Bitcoin-reformaatio
Reformaation neljä edellytystä
Uskomme, että protestanttisella reformaatiolla eli uskonpuhdistuksella oli neljä edellytystä. Ajattelemme, että nämä samat neljä edellytystä ovat läsnä tänään: tuskallinen monopolististen palveluntarjoajien ylläpitämä status quo, muutoksen teknologiset kiihdyttäjät, uusi taloudellinen luokka ja kapinallisten uskottavat puolustus- ja poistumisstrategiat.
1. Kuppaava monopolistinen palveluntarjoaja
Vuonna 2002 julkaistussa tutkimuksessa “An Economic Analysis of the Protestant Reformation” väitetään, että katolinen kirkko oli monopolistinen hengellisten palvelujen tarjoaja ja että uskonnollisten viranomaisten määräysvalta oikeusjärjestelmässä antoi heille markkinavoimaa sulkea mahdollinen kilpailija pois. [1] Vuosisatojen ajan katolinen kirkko käytti erittäin arvostettua portinvartijan asemaansa: se hallitsi taivaaseen pääsyn avaimia synnin anteeksiantojen kautta, jonka papit tyypillisesti toimittivat. Tutkimuksen kirjoittajat väittävät, että “jos uskonnollinen monopoli veloittaa ylihintaa, sen uhkana on kahdenlaisia markkinoille tuloa: (a) tavalliset kansalaiset saattavat valita toisen uskonnollisten palvelujen tarjoajan ja (b) siviilihallinto voi etsiä toisen oikeuspalvelujen tarjoajan.” Ja näin todellakin tapahtui uskonpuhdistuksen aikana.
”Väliaikaiset verot muuttuivat pysyviksi ja varakkaimmille kirkon jäsenille asetettiin monia uusia veroja. Kirkon asiakirjat […] kertovat, että harhaoppisten pojat ja pojanpojat joutuivat maksamaan isiensä synneistä […] kuolleiden sukulaisten sieluja voitiin vapauttaa kiirastulesta maksua vastaan.”
- The Marketplace of Christianity, s. 117
Nykyään monopolistinen palveluntarjoaja, jonka kuppaus (engl. rent-seeking) on kyseenalaistettu, on kansainvälinen raha- ja rahoitusjärjestelmä (engl. IMFS, International Monetary and Financial System). [2] Vuoden 1944 Bretton Woods -sopimuksesta lähtien Yhdysvaltain dollari on nauttinut “kohtuutonta etuoikeutta” maailman varantovaluuttana. Samalla tavoin kuin katolinen kirkko 1500-luvulla, rahoitusviranomaisten määräysvalta antaa näille toimijoille markkinavoimaa sulkea kilpailijat ulos.
Lisäksi fiat-valuuttoihin perustuvalla pankkijärjestelmällä on portinvartijan asema, jossa se hallitsee avaimia maailman kansalaisten varallisuuteen ja eläkkeisiin. Nykyisessä määrällisen keventämisen, negatiivisten korkojen ja valuuttasotien ympäristössä pankkimonopoli luultavasti veloittaa ylihintaa palveluistaan (asiakkaat maksavat inflaatioveroa), mikä tarkoittaa, että sen uhkana on kahdenlaista markkinoille tuloa: (a) tavalliset kansalaiset saattavat valita toisen rahoituspalveluiden tarjoajan ja (b) siviilihallinto voi etsiä toisen rahoituspalvelujen tarjoajan — toisin sanoen, kun otetaan huomioon kasvava hyväksyntä ja käyttöönotto, saatamme huomata, että poliittiset yhteisöt ottavat bitcoinin käyttöön täysimääräisenä rahana kaikkiin laillisiin tarkoituksiin.
2. Teknologinen vallankumous: muutoksen kiihdyttäjä
1500-luvulla useat maailmaa mullistaneet keksinnöt tulivat mielekkääksi osaksi ihmisten arkea: painokone [3] alensi kirjapainon kustannukset vuoden työpanoksesta kanan hintaan, kaksinkertainen kirjanpito [4] kiihdytti kansainvälistä kauppaa, kompassin ja tiimalasin parannukset [5] takasivat paluun tuntemattomilta alueilta (joka mahdollisti löytöretket) ja tieteellisen tutkimuksen [6] nopea kehitys johti entistä useampien keksintöjen edistymiseen.
1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa useat keksinnöt saivat aikaan digitaalisen vallankumouksen: tietoliikenne ja sähköposti mahdollistivat etätyön, laskennan ja tietovarastoinnin hyödykkeistyminen alensivat merkittävästi infrastruktuurin yleiskustannuksia ja liiketoiminnan käynnistämiseen liittyviä kuluja, avoimen lähdekoodin ohjelmistot tarjoavat yrittäjille kestävät ja ilmaiset rakennustyökalut, kryptografia avaa puolustusteknologioiden portit avoimille turvallisuusratkaisuille ja sosiaalinen media tekee mahdolliseksi nopean ja epäbyrokraattisen tiedon levittämisen.
3. Uusi taloudellinen luokka: ihmiset, joilla on jotain, jonka puolesta taistella
1500- ja 1600-lukujen aikana merikauppa koko Euroopassa parani ja kasvoi merkittävästi. [7] Rein-joki, joka virtaa koko matkan Sveitsistä Englannin kanaaliin, oli kaupan merkittävä valtimo, ja Alankomaiden kaupungit luonnollisesti hyötyivät siitä, että ne sijaitsevat joen suulla. Mannertenvälinen merenkulku käynnistyi myös, lähinnä Aasian ja Euroopan välisen maustekaupan ansiosta. Lisääntynyt kauppamäärä vahvisti teknologisen innovoinnin vaikutuksia, ja satamakaupunkeihin, joissa noudatettiin laillisuusperiaatetta, syntyi erikoistuneita teollisuudenaloja, kuten maalaustaidetta, kankaankudontaa, kirjapainoja, aseiden valmistusta, gobeliinien ja tapettien valmistusta, koulutusta ja lääketiedettä. Näiden toimialojen huippuasiantuntijat kykenivät käymään kauppaa kaikkialla Euroopassa. Lisääntyneen kaupankäynnin, teknologisten innovaatioiden ja voimakkaan erikoistumisen seurauksena yleinen vauraus kasvoi ja maatalouden suhteellinen osuus talouden koko toimeliaisuudesta väheni, mikä heikensi maanomistajien ja kirkkojen vaurautta uuden kauppiasluokan hyväksi.
Yleensä nuo Antwerpenistä tulevat kauppiaat olivat upeita ja hyvin rikkaita, […] jotka halusivat innokkaasti jäljitellä muukalaisia […] uskaliaita ja kykeneviä käymään kauppaa kaikkialla maailmassa.
— Lodovico Guicciardini (1612)
Nykyään länsimaiden luokkajärjestelmät eivät ole enää niin merkityksellisiä. Uskomme kuitenkin, että tietyt väestönosat ovat huomattavasti muutoskeskeisempiä kuin toiset. Erityisesti milleniaalisukupolvea leimaa selvä epäily perinteistä rahoitustoimintaa kohtaan ja milleniaalit omaksuvat innostuneesti digitaalisia innovaatioita. Facebookin vuonna 2016 tekemässä tutkimuksessa todettiin, että vain kahdeksan prosenttia milleniaaleista ”luottaa finanssilaitosten neuvonantoon” ja että 45 prosenttia on ”valmiita vaihtamaan, mikäli parempi vaihtoehto ilmenee”. [8] Lisäksi Transamerica Center for Retirement Studiesin tekemä tutkimus osoittaa, että 76 prosenttia milleniaaleista uskoo, että ”vanhempieni sukupolveen verrattuna meidän sukupolvemme on paljon vaikeampi saavuttaa taloudellinen turvallisuus eläkkeelle jäädessäni” ja 79 prosenttia on myös ”huolissaan siitä, että kun minä siirryn eläkkeelle, sosiaaliturva ei riitä minulle.” [9] Sen lisäksi, että milleniaalit kohorttina ovat sijoittaneet eniten Bitcoin-talouteen [10], sen odotetaan hallitsevan suurinta osaa käytettävissä olevista tuloista vuoteen 2019 mennessä. [11]
Uusien milleniaalien [syntymävuoden] päättäminen vuoteen 1996 on tärkeä, koska se viittaa sukupolveen, joka on tarpeeksi vanha kokeakseen ja ymmärtääkseen syyskuun 11. päivän tapahtumat, samalla kun se koki vuoden 2008 laman nuorina aikuisina.
- Pew Research Center (2019, ks. Mental Floss)
4. Uskottavat puolustautumis- ja pakenemisstrategiat
Kansalaisen ei tee mieli vastustaa vallitsevaa tilannetta edes silloin kun hänellä on ylivoimaisen taloudellinen menestys ja merkittävä vauraus puolellaan, jollei hänellä ole myös uskottavia puolustautumis- ja pakenemisstrategioita.
Jos muiden kaupunkien valloittaminen vie yhtä paljon aikaa kuin niiden, jotka olemme jo alistaneet, maailmassa ei ole tarpeeksi aikaa tai rahaa Hollannin 24 kapinoivan kaupungin nujertamiseksi.
— Espanjan suurkomentaja ja Hollannin kenraalikuvernööri Luis de Requesens y Zúñiga (Don Luis de Requesens) kirjeessään kuningas Filip II:lle (1574) [12]
Ei ole sattumaa, että Alankomaiden kapina, kahdeksankymmenvuotinen sota, kesti 80 vuotta (1568–1648). Se kesti pidempään kuin mikään muu nykyaikaisen Euroopan historian kapina. Alankomaalaiset partisaanit, ”merten veijarit”, olivat kiistattomia merten herroja. Vuonna 1573 hollantilaiset puolustivat menestyksekkäästi Alkmaaria piirittäjiä vastaan aiheuttamalla tulvan ympäröiville alueille. He myös tuhosivat espanjalaisille kriittisen huoltolinjan tulvien avulla. Vuotta myöhemmin sama taktiikka pelasti Leidenin kaupungin, Alankomaiden sivistyksen ytimen, toiselta espanjalaisten hyökkäykseltä. Alankomaiden läntinen ydinalue oli suojattu ”vesilinjalla”: linnoitettujen kylien, jotka oli rakennettu riittävän lähelle toinen toisiaan optisen viestinnän mahdollistamiseksi, muodostama helminauha. Ympäröiville maa-alueille voitiin saada aikaan tulva muutamassa tunnissa. Vapaan Pohjanmerelle pääsyn ja suuren laivaston ansiosta hollantilaisten varavaihtoehtona oli muuttaa maasta turvaan Britteinsaarille tai uskaltautua uuteen maailmaan 1600-luvun kynnyksellä.
2000-luvulla vallitsevaa taloudellista tilannetta kyseenalaistaville tarjolla oleva puolustusteknologinen valikoima koostuu kryptografiasta eli salauksesta. Salaus takaa yksityisyydensuojan ja turvaa omaisuuden takavarikoilta. [13] Salausta käytetään nykyään laajalti. Esimerkiksi HTTPS-sovellusten määrä verkossa kasvoi 13 prosentista vuonna 2014 77 prosenttiin vuonna 2018. [14] Salaus ei kuitenkaan täytä tehtäväänsä yksityisyydensuojan turvaajana, jos palveluntarjoajalla on takaovia. Tästä syystä näemme lisääntynyttä kiinnostusta digitaaliseen itsemääräämisoikeuteen, kun milleniaalit ovat ottaneet bitcoinin käyttöönsä, ja osoittaneet kiinnostusta muun muassa VPN:än, Blockstackin, wifi mesh -verkkojen [15], Torin, Signalin, Purismin, U2F:n, PGP:n ja vastaavien kaltaisia hankkeita kohtaan.
”Kryptologia edustaa yksityisyyden tulevaisuutta ja epäsuorasti rahan tulevaisuutta sekä pankki- ja rahoitusalan tulevaisuutta. […] Kun otetaan huomioon, että valita toimia sellaisen rahajärjestelmän, joka jättää yksityiskohtaisen sähköisen jäljen kaikesta taloudellisesta toiminnasta, ja rinnakkaisen järjestelmän, joka takaa nimettömyyden ja yksityisyyden, välillä, ihmiset valitsevat jälkimmäisen. Lisäksi he vaativat jälkimmäistä […]”
— Orlin Grabbe (1995)
Doktriinit ennen ja nyt
Eräs intuitiivinen rinnastus protestanttisen uskonpuhdistuksen ja tämän hetken välillä ovat ne doktriinit, jotka heijastivat kapinan tosiasiallista olemusta — ne olivat yhtenäisyyden ja vakaumuksen kutsuhuudot, ja näemme samankaltaisia yhdistäviä oppeja tänään.
1500-luvun luterilaisen uskonpuhdistuksen pääoppi tiivistyi latinankielisiin sanoihin Sola fide, joka kääntyy ”yksin uskosta”. Tämä lause tiivisti ajatuksen siitä, että taivaaseen pääsemiseksi uskovat eivät tarvitse enää pappia. Heidän uskonsa ja omistautumisensa Jumalalle olivat riittävän voimakkaat. Toinen uskonpuhdistukselle yhteinen kutsu oli Sola scriptura tai ”yksin kirjoituksista”, mikä tarkoitti minkä tahansa muun alkuperäisen erehtymättömän auktoriteetin kuin Raamatun hylkäämistä.
Nykyään Bitcoin-maailmassa on useita ”taisteluhuutoja”, jotka näyttäytyvät vain merkityksettöminä meemeinä. Mielestämme ne heijastavat kapinallista olemusta, joka voisi hyvin olla nykyajan reformaation kaltainen. Ensimmäinen on Vires in Numeris, joka tarkoittaa ”vahvuus numeroissa.” [16] Tyler Winklevoss tiivisti tämän uskontunnustuksen usein siteeratulla tavalla: ”Olemme päättäneet laittaa rahamme ja uskomme matemaattiseen kehykseen, joka on vapaa politiikasta ja inhimillisestä virheestä.” [17] Toinen bitcoinerien käyttämä tunnuslause on Älä luota — todenna. Tätä lausetta on käytetty jo 1990-luvulla [18] ja se on saattanut saada alkunsa Ronald Reaganin toteamuksen ”luota, mutta todenna” [19] muunnelmana. Se rohkaisee käyttäjiä tarkistamaan itsenäisesti uusien avoimen lähdekoodin ohjelmistojen eheyden ja bitcoinin tapauksessa todentamaan tapahtumien pätevyyden lohkoketjusta. Sana HODL sai alkunsa vuonna 2013 eräällä internetin keskustelualustalla julkaistusta viestistä, joka viittaa nyt omaehtoiseen ja itsenäiseen sitoutumiseen pitää kiinni omasta ”bitcoin-jemmasta” olipa hintaheilunta mitä tahansa. [20] Lopuksi on mantra Eivät sinun avaimet — eivät sinun bitcoinisi, joka viittaa kolmannen osapuolen säilytysyhteisöjä kohtaan tunnettuun epäluottamukseen. [21] [22]
Koko ajatusta itsenäisestä valuutasta, ei pelkästään nykyisillä valuutoilla tehtävistä yksityisistä tai sensuroimattomista maksuista, ei ollut olemassa kyberpunkkareiden tai salaustekniikan akateemisten tutkijoiden keskuudessa ennen kuin libertaarit futuristit toivat sen mukanaan.
- Nick Szabo (2019)
Viitteet:
[1] Ekelund Jr., R. B., Hébert, R. F. & Tollison, R. D. (2002). “An Economic Analysis of the Protestant Reformation”. Journal of Political Economy 110(3): 646–671.
[2] Kansainvälinen järjestelypankki (engl. BIS, Bank for International Settlement) käyttää usein “kansainvälisen raha- ja rahoitusjärjestelmän” käsitettä, mutta se juontaa juurensa ainakin vuoteen 1984. Tällöin G24-maiden ryhmä julkaisi raportin, “A Revised Program of Action Towards Reform of the International Monetary and Financial System”.
[3] Ks. Dittmar, J. & Seabold, S. (2019). “Gutenberg’s moving type propelled Europe towards the scientific revolution”. LSE Business Review, 19.3.2019
[4] Ks. esim. Yamey, B. S. (1947). “Notes on the Origin of Double-Entry Bookkeeping”. Accounting Review 22(3): 263–272; Gleeson-White, J. (2011). Double Entry: How the Merchants of Venice Created Modern Finance. New York, NY: W.W. Norton
[5] Ks. Swanick, L. A. (2005). An Analysis of Navigational Instruments in the Age of Exploration: 15th Century to Mid-17th Century. Master of Arts -tutkinnon lopputyö, Texas A&M University
[6] ks. viite [3]
[7] ”1500-lukua leimasi Euroopan sisäisen kaupan voimakas laajentuminen ja tulojen joustavuus, vientikysynnän hintajousto oli noussut huomattavasti. Tästä syystä edistysmieliset alueet, jotka kykenivät tarjoamaan parempilaatuisia tuotteita suhteellisen alhaisilla hinnoilla, ohjasivat luonnollisesti erikoistuneiden tuotteiden kysyntää alkukantaisimmilta alueilta”. Ks. van der Wee, H. (1975). ”Structural Changes and Specialization in the Industry of the Southern Netherlands, 1100–1600”. Economic History Review 28(2): 203–221, s. 126.
[8] Facebook IQ (2016). “Millennials + Money: The Unfiltered Journey” [Tutkimusraportti]
[9] Transamerica Center for Retirement Studies (2018). “18th Annual Transamerica Retirement Survey: A Compendium of Findings About American Workers”. [Yhteenveto]
[10] Bogart, S. (2019). “Bitcoin is a Demographic Mega-Trend: Data Analysis”. [Kommenttiketju]
[11] Snapchat (2018). “Coming of age: how millennials are becoming a growing economic force” [Tutkimusraportti]
[12] Suom. huom. — Kirjeessään Don Luis de Requesens muotoili asian hieman toisin, mutta lainauksen sisältö ei sinänsä kärsi sanajärjestyksen muutoksesta. Lisätietoja, ks. Parker, G. (1976). “Why Did the Dutch Revolt Last Eighty Years?”. Transactions of the Royal Historical Society 26: 53–72; Hammer, P. E. J. (2007) (toim.). Warfare in Early Modern Europe 1450–1660. Abingdon, UK: Routledge; Parker, G. (2004). Army Flanders Spanish Road 2ed: The Logistics of Spanish Victory and Defeat in the Low Countries’ Wars. Cambridge, UK: Cambridge University Press.
[13] Jo 1990-luvun alussa kypherpunk-yhteisö tunnisti selvästi salauksen tarjoaman yksityisyyden ja ihmisoikeuksien välisen yhteyden. Phil Zimmerman kirjoitti vuonna 1991: ”Kun vahvan salauksen käytöstä tulee suosittua, valtion on vaikeampaa kriminalisoida sitä. Siksi PGP:n käyttö on hyväksi demokratian säilyttämiselle.” Ks. Eric Hughes kirjoitti vuonna 1993: ”Meidän on puolustettava yksityisyyttämme, jos haluamme säilyttää sen. […] Kypherpunkit kirjoittavat koodia. Tiedämme, että jonkun on kirjoitettava ohjelmisto yksityisyyden suojaamiseksi, ja […] aiomme kirjoittaa sen.”
[14] Swire, P., Hemmings, J. & Kirkland, A. (2016). “Online Privacy and ISPs: ISP Access to Consumer Data is Limited and Often Less than Access by Others”. George Techin The Institute for Information Security & Privacy’n työpaperi, 29.2.2016 ja letsencrypt.org
[15] Zhang, L, Zhao, L., Wang, Z. & Liu, J. (2017). “WiFi Networks in Metropolises: From Access Point and User Perspectives”. IEEE Communications Magazine 55(5): 42–48. Tutkimusartikkelista: ”mittaus osoittaa, että nykypäivän suurkaupunkien käytössä on jo tiheästi langattomien verkkojen tukiasemia, jotka voivat yhdessä tarjota internet-yhteyden lähes kaikkialle. […] voimme ennakoida, että lähitulevaisuudessa langattomia mesh-verkkoja voidaan rakentaa ja ylläpitää metropolin tasolla sellaisten liikkuvien langattomien tukiasemien avulla, joita voidaan kuljettaa ajoneuvoilla tai joiden rooli voidaan hoitaa entistä paremmilla henkilökohtaisilla mobiililaitteilla.”
[16] Lähtöisin Bitcointalk-verkkoyhteisöstä, toukokuussa 2011. Myöhemmin Casasciusin fyysiset kolikot tekivät tästä suositun.
[17] Popper, N. & Lattman, P. (2013). “Never Mind Facebook; Winklevoss Twins Rule in Digital Money”. DealBook/New York Times, 11.4.2013
[18] Ks. esim. Chin, S.-K. (1999). “High-Confidence Design for Security: Don’t Trust — Verify”. Communications of the ACM 42(7):33–37.
[19] Ks. Wikipedia: Trust, but verify
[20] GameKyuubi (joulukuu, 2013): “I AM HODLING”. Bitcointalk.org
[21] Lausahdus on todennäköisesti syntynyt vuonna 2014 redditissä otsikolla: ”Julkinen tiedoksianto: Jos et omista omia yksityisiä avaimiasi, et omista bitcoiniasi” (PSA: if you don’t own your private keys, you don’t own your bitcoin). Lausahdus on joskus laitettu myös Andreas Antonopoulosin suuhun.
[22] Suom. huom. — Bitcoin-piireissä on myös monia muita vastaavanlaisia lausahduksia ja ajatuksia, vrt. Citadel (*), digital gold, Bitcoin to the Moon jne.
