Bitcoin ja itsenäisten omistusoikeuksien lupaus
Viitekehys Bitcoinin epäilijöille (3/4)
Kirjoitussarjan toisessa osassa osoitimme, miten Bitcoin on uusi yhteiskunnallinen ja taloudellinen instituutio. Mutta kysymys säilyy edelleen: kuka aikoo käyttää sitä? Onko Bitcoinille muuta paikkaa instituutioiden joukossa, ja jos on, missä se on? Onko Bitcoin vain hirvittävän tehoton PayPalin ja Visan kilpailija, kuten media haluaa sinun uskovan, tai jotain muuta? Jos haluat laittaa Bitcoinin muiden instituutioiden maailmankartalle, ymmärrämme ensin, miksi ihmiskunta alun perinkään rakensi yhteiskunnallisia instituutioita.
Ihmiset eivät skaalaudu. Voimme toki oppia, mutta emme päivittää aivojamme ja kehoamme siinä missä päivämme tietokoneidemme ja laitteidemme kiintolevyjä ja suorittimia. Itse asiassa aineelliset ja henkiset kykymme ovat pysyneet käytännössä muuttumattomia aina siitä alkaen, kun vielä vaelsimme maita ja mantuja metsästäjäkeräilijöinä. Sen sijaan skaalaudumme yhteistyön kautta. Kaikki tieteelliset läpimurrot, kaikki tuottavuuden ja vaurauden lisääminen voidaan jäljittää kykyymme tehdä yhteistyötä keskenään.
Yhteistyössä on skaalausongelma
Mutta koska maailmamme on pohjimmiltaan epävarma, yhteistyö ei ole meille helppoa. Ponnistelemme valtavasti ennustaaksemme, kuinka muut ihmiset reagoivat toimintaamme ja josko toimintamme voi vaikuttaa meihin kielteisesti.
Kun emme voi luotettavasti muiden käyttäytymistä, elämästämme tulee vangin dilemma. Pitäisikö meidän tehdä yhteistyötä jonkun muun kanssa hirven kaatamiseksi vai vain metsästää rusakoita yksin? Voimmeko luottaa siihen, että hän ei lyö meitä nuijalla päähän ja varasta hirveä? Ihmiskunnan tie “laajentua” (tai skaalautua) ja menestyä on löytää tapa rikkoa nämä vangin dilemmat ja tehdä yhteistyötä joka tapauksessa.
Peliteoria tarjoaa kaksi ratkaisua vangin dilemmaan. Ensimmäinen on muuttaa kertaluonteinen peli toistuvaksi (tai “iteratiiviseksi” peliksi. Jos sinä ja mahdollinen metsästyskumppanisi tapaatte jälleen huomenna, käyttäydyt todennäköisesti hyvin, sillä kumpikin teistä on huolissaan toisen kostosta. Tällaiset toistuvat sosiaaliset vuorovaikutukset — tai kokemus — ovat kuitenkin samaan aikaan mahdollisia vain rajoitetussa ihmisjoukossa, kuten antropologi Robin Dunbar on huomauttanut.
Dunbarin luku on teoreettinen kognitiivinen raja ihmisten lukumäärälle, johon ihminen voi ylläpitää vakaita sosiaalisia suhteita. Sen kannattajat väittävät, että tätä lukua suurempi määrä ihmisiä vaatii yleensä rajoittavampia sääntöjä, lakeja ja pakottavia normeja muodostaakseen vakaan, yhtenäisen ryhmän.
Yhteistyötä instituutioiden kautta
Toinen sääntö, johon Dunbar viittaa, on “sitoa omat kätemme” ja estää meitä valitsemasta kielteisiä vaihtoehtoja, jotka voivat vahingoittaa muita. Eräs tällainen tapa on omaksua yhteinen moraali ja varmistaa, että näiden sääntöjen noudattaminen sosiaalisesti. Mutta niiden ryhmien tapauksessa, jotka ylittävät Dunbarin luvun, tarvitsemme instituutioita.
Perustavin instituutio on väkivaltamonopoli. Antamalla erikoistuneen ihmisryhmän keskittyä kaupunkisi suojeluun, muut voivat helpommin harjoittaa tuottavaa liiketoimintaa, koska heidän ei tarvitse huolehtia työnsä hedelmien suojeluun. Vahvan ja hyväntahtoisen väkivaltamonopolin perustaminen vahvistaa myös yhteistä moraalia ja virallistaa sen muodolliseksi oikeusjärjestelmäksi. Säännöistä tulee uskottavampia, jos on olemassa osapuoli, joka on riittävän vahva voittamaan minkä tahansa yksilön ja varmistaa sen, ettei kukaan ole “lain yläpuolella”.
Väkivaltamonopolin ja oikeusjärjestelmän harteilla on kaikkein tärkein instituutio: yksityinen omistusoikeus. Valtion suojaama yksityisomaisuuden järjestelmä antaa sinulle yksinoikeuden omiin resursseihisi ja oikeuden päättää niiden sopivasta käytöstä. Tutkimuksissa on havaittu, että vauraus ja omistusoikeudet liittyvät erottamattomasti toisiinsa.
Omistusoikeudet
Selkeästi määritellyt ja tiukasti suojatut omistusoikeudet ovat kaikkien korkeampien instituutioiden perusta: markkinat ovat ostajien ja myyjien väliset paritusmarkkinat, jotka tekevät erikoistumisen ja työnjaon mahdolliseksi, kun taas raha auttaa tuottamaan tarkkoja hintasignaaleja tuottajille ja kuluttajille.
Tarvitsemme väkivaltamonopolin oikeusjärjestelmää varten ja tarvitsemme oikeusjärjestelmän omistusoikeuksia varten. Tarvitsemme omistusoikeudet markkinoita ja yrityksiä varten ja tarvitsemme markkinoita ja yrityksiä kapitalismia varten. Sivilisaatio edistyy keksimällä uusia instituutioita, joista jokainen rakentuu olemassa olevien instituutioiden varaan. Tässä on yksinkertaistettu kuva institutionaalisista pinoista:
Yhteiskunnalliset instituutiot rikkovat vangin dilemman virtaviivaistamalla ihmisten välistä vuorovaikutusta ja emme ole enää niin huolissamme siitä, että muut vahingoittavat meitä. Tästä johtuva keskinäisen ennakoitavuuden lisääminen antaa mahdollisuuden laajentaa luottamustamme muukalaisiin ja mahdollistaa Dunbarin luvun ulkopuolelle ulottuvan yhteistyön.
Bitcoin-instituutio
Jos tarkastelemme Bitcoinia uudenlaisena instituutiona, millaisia oikeuksia se tarjoaa? Muistetaan Bitcoin-yhteiskuntasopimuksen säännöt: kuka tahansa voi käyttää Bitcoin verkkoa ilman lupaa (sensuroimattomuus) ja vain se, jolla on rahaa, voi käyttää sitä (takavarikoimattomuus). Lisäksi ei ole mitään keskusvastapuolta, joka voisi luoda etukäteen enemmän rahaa ja viedä muiden ostovoiman (inflatoitumattomuus). Lopuksi kuka tahansa voi tarkistaa, että sääntöjä noudatetaan, ennen kuin he hyväksyvät maksusuorituksen (väärentämättömyys).
Kestävätkö nämä säännöt todellisuutta? Erinomaisessa tutkimuksessaan “How Bitcoin Functions As Property Law” William & Mary Law Schoolin apulaisprofessori Eric D. Chason toteaa, että “Satoshi Nakamoto on luonut omaisuuden muodon, joka voi olla olemassa turvautumatta valtioon, keskitettyyn vallankäyttäjään tai perinteisiin oikeusrakenteisiin.”
Menen askeleen pidemmälle ja totean, että bitcoin-verkko ja laajemmin sen rahapoletti mahdollistavat kaikkien korkeimman omistusoikeuksien yhteiskunnallis-taloudellisten instituutioiden muodon ihmiskunnan historiassa.
Omistusoikeuksien uusi aikakausi
Tämä on Bitcoinin tärkein innovaatio: se irrottaa omistusoikeudet oikeusjärjestelmästä ja väkivaltamonopolista. Ensimmäistä kertaa on olemassa omaisuutta, joka ei perustu paikallisen vallankäyttäjän valvontaan ja suojeluun. Se on helppo piilottaa, puolustaa, jakaa, siirtää ja todentaa — kaiken voi tehdä itse, mikä antaa sinulle korkeimman tason henkilökohtaisen itsemääräämisoikeuden.
Omistusoikeudet riippuivat ennen kaikista muista yhteiskunnallisen instituution kerroksista, erityisesti väkivaltamonopolista ja oikeusjärjestelmästä. Jos tämän pinon pohja on kiikkerä, vahvoja omistusoikeuksia ei synny. Mutta koska Bitcoin seisoo täysin omilla jaloillaan, se voi luoda korkeimman tason omistusoikeuksia kenelle tahansa maailmassa riippumatta heidän alemman tason instituutioidensa, valtiovallan tai oikeusjärjestelmän laadusta.
Bitcoin avaa arvon eri ulottuvuuden. Samoin kuin lukitsemattomalla veneellä voi huristella veden yli ja lentokoneella voi lentää paikasta toiseen, Bitcoin avaa uuden, vaihtoehtoisen kerroksen säilöä ja siirtää arvoa — ensimmäisenä syntyperäisesti digitaalisena omaisuuseränä. Bitcoinin kyky olla olemassa ja esiintyä yksinomaan digitaalisessa maailmassa on se seikka, josta Bitcoinin kaikki ominaisuudet johtuvat. Sitä vastaan ei voi hyökätä aineellisessa tilassa samalla tavoin kuin aineellista omaisuutta vastaan voidaan.
Tämän seuraukset paljastuvat vasta ajan myötä, mutta voimme jo nyt arvailla, kenelle bitcoinista voi olla valtavasti hyötyä:
- Kaikille, jotka asuvat maissa, joissa on heikot paikalliset omistusoikeudet
- Kaikille, jotka ovat joutuneet nykyisen rahoitusjärjestelmän syrjimiksi
- Kaikille, jotka asuvat maissa, joiden paikallinen valuutta on heikko ja inflaatio(riski) on korkea
- Kaikille, jotka haluavat säilyttää tai siirtää merkityksellisiä määriä arvoa (korkein arvo vaatii suurimman määrän suojausta)
Bitcoinin käyttäminen antaa näille ihmisille mahdollisuuden tehdä tehokkaammin yhteistyötä, kasvattaa tuottavuutta ja näiden seurauksena heidän hyvinvointinsa ja vaurautensa lisääntyvät. Sen avulla he voivat säästää rahaa tulevaisuutta varten, kehittää tuottavampiin yrityksiin sijoitettavaa pääomaa ja osallistua maailmankauppaan ympäri maailmaa
Edistystä kilpailun avulla
Bitcoinista voi olla hyötyä myös niille, jotka eivät koskaan käytä sitä. Se toimii suojana keskuspankkien tekemiä virheitä vastaan, jonka ansiosta se tekee globaalista rahoitusjärjestelmästä kestävämmän. Ironista kyllä, se voi myös parantaa muita rahoitus- ja omistusjärjestelmiä ympäri maailmaa. Mitä? Kyllä, kilpailu vaikuttaa markkinoihin. Jos olet Applen asiakas, voit hyötyä siitä, että Samsung julkaisee uuden puhelimen, koska se pakottaa Applen parantamaan tuotteidensa laatua pysyäkseen kilpailukykyisenä.
Tämän seurauksena voimme nähdä raha- ja omistusjärjestelmän laadun paranevan, koska bitcoin avasi oven kilpailulle ja loi markkinat. Tämä myös muovaa ymmärrystämme siitä, mitä Bitcoin EI OLE: se ei ole Visan tai PayPalin kilpailija. Se kilpailee paikallisten hallitusten, oikeusjärjestelmien ja omistusoikeuksien kanssa — olemassa olevan institutionaalisen pinon perustavanlaatuisten kerrosten kanssa — eikä sen päällä makaavien maksunkäsittelijöiden kanssa.
Sivilisaatio laajenee yhteistyön kautta, mutta muukalaisten välinen yhteistyö on luonnostaan hankalaa. Yhteiskunnalliset instituutiot voivat ratkaista tämän vangin dilemman ja antaa meille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä laajemmassa mittakaavassa. Pinon pohjalle tarvitaan vakaa ja hyväntahtoinen väkivaltamonopoli, jotta voimme toimeenpanna oikeusjärjestelmän säännöt ja luoda omistusoikeudet. Tähän saakka on ollut mahdotonta luoda vahvoja omistusoikeuksia niissä maissa, joissa on heikko paikallishallinto. Bitcoin ei ole millään tavoin riippuvainen olemassa olevasta järjestelmästä, ja se voi luoda meille korkeimman omistusoikeuksien muodon riippumatta siitä, kuka olemme ja missä kuljemme.
Kiitos Yassine Elmandjra, Nic Carter ja Miles Suter panoksestanne.
Suomennos Su Zhun ja Hasun kirjoittamasta artikkelista “Bitcoin and the Promise of Independent Property Rights”. Artikkeli on julkaistu alun perin Mediumissa 13.12.2018.
Su Zhu (Twitter) on Three Arrows Capitalin toimitusjohtaja ja toinen Sensus Marketsin perustajista.
Hasu (Twitter) on itsenäinen kryptovaluuttatutkija ja -sijoittaja, jolla on vahva tausta peliteoriasta. Hasu on tällä hetkellä eräs tunnetuimmista kryptoalan analyytikoista. Hänen lempikirjansa on Franz Kafkan Oikeusjuttu.
Voit lukea Su Zhun ja Hasun muita kirjoituksia heidän ylläpitämästään Uncommon Core -blogista.
Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter).
