämän tukimaksun maksaminen kannattaa tänään, koska kaikki 21 miljoonaa bitcoinia ovat jo olemassa, ja jos jokin tarjonnassa muuttuu, konsensuksen ulkopuolisen haarauman omistajat voivat myydä uutta polettia (rahaketta) bitcoineja vastaan, mikä varmistaa, että bitcoinien tarjonta säilyy ennallaan.
Bitcoinin bootstrapping-vaiheessa verkolle sähköä tarjoaville louhijoille tarjotaan mahdollisuus olla sisällyttämättä (ainakaan jollain aikavälillä) yhtäkään siirtotapahtumaa lohkoihin, koska kaikki bitcoinaajat maksavat maksun lohkotukena säilytetystä arvosta. Älä mene lankaan. Kaikki bitcoinin käyttäjät maksavat tänään jokaisesta prosessoidusta lohkosta riippumatta siitä, ovatko he osa siirtotapahtumaa vai eivät.
Tämä johtaa Bitcoinin bootstrapping-vaiheessa väistämättä yhteismaan ongelmaan, koska yksittäiset ihmiset voivat käyttää BTC:tä (kamalaa!) kaikkien maksamien siirtopalkkioiden avulla, ja louhijoille maksetaan, vaikka he käsittelisivät vain tyhjiä lohkoja. Kun lohkotukipalkkio vähenee, louhijoiden on entistä vaikeampaa myydä sähköä tyhjistä lohkoista — louhitun lohkon arvo ei enää riipu kaikkien maksamasta lohkotuesta (kirjoitushetkellä 6,25 BTC) kohti bitcoin-siirtoja toteuttavien maksamia siirtomaksuja. Tämä ei kuitenkaan haittaa, koska jo nykyisessä mittakaavassa on täysiä lohkoja, joissa yksittäiset henkilöt maksavat siirtopalkkioita. Jos meillä on jo täysiä lohkoja tällä hetkellä, uusien käyttäjien lisääminen todennäköisesti kasvattaa valuutan ja lohkotilan arvoa entisestään. Tästä huolimatta emme voi koskaan ennustaa bitcoinin tulevaa arvoa, koska voimme vain nähdä, että verkko toimii odotetusti arvon ulkoisista heilahteluista huolimatta.
Kun Bitcoin-verkolle suunnatun sähkön myyminen muuttuu kilpailullisemmaksi, tämä edistää energiateollisuuden erikoistumista eri osa-alueilla. Tietyt toimijat keskittyvät ASIC-sirujen valmistamiseen, toiset toimijat etsivät ja hyödyntävät edullisimpia energialähteitä, ja toisten toimijoiden on optimoitava se, miten bitcoin-siirrot ryhmitellään lohkoihin voittojen maksimoimiseksi. Lopuksi voidaan kehittää kokonaisia Bitcoin-louhinnan johdannaismarkkinoita, jotka edesauttavat järjestelmän resilienssiä ja selviytymistä minkä tahansa toiminnan häiriötilanteista, kuten Teksasin energiamarkkinoiden johdannaiset osoittavat.
Kiinteiden sääntöjen, kovan kilpailun, kasvavan kokoluokan ja erikoistumisen seurauksena Bitcoin-louhinta hajaantuu ajan myötä, mikä lisää entisestään verkon turvallisuutta. Bitcoinin tarjonnan muuttaminen, olettaen, että kaikki vain suostuisivat siihen (surkea oletus), tuhoaisi nämä kannustimet hajauttaa toimintaa vähentämällä louhijoiden tarvetta löytää tehokkaampia energialähteitä, parantaa ASIC-siruteknologiaa ja käsitellä mahdollisimman paljon siirtotapahtumia . Jos kaikki maksavat sähköntuottajille riippumatta siitä, miten hyvin he suoriutuvat tehtävistään, se antaa tilaa kuppaamisella, jonka vuoksi kaikki bitcoinaajat maksavat turvallisuudesta enemmän kuin on tarpeen!
Lähetä se
Inflaation kasvattaminen tuhoaisi Bitcoinin arvolupauksen kokonaan todistamalla jälleen kerran, että on naurettavan helppoa tulostaa rahaa ja luoda kopioita digitaalisista asioista. Kaikki muut valuutat todistavat tämän.
Digitaalinen niukkuus on ainutkertainen ilmiö.
Bitcoinin paras suoja kaikkia muita valuuttoja vastaan on sen järkähtämättömässä rahapolitiikassa, jonka kaikki bitcoiniin arvoa säilövät yksilöt voivat toteuttaa sekä sosiaalisesti että teknisesti. Bitcoinin aikuistuessa tullaan todennäköisesti huomaamaan inflaatiovirheitä, ehdottomia haaraumia ja uusia kryptovaluuttoja. Sosiaalinen konsensus tulee tällöin peliin mukaan sen varmistamiseksi, että 21 miljoonan ehdoton tarjontapolitiikka ei rikkoudu. Miltä sosiaalinen konsensus näyttää?
Jos olet edelleen sitä mieltä, että Bitcoinin rahapolitiikka on epäturvallista ja nojaa hatariin oletuksiin, voit vapaasti luoda oman haarauman, joka pitää inflaatiokomponentin sisällään. Se on naurettavan helppoa; kyseessä on vapaa ja arvoin raha, ja kaikkia ideoita voidaan kokeilla avoimessa kilpailussa.
Tästä huolimatta, kun Bitcoinista luodaan lisää kopioita, teen sen, mitä olen tehnyt kaikkien haaraumien, airdroppien ja äärettömän inflatoristen valuuttojen tapauksessa — vaihdan ne kaikki bitcoineiksi, joita on äärimmäisen niukalti. Tämä prosessi siirtää vaurautta niiltä, jotka eivät ymmärrä taloutta, niille, jotka ymmärtävät. Rahayksiköiden lisääminen ei luo arvoa, se vain siirtää sitä. Olen henkilökohtaisesti optimistinen sen suhteen, että prosessi, jossa varallisuutta siirretään niiltä, jotka eivät ymmärrä näitä käsitteitä, niille, jotka ymmärtävät, johtaa ihmiskunnan kannalta myönteisiin tuloksiin tulevaisuudessa.
Muiden valuuttojen tapauksessa mielivaltaisten valuuttayksiköiden luominen on mielivaltaisen helppoa. Bitcoinissa 21 miljoonasta ei neuvotella.
—
Kirjoituksessa näkemykset ovat nimenomaisesti omiani, jotka eivät välttämättä edusta Unchained Capitalin tai kollegojeni näkemyksiä. Kiitos Parker Lewisille, Will Colelle ja Alex Smithille artikkelin läpikäynnistä ja arvokkaasta palautteesta.
Suomennos Phil Geigerin (Twitter) kirjoittamasta artikkelista “21 Million is Non-Negotiable”. Artikkeli on julkaistu alun perin Unchained Capitalin blogissa 9.4.2020.
Phil työskentelee Unchained Capitalin tuotemarkkinointijohtajana. Unchained Capital on amerikkalainen bitcoiniin keskittyvä rahoituspalveluyritys, joka tarjoaa pitkäaikaisille bitcoinin haltijoille suojattuja monen allekirjoituksen säilytysratkaisuja ja innovatiivisia rahoituspalveluita.
Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter).
