Bitcoin ei ole liian hidas
Ensin pikkuhiljaa ja sitten yhtäkkiä
Kirjassaan Zero to One: Notes on Startups, or How to Build the Future Peter Thiel hahmottelee uuden teknologian vaikutuksia sellaisen tulevaisuuden rakentamiseen, josta kaikki hyötyvät. Vaikka kirja keskittyy yksilöihin ja yrityksiin, bitcoin rahajärjestelmänä on lopullinen teknologinen harppaus nollasta yhteen. Thiel korostaa historiallisina esimerkkeinä muun muassa höyrykoneen keksimistä ja siirtymistä kirjoituskoneista tietokoneiden suorittimiin. Hän esittää myös näkemyksen, jonka mukaan innovointi on ollut suurelta osin pysähdyksissä 1970-luvun alusta lähtien. Samalla hän huomauttaa, että teknologian kehitys on sittemmin ollut enemmän yhdestä eteenpäin kuin nollasta ykköseen. Bitcoin korjaa tämän. Bitcoinin innovaatio ei ole vain harppaus nollasta yhteen, vaan se on perustavalla tavalla erilainen kuin Thielin painottama innovaatioluokka. Bitcoin on digitaalisen niukkuuden varaan rakennettu rahaprotokolla, jonka vaikutus on paljon laajempi kuin höyrykoneiden ja tietokoneen suorittimien.
Bitcoin korjaa tämän
Internetissä leijuu uusi meemi: olipa ongelma mikä tahansa, bitcoin korjaa/ratkaisee sen (engl. bitcoin fixes this). Velkakirja antaa sijoittajalle negatiivisen tuoton? Bitcoin korjaa tämän. Varallisuuden epätasa-arvoisuus? Bitcoin korjaa tämän. Loputon maailmanlaajuinen sotiminen? Bitcoin korjaa tämän. Rahoituskriisit? Bitcoin korjaa tämän. Vihan kulttuuri? Bitcoin korjaa tämän. Emme ole aivan varmoja siitä, kuinka tämä tarkalleen ottaen tapahtuu, mutta se kuvaa kestävän ja vakaan rahoitusjärjestelmän tasapainottavaa vaikutusta yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. Raha on yhteiskunnan koordinaatiotoiminto. Sen avulla sadat miljoonat sellaiset ihmiset tekevät yhteistyötä, joilla ei muutoin olisi perusteita näin tehdä. Ja bitcoin on työkalu, joka tekee rauhanomaisemman koordinoinnin mahdolliseksi koska se on sekä manipuloimaton eikä siihen liity moraalikadon uhkaa. Se, miten se globalisoituu, on “ykkösestä eteenpäin” -ongelma (ei Thielin kuvaamassa nimenomaisessa merkityksessä), mutta ratkaisut bitcoinin skaalaamiseksi ovat luonnollisesti vähittäisiä. Saavutettava yleinen hyöty ei ehkä voi kirjaimellisesti parantaa kaikkia maailman sairauksia, mutta vaiheittaisen rahajärjestelmän muutostavan keksiminen poikkeaa perustavanlaatuisesti mistä tahansa yksittäisestä tuotteesta, koska raha on taloudellinen hyödyke, joka koordinoi kaikkea muuta taloudellista toimintaa.
[O]ngelma on nimenomaan siinä, kuinka resurssien hyödyntäminen voidaan laajentaa yhden mielen hallinnan ulottumattomiin, ja täten, miten luopua tietoisen hallinan tarpeesta ja miten tarjota kannustimet, jotka saavat yksilöt tekemään toivottavia asioita ilman, että kenenkään tarvitsee kertoa heille, mitä tehdä.
- F. A. Hayek, Tiedon käyttö yhteiskunnassa
Hayek kirjoittaa rahan keksimisestä ja hintamekanismista välineenä, jonka avulla yhteiskunta voi luopua “tietoisen hallinnan” tarpeesta. Bitcoin on tämän mekanismin ylivertainen seuraaja, ja sen nollasta yhteen innovaatio on digitaalinen niukkuus, eivät maksut tai liiketoimien nopeus. Vaikka bitcoinin niukkuusominaisuus vaatii edelleen lisätestausta, se on valtaisa saavutus ja tekee bitcoinista ainutlaatuisen. Yksikään bitcoinia edeltänyt omaisuuserä — digitaalisesta omaisuudesta nyt puhumattakaan — ei ole ollut luonteeltaan rajallisen niukkaa luonnetta. Bitcoin-innovaation lopputulos on kovin rahan muoto, mitä koskaan on ollut olemassa. Tämä saavutus nollasta yhteen ja ilmiö, jota tuskin tullaan toistamaan.
Kaikki muut ongelmat, jotka bitcoinin on ratkaistava, ovat paljon tavanomaisempia kuin niukkuus. Digitaalinen maksaminen? Ajatus siitä, että ihmisten kekseliäisyys riittää luomaan digitaalisen niukkuuden, mutta emme kykene kerrostamaan maksuteknologiaa tämän päälle, on loogisesti epäjohdonmukaista. Maksuteknologia on vain yksi monista innovaatioista, jotka rakennetaan Bitcoinin päälle sen käyttöönoton globalisoimiseksi. Maksamista ei ole vain helpompi ratkaista, mutta sei ei myöskään ole kriittinen asia tänään ratkaistavaksi. Bitcoinin ensisijainen käyttötapaus tällä hetkellä on säästäminen, eivät maksut. Ajan myötä, kun omaksuminen kasvaa ja lisäinfrastruktuuria rakennetaan, Bitcoin kehittyy transaktionaaliseksi valuutaksi, mutta se tapahtuu pikkuhiljaa, ei yhtäkkiä. Muutoksen tapahtuessa bitcoinin käyttäjät jatkavat vanhojen rahajärjestelmien ja maksuverkostojen käyttöä.
Ei maksuverkosto
Bitcoin lohkoketju ei tule koskaan olemaan massamaksuverkosto, vaikka aiheesta käydään paljon keskustelua. Monet ovat sitä mieltä, että bitcoinin “onnistumiseksi” sen on oltava ikään kuin yhden luukun palvelu. Sen pitää näiden tahojen mukaan yhdistää valuutan liikkeeseenlaskijan, selvityskerroksen ja maksuverkoston roolit. Vaikka bitcoin täyttää kauniisti kaksi ensimmäistä tehtävää (valuutan liikkeeseenlaskija + selvitysalusta), se ei ehdottomasti ole maksuverkosto. Bitcoin ei läpäise maksamistestiä nopeuden tai mittakaavan osalta. Hyvät uutiset? Bitcoinin ei tarvitse olla maksuverkosto.
Merkittävä osa filosofisen (pikemminkin kuin teknisessä) keskustelun sekavuudesta johtuu Satoshi Nakamoton whitepaperin alaotsikosta: “Vertaisten välinen sähköinen käteisjärjestelmä” (engl. a Peer-to-Peer Electronic Cash System). Jotkut ovat tulkinneet vertaisten välisyyden tarkoittavan sitä, että bitcoinin pitäisi pystyä käsittelemään kenen tahansa kahden vertaisen väliset kaikki maksutapahtumat. Toiset uskovat, että bitcoin on rakenteellisesti heikko, jos Bitcoin-verkko ei kykene käsittelemään siirtotapahtumia Visan tai Mastercardin mittakaavassa tai nopeudella. Pohjimmiltaan epäilijöiden mukaan, jos bitcoin ei kykene täyttämään molempia ehtoja, se ei onnistu täyttämään lupaustaan. Onneksi asia ei ole näin.
Lisätaustaksi sanottakoon, että bitcoinlohkot tuotetaan keskimäärin 10 minuutin välein, mutta niitä ei kuitenkaan tuoteta tarkalleen 10 minuutin välein kiinteässä aikataulussa. Seuraava lohko voidaan ratkaista minuutin tai 20 minuutin, 30 sekunnissa tai 36 minuutissa. Verkko säätää asian niin, että uusia lohkoja tuotetaan noin 10 minuutin välein. Miten kauppias tai maksutapahtumien käsittelijä voi elää näin hitaassa tai arvaamattomassa maailmassa? Tämän lisäksi bitcoinlohkoissa on myös rajallinen määrä tilaa siihen sisällytettäville siirtotapahtumille. Vaikka bitcoinissa ei ole kiinteää lukumääräisesti rajattua transaktiokapasiteettia, jokainen bitcointapahtuma kuluttaa rajoitetut määrän tilaa lohkosta. Rajoitetun kapasiteetin vuoksi lohkot sisältävät keskimäärin noin 2700 tapahtumaa. Kymmenen minuutin keskimääräisellä lohkovälillä syntyy kuusi lohkoa tunnissa. Vuorokaudessa on 24 tuntia ja vuodessa 365 päivää, mikä vastaa verkon kapasiteettia, joka on noin 145 miljoonaa tapahtumaa vuodessa tai 4,6 tapahtumaa sekunnissa. Toisaalta Visa käsittelee 124 miljardia tapahtumaa vuodessa, joka vastaa noin 4000 tapahtumaa sekunnissa (katso tästä).
Miten Bitcoin voi olla täysin vertaiselta vertaiselle perustuvan maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän moottori, jos sen mittakaava ja nopeus ovat lähes tuhat kertaa pienemmän kuin pelkästään Visan? Todellisuudessa tilanne on aina ollut se, että jos bitcoinin arvo on nollaa suurempi, tuloksena syntyy järjestelmä, jonka peruskerros ei pysty käsittelemään kaikkia siirtotapahtumia uhraamatta hajauttamista tai sensuroimattomuutta. Ilman näitä ominaisuuksia bitcoin ei olisi uusi nollasta yhteen innovaatio ja sen arvotoiminto hajoaisi. Viime kädessä Bitcoin-protokollakerros suorittaa valuutan liikkeeseenlaskun ja lopullisen selvityksen, mutta se ei pysty sisällyttämään kaikkien ihmisten kaikkia pieniä, kuten Starbucksissa tapahtuneita, ostoksia.
Muutoin kaikkien ihmisten kaikki liiketoimet, riippumatta siitä, kuinka suuria tai pieniä ne ovat, olisi varmennettava ja tallennettava kaikkien muiden ihmisten toimesta. Vailla mekanismia verkkoon osallistujien etujen yhteensovittamiseksi olisi edessä yhteismaan ongelma, ja lopputuloksena olisi vähemmän turvallinen, keskittämisen uhasta kärsivä, valuuttajärjestelmä. Sen sijaan hyväksymme mekanismin, jolla rajoitetaan siirtotapahtumien määrää perustasolla, siirtämällä Bitcoin-verkon vertaisten välinen transaktionaalinen arkkitehtuuri erillisiin kerroksiin, jotka on yhdistetty Bitcoiniin. Tämä keskitie on valittu bitcoinin rahajärjestelmän perustan turvaamiseksi (hajauttaminen → sensuroimattomuus → kiinteä tarjonta).
Monet viittaavat tähän Bitcoin-artikkelin julkaisseen Bitcoinin perustaneen salanimeä käyttäneen tekstiin todisteena siitä, että bitcoinin oli aina tarkoitus käsitellä kaikkien mahdollisten verkkoa käyttävien vertaisten väliset maksut. Artikkelissa toden totta sanotaan “täysin vertaiselta vertaiselle”. Se, mikä kuitenkin on Bitcoinille tärkeämpää kuin mikään alkuperäisessä yhteenvetoartikkelissa kirjoitettu (tai sen tulkinnassa), on Bitcoinin konsensusmekanismi. Kaikki bitcoinille kriittinen vahvistetaan verkkoon osallistujien välisellä konsensuksella, mukaan lukien kiinteä tarjonta ja lopulta jokaisen bitcoinlohkon kapasiteetti, mikä rajoittaa käsiteltävien tapahtumien määrää. Tämä on perustavanlaatuinen ero bitcoinin ja vanhan rahoitusjärjestelmän välillä: rahapolitiikka perustuu yksimielisyyteen eikä fiatiin eli mahtikäskyyn. Bitcoinin perustaja loi järjestelmän, joka leikkasi keskusosapuolet kriittisestä päätöksenteosta ja sen sijaan siirsi sen markkinoiden yksimieliselle viisaudelle. Bitcoin on riittävän joustava mukautuakseen, mutta samalla riittävän jäykkä merkittäviä muutosyrityksiä vastaan. Tämän seurauksena verkon vertaiset on hajautetusti päätettävä, mikä on paras keino kasvattaa bitcoinin mittakaavaa. Juuri tämän konsensusmekanismin vuoksi bitcoin ei tarvitse “tietoista valvontaa”.
Turvallisuuteen liittyvät kompromissit
Kaikkeen liittyy aina kompromisseja. Bitcoinissa on kaksi pyhää graalia: kiinteä 21 miljoonan bitcoinin tarjonta ja valuutan moninkertaisen kuluttamisen esto (kaksinkertaisen kulutuksen ongelma). Bitcoinin arvo perustuu sen kykyyn turvata nämä molemmat toiminnot hajautetusti ja luottamuksettomasti, ja molemmat ovat erottamattomasti osa bitcoinin kiinteää verkkokapasiteettia. Ajattele kunkin bitcoinlohkon kokoa arvokkaana digitaalisena omaisuutena. Kaikkien markkinatoimijoiden, jotka haluavat selvittää bitcoin-siirtotapahtumansa, on kilpailtava lohkotilasta. Verkon tapahtumankäsittelyn rajallisuus on toiminto, jolla Bitcoin-verkon jaettu resurssi optimoidaan. Tai kuvittele sen olevan Bitcoinin ratkaisu yhteismaan ongelmaan. Kilpailu tästä niukasta resurssista varmistaa, että resurssia käytetään tehokkaasti ja sen arvo maksimoidaan. Viime kädessä niukkuus pakottaa markkinatoimijat kilpailemaan keskenään, kasvattamaan verkon tapahtumankäsittelykyvyn arvoa sen sijaan, että negatiiviset ulkoisvaikutukset siirtyvät muualle verkkoon.
Bitcoinin vapailla markkinoilla siirtotapahtumat, jotka ovat kaikkein arvokkaimpia ja kannattavimpia, asettuvat etusijalle. Ilman tapahtumankäsittelykyvyn niukkuutta verkon arvokas toiminnallisuus hajoaisi. Niukkuuden olemassaolo on tärkeämpää kuin verkon tapahtumankäsittelykyvyn optimointi. Kukaan ei oikeastaan tiedä optimaalista liiketoimien käsittelykykyä millään ajanhetkellä, osittain siksi, että kysyntä muuttuu jatkuvasti, mutta myös siksi, että se yleensä kasvaa ajan kuluessa. On kriittistä, että tapahtumankäsittelykyky on tiedossa ja se on niukkaa, mikä pakottaa markkinaosapuolet suunnittelemaan ja viime kädessä kilpailemaan verkon niukkuudesta. Yhteismaa ei koskaan kulu loppuun. Sen sijaan osallistujat kilpailevat ja innovoivat etsiessään parasta keinoa hyödyntää niukkaa omaisuutta. Niukkuus varmistaa, että yhteismaata eli jaettuja resursseja ei väärinkäytetä, ja luo ennustettavan kasvunopeuden bitcoin-lohkoketjun kokonaiskoolle, mikä viime kädessä suojaa ja edistää hajauttamista.
Kuten aiemmin on kerrottu (katso tästä), louhijat turvaavat Bitcoin-verkon omistamalla reaalimaailman energiaresursseja kryptografisten laskutoimintojen suorittamiseksi bitcoinlohkojen luomiseksi. Lohkoja tuottamalla louhijat tarkistavat historian ja tilittävät nykyiset tapahtumat, minkä jälkeen muu verkko tarkistaa ja vahvistaa ne päteviksi. Vastineeksi työstään louhijoille maksetaan bitcoinissa. Omista resursseja verkon turvaamiseksi ja saat maksun verkon omassa valuutassa (bitcoinissa). Louhijoiden saamat todelliset korvaukset ovat kahdentyyppisiä: vastikään liikkeeseen laskettu bitcoin ja siirtomaksut. Jotta louhijat antavat resursseja tänään verkon suojelemiseksi tänään, heidän on voitava luottaa siihen, että kokonaiskorvaus säilyttää arvonsa tulevaisuudessakin.
Noin neljän vuoden välein uusien louhijoille maksettavat bitcoinit leikataan puoleen (bitcoinin “puoliintuminen” tai tarjonnan puolittaminen). Nykyään jokainen lohko laskee liikkeeseen 12,5 uutta bitcoinia. Noin kahdeksan kuukauden kuluttua seuraavan puoliintumisen tapahtuessa (katso tästä), tämä määrä vähenee 6,25 uuteen bitcoiniin lohkoa kohti. Noin neljän vuoden kuluttua siitä lasketaan liikkeelle 3,125 uutta bitcoinia lohkoa kohti. Tämä prosessi jatkuu, kunnes saavutetaan pienin bitcoinyksikkö (1/100 000 000), minkä jälkeen uusia bitcoineja ei enää lasketa liikkeelle. Tämä liikkeeseenlaskutoiminto, joka hallitsee bitcoinin kiinteää tarjontaa (21 miljoonaa), toimii myös keinona siirtää verkon turvaamisesta maksettavat korvaukset (enimmäkseen) uuden bitcoinin liikkeeseenlaskusta järjestelmään, joka perustuu täysin siirtomaksuista.
Mutta miten tämä liittyy Visaan ja verkon tapahtumankäsittelykykyyn? Jos bitcoinlohkon tila ei olisi niukkaa, ei olisi olemassa mekanismia luoda siirtomaksumarkkinoita. Lohkotilan niukkuus luo kilpailua markkinatoimijoiden välillä siirtotapahtumien toteuttamiseksi ja selvittämiseksi, mikä osaltaan lisää verkon tapahtumankäsittelykyvyn arvoa ja kannustaa käyttämään sitä tehokkaasti. Ilman siirtopalkkiomarkkinoita ainoa tapa maksaa louhijoille verkon turvaamisesta olisi muuttaa bitcoinin kiinteää rahapolitiikkaa ja lisätä tarjontaa. Muista kuitenkin, että bitcoinin kiinteän tarjonnan niukkuus (21 miljoonaa) on perustana sen arvon säilyttämisen. Luomalla verkon tapahtumankäsittelykykyyn niukkuutta, taataan myös bitcoinin kiinteän tarjonnan eheys, joka on koko bitcoinin arvokierron perusta. Tällaisessa todellisuus niukkuus on paljon tärkeämpi ominaisuus kuin tapahtumien nopeus tai verkon lopullinen kapasiteetti.
Kiinteä verkon tapahtumankäsittelykyky → Rajoitettu tapahtumankäsittelykyky → Maksumarkkinat → Bitcoinin kiinteän tarjonnan rahapolitiikka
Ja koska todellinen ongelma, jonka bitcoin pyrkii ratkaisemaan, on rahan ja maailmanlaajuisen määrällisen elvyttämisen (ei maksamisen) ongelma, niin ne, jotka säilövät varallisuuttaan bitcoineissa, mieluummin turvaavat rahapolitiikan uskottavuuden kuin uhraisivat sen pitkäaikaisen eheyden ja luotettavuuden suorituskyvyn vuoksi. Lyhyesti sanottuna bitcoinin tulevaisuus on paljon turvallisempi maailmassa, jossa kaikki markkinaosapuolet voivat luottaa kiinteään ja niukkaan tarjontaan, samalla kun kompromissina hyväksytään alhaisempi tapahtumien lukumäärä tai käsittelynopeus. Mitä hyötyä on korkeasta tapahtumienkäsittelykyvystä ja nopeudesta, jos verkon valuutan perusarvo on vaarassa? Nykyinen rahoitusjärjestelmä on jo tehnyt jo päinvastaisen kompromissin. Tapahtumien lukumäärä ja nopeus on saavutettu keskittämällä, mutta arkkitehtuurin varjolla järjestelmä on systeemisessä vaarassa rahan arvon heikkenemiselle. Bitcoin edustaa vaihtoehtoa, emmekä aio toistaa samoja vanhoja virheitä.
Bitcoin ≠ Visa
Viime kädessä bitcoin ei kilpaile maailmalaajuisen maksamisen ylivallasta Visan kanssa. Sen sijaan bitcoin kilpailee dollarin, euron, jenin ja kullan kanssa rahana. Kaikki vertailut Visaan, sen käsittelemiin siirtomääriin tai tapahtumien nopeuteen ovat pohjimmiltaan virheellisiä. Bitcoin hoitaa valuutan liikkeeseenlaskijan ja lopullisen selvityksen tehtävät. Näin ollen bitcoinia olisi parempi verrata Yhdysvaltain keskuspankkiin valuutan liikkeeseenlaskijana ja selvitysmekanismina. Kukaan ei virheellisesti vertaa Visan suorittamia tehtäviä Yhdysvaltain keskuspankkiin tai sen alueellisiin keskuspankkeihin, mutta jostain syystä Visaa ja bitcoinia verrataan usein keskenään.
Vaikka se veisi aikaa ja investointeja, Visan maksuverkosto voisi toimia Bitcoin-verkon päällä maksujen suorittamiseksi, aivan samalla tavoin kuin Visa istuu nykyisen pankkijärjestelmän päällä. Sen sijaan, että valuutta selvitetään keskuspankin välityksellä, siirtotapahtumien lopullinen toimitus voidaan hoitaa bitcoinverkon kautta. Nykyisessä arkkitehtuurissa maksutaso (Visa) ja selvityskerros (pankkiverkko/keskuspankit) on erotettu toisistaan. Tärkein ongelma, jonka bitcoin pyrkii ratkaisemaan, ei ole juuri mitään tekemistä ensimmäisen (maksaminen) kanssa, mutta sen sijaan mekanismi, jolla valuutta lasketaan liikkeeseen ja selvitetään (ajattele Yhdysvaltain keskuspankkia ja määrällistä elvyttämistä) on bitcoinille kuuluvaa tonttia. Visa auttaa siirtämään dollareita, mutta Visa ei ole dollari. Se on 17 000 ihmistä työllistävä teknologiayritys, joka tarjoaa palvelua. Bitcoinilla ei ole työntekijöitä.
Pohjimmiltaan, olipa kyse luotto- (credit) tai maksukortista (debit), Visa on luottamukseen perustuva luottojärjestelmä. Vaikka kuluttajat yleensä mieltävät Visa-kortin (tai vastaavan) pyyhkäisemisen maksulaitteessa maksuun, todellisuudessa asia ei mene näin. Sen sijaan Visa tarkistaa saldot, siirtotapahtumat valtuutetaan ja lopullinen tilitys tapahtuu myöhemmin. Dollareita (tai euroja) ei varsinaisesti selvitetä keskuspankin tai tilitetä kauppiaalle joka kerta, kun yksittäisiä tapahtumia käsitellään. Yksittäisiä tapahtumia ei myöskään koskaan todella selvitetä. Sen sijaan siirtotoimet niputetaan yhteen, netotetaan ja selvitetään myöhemmin, jonka jälkeen tileille suoritetaan asianmukainen tilitys. Joten kun joku rinnastaa Visa-tapahtuman lopulliseen toimitukseen, niin se ei kuvasta sitä tapaa, miten maailma toimii. Mutta juuri näin tehdään epäsuorasti, kun joku vertaa Visaa bitcoiniin.
Bitcoin vs. Yhdysvaltain keskuspankki
Bitcoin alkaa näyttää Ferrarilta, kun sitä verrataan todellisiin kilpailijoihinsa (Yhdysvaltain, Euroopan ja Japanin keskuspankit). Lopullinen maailmanlaajuinen toimitus suoritetaan noin 10 minuutin välein, 24 tuntia päivässä, 7 päivää viikossa, 365 päivää vuodessa, avoimesti ja sensuroimattomasti. Vertaa tätä olemassa olevaan suljettuun ja tiukasti kontrolloituun rahoitusjärjestelmään, joka pyörii lukuisten pankkien ja keskuspankkien luomaan ja ylläpitämään välityskerrokseen vain “työaikana”. Ne, jotka uskovat, että bitcoin on liian hidas tai sen tapahtumienvälityskyky on liian rajallinen, vertaa bitcoinia väärään sovellukseen. Voisimme perustaa pankkiverkoston Bitcoin-verkon päälle ja maksujärjestelmä toimisi niin kuin se nykyään toimii.
Tässä kuitenkin piillee keskittymisen vaara. Jos bitcoineja vain säilytettäisiin keskitetyissä pankeissa, tämä lisäisi sen todennäköisyyttä, että pankkien ja keskuspankkien verkosto voisi vallata Bitcoin-verkon ja heikentää sitä. Valtaapitävät saattaisivat haluta muuttaa verkon konsensussääntöjä tai sensuroida loppukäyttäjiä. Viime kädessä tämä johti kullan epäonnistumiseen rahavälineenä. Kulta oli altis keskittämiselle, minkä seurauksena helposti manipuloitaviksi osoittautuneet fiat-valuutat syntyivät. Vaikka tämä on epätodennäköistä (ja epätoivottava) tapa bitcoinin skaalaamiseksi, raha ja maksuteknologia ovat erillisiä ongelmia. Perimmäinen syy on, että jokaisessa arvonsiirrossa on kaksi puolta: yhdellä puolella on lähes aina rahaa ja toisella puolella puolestaan tavaroiden ja palveluiden toimittaminen. Maksukerrokset rakentavat sillan kahden todellisuuden välille.
Kaupankäynnin luonteen vuoksi arvonsiirron molemmat puolet tapahtuvat yleensä ja luonnollisesti eri prosessein ja eri ajankohtina. Ajattele esimerkiksi valuutan toimittamista yhdeltä puolelta ja omistusoikeuden siirtoa asuntoon tai autoon toiselta. Tai Amazonista ostamiesi tavaroiden maksamista ja niiden toimitusta muutamaa päivää myöhemmin. Ne ovat kaksi hyvin erilaista prosessia, jotka tapahtuvat eri ajanhetkinä. ja on tärkeää tunnustaa, että bitcoinilla ei ole tietoa ulkopuolisesta maailmasta, olipa kyse identiteetistä tai arvonsiirron toisesta osasta. Bitcoin tietää vain, miten laskea liikkeelle ja vahvistaa valuutta (siis onko bitcoin todella bitcoin). Tämä on todella minkä tahansa perusvaluuttajärjestelmän tehtävä ja rajoite. Maksukerrokset tarjoavat sillan valuutan toimituksen (keskuspankki tai bitcoin) ja tavaroiden ja palveluiden toimittamisen välillä. Kulta ratkaisi massamaksujen ongelman pankkikeskittymisen, dollarin, Yhdysvaltain keskuspankin ja suurten maksunkäsittelijöiden, kuten Visan, avulla. Bitcoin todennäköisesti ratkaisee maksamisen teknologisesti edistyneemmällä tavalla, mutta maksamiseen liittyvän erillisen ongelman ratkaisemiseen on vielä aikaa, koska tämä eroaa rahaongelmasta.
Bitcoinin skaalaus on ykkösestä eteenpäin
Jos ratkaisemme rahaongelman ensin digitaalisen niukkuuden avulla (nollasta yhteen), teknologinen kehitys liiketoimien skaalaamiseksi ja lopulta maksuihin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi ovat yhdestä monelle. Ei ole uskottavaa ajatella, että ihmiset voivat kekseliäästi ratkaista ensimmäisen ongelman, mutta ei sitten pysty ratkaisemaan siitä johtuvia haasteita. Tämä ei ole vain uskon ja tavoin asia, vaan järjestä ja logiikasta, kun otetaan huomioon sekä skaalausratkaisussa tehdyt edistysaskeleet että bitcoiniin liittyvistä haasteista, jotka on jo ratkaistu. Vapaa innovointi ja bitcoinille ominaiset taloudelliset kannustimet nopeuttavat monien tulevien haasteiden ratkaisemista. Markkinaosapuolilla on kannustin kasvattaa verkon arvoa ja innovoida keinoja verkon skaalaamiseksi, mutta ratkaisujen on perustuttava verkon konsensukseen tai saavutettava riittävä yksimielisyys sääntöjen muuttamiseksi.
Bitcoinin taloudellisten kannustimien luonteen vuoksi on paljon todennäköisempää, että skaalausratkaisut toimivat nykyisten konsensussääntöjen puitteissa. Yksi tällainen esimerkki bitcoinin skaalaamisesta verkon konsensussääntöjen sisällä on Salamaverkko. Salamaverkko rakentaa bitcoinin päälle luottamukseltaan minimoituna kerroksena siirtotapahtumien määrän kasvattamiseksi, joka on silti pohjimmiltaan erillään maksujen toteutusratkaisusta. Jos Salamaverkko onnistuu, sitä voidaan käyttää bitcoin-maksukanavien luomiseksi, joiden avulla voidaan tehdä paljon nykyistä suurempi määrä siirtotapahtumia huomattavasti alhaisemmilla kustannuksia, joiden skaala ja nopeus kilpailisivat Visan kanssa. Vaikka tämä ei välttämättä olekaan lopullinen ratkaisu, se on esimerkki innovaatioista, joita bitcoin edesauttavat. Salamaverkko on vain yksi monista aktiivisesti kehitetyistä ratkaisuista, ja kilpailu johtaa kohti parhaita skaalausratkaisuja, jotka voivat olla monien ratkaisujen yhdistelmiä.
Lähestymistapa bitcoinin skaalaamiseen on hidas ja varovainen prosessi. Bitcoin on liian tärkeä, jotta se voisi seurata Piilaakson mantraa nopeasta liikkumisesta ja asioiden rikkomisesta. Sen sijaan bitcoin liikkuu hitaasti eikä riko mitään. Jos maailmanlaajuinen rahoitusjärjestelmä rakennetaan hajautetun rahajärjestelmän varaan, perustaa on suojeltava hinnalla millä hyvänsä. Ensin varmistetaan rahan peruskerroksen (bitcoin) turvallisuus ja tämän jälkeen verkon osallistujien annetaan avoimesti innovoida sen päälle. Muista, että bitcoin on vasta kymmenvuotias. Olemme bitcoinin rahallistumisen alussa, ja infrastruktuuri, jonka avulla tämä uusi teknologia leviää, on vasta rakenteilla.
On hieman naurettavaa ajatella bitcoinin jo ratkaisemaa ongelmaa ja siirtyä sitten heti kysymykseen: “mutta miksi ei massamaksuja tänään” -tyyppiseen ajatteluun. Varsinkin kun otetaan huomioon, että selvitystoimintonsa osalta bitcoin on jo nyt nopeampi ja luotettavampi kuin siihen vertailukelpoiset lopulliset keinot dollarien, eurojen, jenien tai kullan lopulliseen selvittämiseen. Sitten, kun ymmärretään se, että bitcoinin tämänhetkinen perustavanlaatuinen käyttötapaus on bitcoin pitkäaikaisen säästämisen keinona (ei maksujen suorittaminen), on selvää, että ongelmaa ei ole vain diagnosoitu väärin, vaan myös, että halutut ratkaisut voivat hyvin odottaa. Tarvitsemme tulevaisuudessa kykyä suorittaa maksuja, mutta meillä on hyvin aikaa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Ennen tuota hetkeä, meillä on kakku ja voimme myös syödä sen.
Kirjoituksessa esittämäni näkemykset yksinomaan minun, eivätkä ne edusta Unchained Capitalin tai työtoverieni mielipiteitä. Kiitos Will Colelle ja Phil Geigerille. He ovat lukeneet sekavia ajatuksiani ja antaneet arvokasta palautetta.
Suomennos Parker Lewisin (Twitter) kirjoittamasta artikkelista “Bitcoin Is Not Too Slow”. Artikkeli on julkaistu alun perin Unchained Capitalin blogissa 23.8.2019.
Parker Lewis työskentelee Unchained Capitalin liiketoiminnan kehitysjohtajana.
Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter).
