21 oppituntia

12. oppitunti: Rahan historia ja tuho

Thomas Brand
Brandin kirjasto
6 min readOct 31, 2019

--

Eipä kannattanut enää istua pikku oven luona, mitäpä hyötyä siitä oli. Liisa palasi pöydän luo arvellen, että hän ehkä löytäisi sieltä uuden avaimen tai jonkin käsikirjan, jossa olisi neuvoja, miten ihminen voi supistua kokoon kuin kaukoputki. Ja miten ollakaan, tällä kertaa hän löysi pienen pullon. “Se on nyt vasta ilmestynyt siihen”, päätteli Liisa ja ihmetteli pulloa. Sen kaulaan oli sidottu paperiliuska, johon oli suurilla, kauniilla kirjaimilla painettu: “Juo minut.” On helppo sanoa: “Juo minut”, mutta Liisa oli pieni viisas tyttö eikä hätäillyt. “Katsotaanpa ensin”, tuumi hän, “onko tässä pääkallonkuva.” (Kuvalähde: Owlcation)

Hän oli näet lukenut monta jännää kertomusta lapsista, jotka olivat polttaneet itsensä, joutuneet petojen saaliiksi tai muuhun pahaan pelkästään, koska eivät olleet totelleet vanhempain ihmisten varoituksia, kun he esimerkiksi kielsivät tarttumasta tulikuumaan hiilihankoon tai terävään veitseen. Hän tiesi myös, että ennemmin tai myöhemmin käy huonosti, jos juo pullosta, johon on merkitty pääkallonkuva.

Monet ihmiset ajattelevat, että rahan takeena on kulta, joka on lukittu suuriin paksujen seinien suojaamiin holveihin. Tämä ei ole ollut totta enää moniin vuosikymmeniin. En ole varma, mitä ajattelin, koska olin paljon pahemmissa vaikeuksissa. Minulla ei nimittäin ollut käytännössä mitään ymmärrystä kullasta, paperirahasta tai siitä, miksi rahan olisi ylipäätään oltava minkään muun takaamaa.

Yksi asia Bitcoinista oppimisesta on fiat-rahasta oppiminen: mitä se tarkoittaa, mistä se tuli ja miksi se ei ehkä olekaan paras kaikista ideoista. Mitä fiat-raha siis tarkalleen ottaen on? Ja miten lopulta päädyimme käyttämään sitä?

Jos fiatilla eli mahtikäskyllä määrätään jotain, se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että se määrätään muodollisella valtuutuksella tai ehdotuksella. Näin ollen fiat-raha on rahaa vain siksi, että joku sanoo sen olevan rahaa. Kaikki valtiot käyttävät nykypäivänä fiat-valuuttaa, joten tämä joku on myös sinun oma valtiosi. Valitettavasti et voi vapaasti olla eri mieltä tästä arvolupauksesta. Huomaat nopeasti, että tämä valtuutus on kaikkea muuta kuin väkivallatonta. Jos kieltäydymme käyttämästä paperivaluuttaa liiketoiminnassa tai verojen maksamiseen, ainoat ihmiset, joiden kanssa voit keskustella taloustieteestä, ovat vankitoverisi.

Fiat-rahan arvo ei johdu sen luontaisista ominaisuuksista. Se, kuinka hyvä tietyntyyppinen fiat-raha on, korreloi vain niiden poliittisen ja verotuksellisen (epä)vakauden kanssa. Sen arvo asetetaan mielivaltaisesti asetuksella.

fi·at /ˈfēˌät,ˈfēət/ — “Tulkoon”, “Tapahtukoon”

Viime aikoihin asti käytettiin kahta rahatyyppiä: hyödykerahaa, joka itsessään valmistettiin kallisarvoisista asioista, ja edustavaa rahaa, joka yksinkertaisesti edustaa arvokkaita asioita, enimmäkseen nimellisesti.

Olemme jo käsitelleet edellä hyödykerahaa. Ihmiset käyttivät erityisiä luita, simpukankuoria ja jalometalleja rahana. Myöhemmin rahana käytettiin pääasiassa jalometalleista valmistettuja kolikoita. Toistaiseksi vanhin löydetty kolikko valmistettiin luonnollisesti kulta- ja hopeaseoksesta yli 2700 vuotta sitten. Jos Bitcoinissa on jotain uutta, kolikon (engl. coin) ei sitä ole.

Lyydialainen elektrumista valmistettu kolikko (staateri)

Osoittautuu, että kolikoiden hamstraaminen, tai hodlaaminen nykypäivän ilmaisua käyttääkseni, on melkein yhtä vanha tapa kuin kolikot. Varhaisin kolikoiden hodlaaja oli joku, joka laittoi satoja tällaisia kolikoita ruukkuun ja hautasi sen temppelin perustoihin 2500 vuotta sitten. Melko hyvä kylmävarastointi, jos minulta kysyt.

Yksi jalometallikolikoiden käytön haittapuolista on, että niitä voidaan “leikata”, mikä vähentää kolikon arvoa merkittävästi. Uusia kolikoita voidaan lyödä leikkeistä, mikä kasvattaa rahan tarjontaa ajan myötä, heikentäen samalla jokaisen yksittäisen kolikon arvoa. Ihmiset kirjaimellisesti rapsuttivat kolikoista niin paljon hopeaa hopeadollareistaan kuin mahdollista. Mietin, millaisia Dollar Shave Club -mainoksia heillä oli tuolloin käytössään.

Kuvalähde: Ibrahim Rifath / Unsplash

Valtiovalta ottaa inflaation annettuna silloin, kun ne tekivät sitä. Historiallisesti valtiovalta on puuttunut rajuin toimin kaikenlaiseen sissimäiseen rahan arvon alentamiseen, joka ei ole niiden omassa valvonnassa. Klassisella virkavalta ja rosvot -tyylillä kolikoiden leikkaajista tuli entistä luovempia, jonka vuoksi kolikkopajojen mestarien oli oltava vielä luovempia omissa vastatoimissaan. Principia Mathematica -teoksestaan tuttu maailmankuulu fyysikko Isaac Newton oli yksi näistä aiempien aikojen mestareista. Hänen ansiostaan kolikoiden reunoihin ryhdyttiin tekemään pieniä reunamerkintöjä, joita kolikoissa on yhä edelleen. Kolikoiden ulkoreunojen helpon hiomisen kissanpäivät ovat takanapäin.

Kolikot kärsivät edelleen muista haasteista, vaikka edellä mainittuja menetelmiä kolikoiden metallipitoisuuden keinotekoista alentamista vastaan otettiin käyttöön. Kolikot vievät paljon tilaa eikä niitä ole kovin kätevää kuljettaa mukanaan, varsinkin kun siirretään suuria määriä arvoa. Valtavan hopeadollarilaukun ottaminen mukaan uuden Mersun ostamiseksi ei ole kovin käytännöllistä.

Puhutaan hieman saksalaisista asioista: toinen mielenkiintoinen tarina on se, mistä Yhdysvaltain dollari sai nimensä. “Dollari”-sana on peräisin saksankielisestä sanasta Thaler, lyhenne sanasta Joachimsthaler. Joachimsthaler oli kolikko, joka lyötiin böömiläisessä Sankt Joachimsthalin kaupungissa nykyisessä Tšekissä. Taalarilla viitattiin yksinkertaisesti siihen, että joku (tai jokin) tulee ja on peräisin tuosta nimenomaisesta laaksosta, ja koska Joachimsthal oli laaksossa sijainnut hopeakolikoiden tuotantokeskittymä, ihmiset kutsuivat näitä hopearahoja yksinkertaisesti taalareiksi. Taalari (saksaksi) muuttui daaldereiksi (hollanniksi) ja lopulta dollareiksi (englanniksi).

Alkuperäinen “dollari”. Pyhä Joakim on kuvattu kaavussaan ja velhohatussaan. (Kuvalähde: cc-by-sa Berlin-George)

Edustuksellisen rahan käyttöönotto ennakoi kovan ja kestävän rahan tuhoa. Kultasertifikaatit eli -todistukset otettiin käyttöön vuonna 1863 ja noin viisitoista vuotta myöhemmin hopeadollari korvattiin myös hitaasti, mutta varmasti paperiedustajalla: hopeatodistuksella.

Ensimmäisten hopeatodistusten käyttöönotosta kesti noin 50 vuotta, kunnes nämä paperin palat muuttuivat joksikin, jonka me tänään tunnustamme Yhdysvaltain dollariksi.

Yhdysvaltain yksi hopeadollari vuodelta 1928. Siinä lukee: “Payable to the bearer on demand” / “Maksettava haltijalle tämän pyynnöstä” (Kuvalähde: Smithsonian-instituutin kansallinen numismaattinen kokoelma)

Huomaa, että yllä oleva vuoden 1928 Yhdysvaltain hopeadollaria kutsutaan edelleen hopeatodistukseksi, mikä osoittaa, että tämä on todellakin yksinkertaisesti vain asiakirja, jossa todetaan, että tämän paperilapun haltijalle ollaan velkaa hopeassa. On mielenkiintoista huomata, että tämän tekstin, joka osoittaa tämän, koko pieneni ajan myötä. Viitteet “todistukseen” katosivat jonkin ajan kuluttua täysin, ja se korvattiin vakuuttavalla lausunnolla, että nämä ovat Yhdysvaltain keskuspankin seteleitä (engl. Federal Reserve Note) eli käytännössä keskuspankin maksusitoumuksia.

Kuten edellä mainittiin, sama tapahtui kullan tapauksessa. Suurin osa maailmasta toimi bimetallijärjestelmässä eli kaksimetallikannassa, mikä tarkoittaa sitä, että kolikot valmistettiin pääasiassa kullasta ja hopeasta. Kultatodistukset, jotka voitiin lunastaa kultakolikoissa, olivat ilmeinen teknologinen parannus. Paperi oli kätevämpää, kevyempää ja koska sitä voidaan jakaa mielivaltaisesti painamalla seteleihin aina vain pienempiä numeroita, paperitodistuksia oli helpompi jakaa pienempiin yksiköihin.

Muistuttaakseen haltijoita (käyttäjiä) siitä, että nämä todistukset edustivat todellista kultaa ja hopeaa, ne värjättiin vastaavalla tavalla ja tämä todettiin selvästi itse todistuksessa. Voit sujuvasti lukea ylhäältä alas:

“This certifies that there have been deposited in the treasury of the United States of America one hundred dollars in gold coin payable to the bearer on demand.”

“Tämä vahvistaa, että Amerikan Yhdysvaltojen valtiovarainministeriöön on talletettu 100 dollaria kultakolikoina, joka maksetaan haltijalle pyynnöstä.”

Yhdysvaltain sata hopeadollaria vuodelta 1928. (Kuvalähde: Smithsonian-instituutin kansallinen numismaattinen kokoelma)

Vuonna 1963 kaikkien äskettäin liikkeeseen lasketuista seteleistä poistettiin teksti “MAKSETTAVA HALTIJALLE TÄMÄN PYYNNÖSTÄ”. Viisi vuotta myöhemmin kulta- ja hopearahojen lunastus päättyi.

Paperirahojen alkuperästä ja ideasta kertovat sanalliset viitteet poistettiin. Kultainen väri katosi. Jäljelle jäi vain paperi ja sen mukana tuli valtion mahdollisuus painaa paperia niin paljon kuin se haluaa.

Kultakanta poistettiin vuonna 1971 ja tämä satavuotinen käsienheiluttelu oli tullut päätökseensä. Rahasta tuli illuusio, jonka me kaikki jaamme tähän päivään: fiat-raha. Se on jonkin arvoista, koska joku, joka käskee armeijoita ja pyörittää vankiloita, sanoo, että se on jonkin arvoista. Jokaisesta kierrossa olevassa dollarissa lukee: “TÄMÄ SETELI ON LAILLINEN MAKSUVÄLINE”. Toisin sanoen, se on arvokasta, koska seteli sanoo niin.

Nykyisin käytössä oleva vuoden 2004 dollarisarjan kahdenkymmenen dollarin seteli. “TÄMÄ SETELI ON LAILLINEN MAKSUVÄLINE”. (Kuvalähde: Smithsonian-instituutin kansallinen numismaattinen kokoelma)

Tämän päivän seteleissä on toinenkin mielenkiintoinen opetus, joka on piilotettu näkyvistä. Toisella rivillä lukeaa, että kyseessä on laillinen maksuväline “KAIKKIEN VELKOJAN, YKSITYISTEN JA JULKISTEN” suorittamiseen. Se, mikä voi olla ilmeistä taloustieteilijöille, oli minulle yllättävää: kaikki raha on velkaa. Päähäni sattuu edelleen, ja jätän rahan ja velan suhteen pohdiskelun lukijan vastuulle.

Kultaa ja hopeaa käytettiin rahana vuosituhansien ajan kuten olemme huomanneet. Ajan myötä kullasta ja hopeasta valmistetut kolikot korvattiin paperille. Paperi hyväksyttiin hitaasti maksuvälineeksi. Tämä hyväksyntä loi harhakuvan — illuusion siitä, että itse paperilla on arvoa. Lopullinen ratkaisu oli katkaista tyystin yhteys edustuksellisen ja todellisen välillä: kultakannan poistaminen ja kaikkien vakuuttaminen siitä, että paperi itsessään on arvokasta.

Bitcoin opetti minulle rahan historiasta ja taloushistorian suurimmasta taikatempusta: fiat-valuutasta.

Alas kaninkoloon

--

--

Thomas Brand
Brandin kirjasto

Curious observer. Interested in economics, fintech, Bitcoin, philosophy, strategy, innovation & existential risks.