Bitcoinin vetovoima
Kuinka idean ja arvon palautesilmukat vetävät ihmisiä puoleensa
Bitcoin on eri asioita eri ihmisille. Olipa se mitä tahansa sinulle, se on epäilemättä mielipiteitä jakava ja polarisoiva ilmiö. Bitcoinin sisimpään olemukseen on upotettu tiettyjä ajatuksia ja osa niistä tai ne kaikki saattavat kiehtoa sinua.
Bitcoinin keksiminen ja sen taustalla oleva lohkoketju, joka on niin laajalti väärin ymmärretty, synnytti monia hankkeita, verkostoja ja yhteisöjä. Jotkut näistä verkostoista kilpailevat suoraan keskenään, mikä on johtanut loputtomiin konflikteihin ja aiheuttanut paljon keskustelua. Näiden konfliktien juurisyy on luonteeltaan ideologinen: erimielisyyttä siitä, miten maailma lepää ja miltä sen pitäisi näyttää — ideoiden erimielisyys.
Seuraavassa yritän selittää joitakin syitä tämän polarisaation taustalla, tutkia yksityiskohtaisemmin taustalla olevaa dynamiikkaa ja havainnollistaa, miksi yhä useammat ihmiset näyttävät olevan kallistumassa Bitcoinia kohti.
“Siinä näkökulmassa, josta tarkastelemme maailmaa, on joitakin omituisuuksia. Se, että elämme syvän painovoimakaivon pohjalla, kaasupäällysteisen planeetan pinnalla, joka kiertää 90 miljoonan mailin päässä sijaitsevaa ydinkäyttöistä tulipalloa ja pidämme tätä normaalina, on selvästi jonkinlainen osoitus siitä, kuinka vinoutunut näkökulmamme saattaa olla, mutta olemme tehneet erilaisia asioita älyllisen historian aikana hitaasti korjataksemme joitakin väärinkäsityksiämme.”
— Douglas Adams
Ideoiden joukosta sopiminen
Bitcoin-verkon tavoitteena on päästä konsensukseen eli yksimielisyyteen, yleiseen sopimukseen järjestelmän tilasta. Bitcoinin läpimurtoinnovaationa oli hyödyntää väärentämätöntä kalleutta maailmanlaajuisen yhteisymmärryksen saavuttamiseksi luottamatta keskusvaltaan.
Bitcoin voidaan nähdä pelinä, johon kuka tahansa voi liittyä. Kaikkien pelien tavoin sitäkin voi pelata vain, jos siinä on säännöt, tietyt ideat, jotka ovat sisäisesti johdonmukaisia. Muuten se ei olisi peli; se olisi sekasortoa.
“Ennen kuin mitään peliä voi pelata, on luotava säännöt; ennen kuin peliä voidaan muuntaa, sääntöjen on oltava ilmeisiä. […] Kaikki ne, jotka tietävät säännöt ja hyväksyvät ne, voivat pelata peliä — taistelematta pelin säännöistä. Tämä tekee rauhasta, vakaudesta ja mahdollisesta rauhasta — hyvän pelin. Hyvä on kuitenkin paremman vihollinen; houkuttelevampi peli saattaa aina olla olemassa.”
— Jordan B. Peterson, Maps of Meaning: The Architecture of Belief
Bitcoinin konsensussäännöt ovat juuri tätä: verkon solmut toimivat ideoiden joukon varassa, jotka on kodifioitu validointi- eli vahvistussäännöiksi. Tämän ideoiden ydinkokonaisuuden muuttaminen on verrattavissa Bitcoinin muuttamiseen. Verkon hajautettu luonne tekee niiden muuttamisesta äärimmäisen vaikeaa. Ei ole mitään keskusvaltaa, joka voisi sanella muutoksia, minkä vuoksi uuden ideoiden joukon yksimielinen hyväksyminen on käytännössä mahdotonta. Jokainen, joka muuttaa sääntöjä, vaikka luulee tällaisen muutoksen vievän asioita parempaan suuntaan, alkaa pelata toista peliä vain niiden kanssa, jotka liittyvät uuteen peliin.
Kuten Bitcoinin luoja tunnetusti sanoi: Bitcoinin luonne on sellainen, että heti kun ensimmäinen versio siitä julkaistiin, ydinmuotoilu oli ikuisesti kiveen hakattu.
Satoshilla oli epäilemättä tiettyjä ideoita mielessä, kun hän loi Bitcoinin. Monet näistä ideoista on muotoiltu hänen kirjoituksissaan ja jopa genesis- eli alkulohkossa. Tärkeintä on kuitenkin se, että Satoshin keskeiset ideat on kodifioitu Bitcoinin konsensussääntöihin:
- kiinteä tarjonta
- ei yhtä vikaantumispistettä
- ei takavarikoinnin tai sensuurin uhkaa
- kaikki voidaan validoida kaikkien toimesta, milloin tahansa
Tämä ideoiden joukko on upotettu verkon sääntöihin ja sinun pitää hyväksyä ne osallistuaksesi peliin. Pohjimmiltaan Bitcoinin kaltainen verkko muuntaa yhteiskuntasopimuksen ohjelmistossaan koodikielelle: se ilmentää niitä ideoita, jotka kaikki verkossa jakavat.
Ideoiden levittäminen
Kaikki hienot asiat alkavat pienestä, ja Bitcoin ei ollut poikkeus sääntöön. Alussa se oli yksi solmu, yksi ohjelmisto, yksi henkilö, yksi ideoiden joukko. Bitcoinin kuuluisa whitepaper julkaistiin 31. lokakuuta 2008. Kaksi kuukautta myöhemmin, 3. tammikuuta 2009, genesis-lohko louhittiin.
“The Times 03/Jan/2009 Chancellor on brink of second bailout for banks.”
— Bitcoinin genesis-lohko
Meni vain kaksi päivää, kunnes toinen henkilö oli tarpeeksi kiinnostunut liittymään verkkoon. Hal Finney käytti ohjelmistoa, joka oli kytketty Satoshin solmuun, ja Bitcoin-verkko syntyi. Pian muut ihmiset omaksuivat idean, ajoivat ohjelmiston ja perustivat solmun liittyäkseen verkkoon. Loppu, kuten sanotaan, on historiaa.
Bitcoin-verkko on monimutkainen koneisto. Verkon osatekijät — osa teknologiaa, osa biologiaa — tekevät sen kuvailun ja ymmärtämisen luontaisesti vaikeaksi. Vaikka seuraava ei olekaan millään tavoin täydellinen kuvaus järjestelmästä, mielestäni on hyödyllistä keskittyä yksityiskohtaisemmin joihinkin osatekijöihin. Haluan keskittyä erityisesti seuraaviin neljään: ideoihin, ihmisiin, koodiin ja solmuihin.
Fyysisessä kerroksessa verkko koostuu toisiinsa kytkeytyvistä solmuista. Bitcoinin konsensussäännöt sisältyvät sen ohjelmistoon, toisin sanoen sen solmuja pyörittävään ohjelmistoon. Viime kädessä ihmiset valitsevat käytettävän ohjelmiston — päätös, johon vaikuttaa heidän hallussaan olevien ideoiden joukko.
Mahdollisuus hallita itsenäisiä solmuja on osasyy sille, miksi Bitcoinin konsensussääntöjä on niin vaikea muuttaa. Kuten edellä mainittiin, ei ole luotettavaa keskusviranomaista, ei entiteettiä, johon luottaa. Kaikkien on hyväksyttävä muutokset vapaaehtoisesti. Ihmiset voivat käyttää mitä tahansa ohjelmistoversiota riippumatta siitä, onko kyse vakaumuksesta, laiskuudesta tai halveksunnasta.
Satoshin whitepaperia lainatakseni Bitcoin on järjestelmä, joka “perustuu kryptografiseen todistukseen luottamuksen sijasta”. Tästä seuraa, että sinulla on valtaa ja sinun on tarkistettava kaikki itse muihin luottamatta. Tästä syntyy yksimielisyys, konsensus.
Vapaus tuo ihmiset töykeästi kasvokkain kohtaamaan oman henkilökohtaisen vastuunsa omista vapaista toimistaan.
- Frank S. Meyer, In Defense of Freedom
Heti kun verkossa saavutetaan yksimielisyys, arvo tulee mukaan peliin. Se, että bitcoineilla — tai millä tahansa rahoilla — on arvoa, on sinänsä idea, josta ihmisten on oltava vakuuttuneita.
Bitcoinilla tämä prosessi kesti lähes 500 päivää. Kun verkko oli alkuvaiheessaan, bitcoinit eivät olleet minkään arvoisia. Niitä louhittiin ja lähetettiin edestakaisin uteliaiden kypherpunkien välillä. Mutta silloin kun Laszlo Hanyecz vaihtoi 10 000 BTC kahteen pizzaan, Bitcoin nousi nollasta ykköseen. Verkosta tuli hetkessä arvokas todellisella tavalla.
Tästä hetkestä lähtien seuraava idean ja arvon palautesilmukka on ollut mukana kuvioissa:
- Bitcoinin ideat — sen arvolupaus — houkuttelee ihmisiä.
- Ihmiset valitsevat vapaasti, mitä koodia käytetään.
- Valittu koodi pyörii erillisillä solmuilla, sanelemalla niiden käyttäytymisen.
- Solmut liittyvät verkkoon ja muodostavat yhteyden vertaisiin, jotka jakavat heidän ideansa.
- Verkko saavuttaa yksimielisyyden, jonka ansiosta syntyy sopimus siitä, kuka omistaa mitä.
- Arvo puolestaan vahvistaa konsensussäännöin määriteltyjä ideoita: sen arvolupauksen ilmentymä.
Tämä idean ja arvon palautesilmukka, ideoiden jatkuva vahvistaminen arvonluomisen kautta, on mekanismi Bitcoinin vetovoiman takana. Kaikki tässä kierrossa vaikuttaa kaikkeen muuhun — olipa kyse sitten ohjelmistosta, laitteistosta tai aivoista. Tämä silmukka lopulta vangitsee ihmiset, ja koska Bitcoinin ydinideat ovat käytännössä kiinteät, sillä on joitakin yllättäviä vaikutuksia ihmisten ideoiden joukkoon.
Bitcoinin painovoimakaivo
Kuten edellä on huomautettu, Bitcoin itsepäinen ohjelmisto, joka luo itsepäisen verkon. Itsepäisen verkon tuloksena on, että se houkuttelee itsepäisiä ihmisiä.
Useimmat varhaiset Bitcoinin käyttäjät luultavasti jakoivat sen ydinideoiden joukon. Kuten Dan Held huomauttaa teoksessaan Bitcoinin istuttaminen, Satoshi valitsi huolellisesti alkuperäisen ryhmän: kryptografeja ja kypherpunkeja, jotka ymmärsivät Bitcoinin tekniset osatekijät.
On monia polkuja, jotka saattavat ohjata sinut lähelle Bitcoinin vetovoimaa: saatat olla kiinnostunut kryptografiasta, tietoturvasta tai finanssiteknologioista. Sinulla voi olla tiettyjä poliittisia tai taloudellisia uskomuksia. Saatat olla innostunut kullasta, sananvapaudesta tai keinottelusta. Saatat ehkä käyttää Bitcoinia pakon sanelemana. Olipa syy ensikosketukseesi Bitcoinin kanssa mikä tahansa, on olemassa tietty todennäköisyys, että sinut tempaistiin mukaan. Satoshi viittasi tähän moniulotteiseen houkuttelevuuteen yhdessä kryptografeille suunnatun keskusteluryhmään lähettämistään sähköposteistaan.
“Se on erittäin houkutteleva libertaarista näkökulmasta, jos pystymme selittämään sen kunnolla. Olen parempi koodaamaan kuin sanottamaan.”
— Satoshi Nakamoto
Yksi tapa valaista tätä on havainnollistaa ideoiden maisemaa. Koska kaikkien mahdollisten ideoiden lukumäärä on periaatteessa ääretön, meidän on keskityttävä pieneen osajoukkoon. Ja koska puhumme Bitcoinista, keskitymme pieneen ideoiden universumiin, joka syntyy kysymällä, mikä on Bitcoin.
Kysy kolmelta tuntemattomalta, mikä on Bitcoin, ja saat luultavasti kolme hyvin erilaista vastausta. Jokaiseen vastaukseen vaikuttavat välttämättä aiemmat kokemukset, poliittiset ja taloudelliset uskomukset ja yksilöllinen käsitys maailmasta. Henkilökohtaiset ideasi, maailmankuvasi, määrittelevät mihin asetut ideoiden maisemassa.
Maisemassa on erilaisia ideoita, jotka kasautuvat yhteen: kertomukset, narratiivit, jotka auttavat selittämään, mitä Bitcoin on. Joku voi ajatella Bitcoinia ensisijaisesti digitaalisena kultana, keskittyen Bitcoiniin arvon säilyttäjänä. Toinen ihminen saattaa ajatella Bitcoinia maksujärjestelmänä, keskittyen Bitcoiniin vaihdannan välineenä. Kolmas ihminen voi puolestaan mieltää Bitcoinin tavaksi automatisoida monimutkaisempia sosiaalisia rakenteita, keskittyen sopimusten automatisointiin ja vastaaviin ideoihin.
Kukaan ei voi tietää kaikkea. Yhteiskunnan monimutkaisuus on palautumatonta. Me takerrumme mentaalisiin malleihin, jotka tyydyttävät janomme tietyn ilmiön ymmärtämiseksi, ja pysymme ryhmissä, jotka tunnustavat samankaltaisia kertomuksia.
- Dan Held, Kvanttikertomukset: Kryptokertomusten nousu ja tuho
Nämä kertomukset, nämä ideoiden joukot, kuvaavat sitä, mitä Bitcoin todellisuudessa — ainakin osittain — on ja mitä ihmiset ajattelevat sen olevan. Nämä kertomukset kehittyvät väistämättä ajan myötä, kun ymmärryksemme järjestelmästä ja itse järjestelmästä kehittyvät. Ideat, ihmiset ja Bitcoin eivät ole staattisia asioita. Näkemyksemme Bitcoinista ovat muuttuneet ja muuttuvat jatkossakin.
Mitä tahansa Bitcoin on, se toimii painovoimakaivon tavoin tässä ideoiden universumissa. Jos sinulla olevien ideoiden joukko on päällekkäin Bitcoinin ilmentämien ideoiden kanssa, olet lähellä sen painovoimakaivoa ja ajaudut sen valtaan nopeasti. Jos ideoiden joukkosi on vihamielinen Bitcoinia kohtaan, olet kaukana sen vetovoimasta ja se ei houkuttele sinua.
Näin ollen Bitcoin vetää puoleensa itsepäisiä ihmisiä, jotka jakavat tiettyjä ideoita ja ihanteita. “Vakka kantensa valitsee”, kuten sanonta kuuluu. Tässä tapauksessa monet nörttilinnut ja kypherpunkit parveilivat varhain Bitcoinin ympärillä. Ei erityisen yllättävää.
Yllättävää on kuitenkin se, että tämä itsepäinen verkko vaikuttaa ihmisiin. Koska Bitcoinin ilmentämä ideoiden joukko on kiinteä, ihmisten ajatusten on mukauduttava Bitcoiniin, ei päinvastoin. Viimeiset kymmenen vuotta ovat osoittaneet, että Bitcoin on erittäin tehokas muuttamaan mieliä. Toistaiseksi yksikään mieli ei ole ollut erityisen tehokas muuttamaan sitä.
Joten maailmankaikkeus ei ole aivan sellainen kuin ajattelit sen olevan. Sinun on siis parempi arvioida uskomuksesi uudelleen. Koska et todellakaan voi järjestää maailmankaikkeutta uudelleen.
- Isaac Asimov
Vanhaa TFTC-sanontaa toistaakseni: Bitcoin muuttaa meitä enemmän kuin me muutamme sitä, kuten olen itse oppinut. [1]
Vetovoima ja hylkiminen
Mutta entä jos ideasi eivät ole päällekkäisiä Bitcoinin kanssa? Entä jos haluat kuitenkin muuttaa Bitcoinin ideoita, koska et ole vakuuttunut pyrkimyksesi turhuudesta? Entä jos jotkut sen ideoista ovat sinusta suorastaan vastenmielisiä?
“Fysiikan ihme, josta tässä on kyse, on jotain, joka on ollut tiedossa jo Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian jälkeen. Siis, että painovoima ei aina vedä puoleensa. Painovoima voi myös hylkiä.”
- Alan Guth
Jos Bitcoinin ideat todella tuntuvat sinusta vastenmielisiltä ja luotaantyöntäviltä, saatat joutua poistumaan ulkoavaruuteen, liittymään tähtienväliseen tyhjyyteen, jossa nocoinajaat leijuvat ympäriinsä.
Jos haluat muuttaa Bitcoinin ideoita perustavanlaatuisesti, saatat joutua luomaan lisäksi uuden painovoimakentän. Tämä on helposti tehtävissä Bitcoinin avoimuuden vuoksi. Sen avoimen lähdekoodin ohjelmisto, vapaa verkkorakenne ja kaikenlaisen muodollisen organisaation puute antavat kenelle tahansa mahdollisuuden kopioida, muokata ja ajaa koodia lupaa pyytämättä.
Kuten edellä on esitetty, Bitcoinin perussääntöjen muuttaminen johtaa uuteen peliin, joka eroaa kaikkien muiden pelaamasta pelistä. Jotta et pelaisi yksin, joudut vakuuttamaan muut ihmiset pelaamaan kanssasi. Jos haluat saman määrän ihmisiä pelaamaan kanssasi, sinun täytyy vakuuttaa kaikki verkossa oleva ihmiset siitä, että ideasi on parempi kuin kaikkien muiden. Ja koska tämä on enimmäkseen taloudellista peliä, vahvat verkostovaikutukset ovat erittäin hyödyllisiä; on sinun etujen mukaista vakuuttaa kaikki.
Jos et onnistu vakuuttamisessa, syntyy kilpaileva järjestelmä; joko luomalla uuden verkon tai halkaisemalla oma verkko pois nykyisestä Bitcoin-verkosta. Koska kaikki uudet projektit ovat Bitcoinin inspiroimia, ideoiden joukossa on välttämättä päällekkäisyyksiä; joskus päällekkäisyys on melkein täydellistä.
Kertomusten jäljittäminen on hyvä tapa auttaa ihmisiä ymmärtämään, että itse asiassa on olemassa heidän liittolaisuudestaan kilpailevien uskomusten joukko; […] Pyrkimys tunnistaa se, mihin yksi kertomus päättyy ja toinen alkaa, on haastava tehtävä, koska ideoiden rajat ovat yleensä läpäisevät.
— Nathaniel Whittemore
Uusien painovoimakaivojen luominen on (a) mahdollista ja (b) suhteellisen helppoa (kopioi Bitcoinin koodi, muuta muutamia parametreja, käynnistä verkko muutaman ystävän kanssa), joten uusia kryptovaluuttoja on syntynyt räjähdysmäisesti viime vuosina. Vaikka suurin osa näistä vaihtoehtoisista kryptovaluutoista on suoranaisia huijauksia, jotkut yrittävät löytää pienen markkinaraon houkuttelemalla ihmisiä, jotka jakavat sen uuden tai muokatut ideat.
Johonkin näistä painovoimakaivoista — ja siten idean ja arvon palautesilmukkaan — ajautuminen on merkittävin syy Bitcoinissa ja muualla kohtaamaamme myrkyllisyyteen. Uskomusten (ideoiden) ja varojen (arvon) hallussapidon välinen suora yhteys on moninkertaistava tekijä, joka voi johtaa entistä syvempään poteroitumiseen.
Kaikki tietävät nykyään, että ihmisillä on “komplekseja”. Se, mikä ei ole kovin hyvin tunnettua, vaikka se on teoreettisesti paljon tärkeämpää, että komplekseilla on meidät.
— Carl Jung
Voitaisiin esittää, kuten Carl Jung sanoi kompleksien suhteen, että lohkoketjuilla on ihmisiä. Jokaisessa painovoimakaivossa on joukko ideoita ja joukko ihmisiä, jotka ovat ideoiden vallassa.
Kun ihmiset ovat ideoiden kaappaamia, tekniset erot muuttuvat pian ideologisiksi eroiksi ja päinvastoin. Ideoista luopuminen on joka tapauksessa vaikeaa, mutta jos nettovarallisuutesi sidotaan kiinteäksi osaksi näitä ideoita, siitä tulee entistä vaikeampaa.
Kiertoradat ja törmäykset
Minkään painovoimakaivon muodostuminen ei ole täysin tasaista maantieajoa. Aivan kuten tähtien ja planeettojen muodostuminen on toisinaan väkivaltaista -auringot nielevät planeettoja, planeetat törmäilevät toisiinsa ja kuut murskautuvat palasiksi — Bitcoinin painovoimakaivon muodostumisessa oli myös joitain väkivaltaisia tapahtumia.
Aion tutkia joitain näistä tapahtumista tulevaisuudessa, mutta nyt totean vain, että on olemassa muitakin Bitcoinia kiertäviä projekteja, ja että menneisyydessä eri projektit ovat törmänneet toisiinsa.
Kysymys siitä, että nieleekö Bitcoin kaikki muut projektit vai kuolevatko ne itsekseen tai onnistuvatko jotkut niitä löytämään vakaan kiertoradan, on vielä avoin. Tällä hetkellä voidaan kuitenkin sanoa, että useimmat verkot ovat kilpailukykyisiä. Eric Hofferia lainatakseni: “Yhden [verkon] voitto kannattajamäärissä on kaikkien muiden tappio.”
Voidaan myös havaita, koska näin on tapahtunut useita kertoja parin viime vuoden aikana, että projektit, jotka eivät kykene täyttämään arvolupaustaan, menettävät nopeasti suurimman osan kannattajistaan ja myös arvonsa — ensimmäinen pettymyksen vuoksi, jälkimmäinen markkinavoimien vuoksi. Arvo ja keinottelu tulevaisuuden arvolla ovat olennainen osa idean ja arvon palautesilmukkaa. Jos ideat eivät toteudu tai epäonnistuvat, todellinen (ja keinoteltu) arvo menetetään, mikä käytännöllisesti katsoen tappaa nuo ajatukset ja niitä ilmentävät verkot.
Niin kauan kuin ihmisillä on erilaisia ideoita ja niin kauan kuin Bitcoinin kiertoradalla oleva projekti ilmentää tätä ideoiden joukkoa, ihmiset parveilevat sen ympärillä. Aika, avoimet markkinat ja viime kädessä todellisuus ratkaisevat sen, ovatko nämä ideat ansiokkaita. Surkeat ideat eivät toimi ollenkaan, huonot ideat eivät kovin kauan ja ratkaisut, jotka eivät ole olennaisesti nykytilaa parempia, eivät kukoista vapailla markkinoilla.
Parhaimmat ideat saattavat kuitenkin löytyä suurimmista verkoista ja ne sulautetaan osaksi sitä, mikäli tämä on mahdollista. Jos Bitcoin voi syödä sen, se syö sen.
Ideoiden ruokkiminen
Kuten edellä mainittiin, Bitcoinin keskeiset ideat ovat olleet samat alusta alkaen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Bitcoinia ei voida parantaa. Sitä voidaan ja pitäisi parantaa, mutta sitä on parannettava tavoilla, jotka eivät tuhoa Bitcoinin olemusta. Tällaisia parannuksia tapahtuu kaiken aikaa, minkä vuoksi voimme lähettää maksuja halutusta skriptistä muodostettuun tiivisteeseen (P2SH), meillä on eristetty todistaja ja voit maksaa pieniä summia nopeasti ja edullisesti salamaverkossa.
Bitcoinin parannusten tekniset ominaisuudet — ja tärkeä ero kevyen ja ehdottoman haarauman välillä — ovat tutustumisen arvoisia, mutta ovat tämän artikkelin aihepiirin ulkopuolisia seikkoja. Tutkimatta tarkemmin näiden parannusten luonnetta, Bitcoin on epäilemättä parantumassa, ja siten sen ominaisuusjoukko muuttuu ja laajenee.
Vetovoiman kannalta tämä tarkoittaa, että Bitcoinin massa kasvaa. Bitcoinia kuvaava ideoiden joukko laajenee sen ominaisuusjoukon tavoin. Tämän myötä Bitcoin mahdollisesti sieppaa entistä enemmän ihmisiä ja nielee samalla kilpailevat hankkeet ja ideat itseensä.
Esimerkiksi edullisten maksujen idea on noussut uudelleen esiin salamaverkon maksukanavien ansiosta. Vaikka salamaverkko on vielä varhaisessa vaiheessa, muut tähän ajatukseen perustavat projektit menettävät arvonsa, jos salamaverkko onnistuu suuressa mittakaavassa.
Yksityisyys on toinen idea, joka on useiden kilpailevien hankkeiden perustana. Jos tulevat Bitcoinin tietoturvaparannukset osoittautuvat onnistuneiksi (Schnorr-allekirjoitukset, salama, whirlpool, CoinJoin-tuetut lompakot), Bitcoin voi niellä myös nämä projektit.
Tuskin hän oli saanut tämän sanotuksi, kun maa repesi heidän allaan, avasi kitansa ja nieli heidät kaikki telttoineen päivineen, samoin Korahin, hänen väkensä ja omaisuutensa. Näin he vaipuivat kaikkineen elävältä tuonelaan; maa sulkeutui heidän jälkeensä, ja he katosivat Israelin kansan keskeltä.
- 4 Mooseksen kirja 16:31–33
En väitä, että kaikki muut projektit välttämättä katoavat. Mutta verkot kukoistavat verkostovaikutusten ansiosta: voittaja vie eniten, ellei kaikkea.
Vakaumuksen arvo
Aina kun ihmiset väittelevät ideoista, tribalismi on sääntö, ei poikkeus. Olipa kyse politiikasta, urheilusta, iPhone vs. Android tai ananas pizzassa, ihmiset samastuvat leiriin, joka on lähimpänä heidän ideoitaan ja ihanteitaan.
Vaikka ideoiden paikkansapitävyyttä on joskus vaikea mitata, joko siksi, että niiden seuraukset ovat hyvin välillisiä (politiikka) tai subjektiivisia eivätkä todellisuudessa merkityksellisiä suuressa kuvassa (ananas pizzassa), Bitcoinin kaltaisiin verkostoihin liittyy suora mittaus: arvo.
Vaikka arvoa voidaan vääristää sekä manipuloinnilla että keinottelulla, se on luotettava ja (lähes) suora osoitus sekä vakaumuksesta että ideoiden paikkansapitävyydestä. Jos useimmat ihmiset ovat vakuuttuneita verkon ideoiden joukosta, useimmat ihmiset pitävät sen alkuperäistä polettia omaisuuseränä. Ja mitä enemmän nämä ideat vastaavat todellisuutta, sitä enemmän verkko tuottaa reaalimaailman arvoa, vakuuttaen enemmän ihmisiä ja syventämällä jo ennestään vakuuttuneiden vakaumusta.
Bitcoinilla on syystä vahvin vetovoima: se on toiminut ensimmäisestä päivästä lähtien, ratkaissut todellisten ihmisten oikeita ongelmia ja tuottanut todellista arvoa. Se toimii, koska sen ideoiden joukko vastaa parhaiten todellisuutta. Se on arvokasta, koska ihmiset uskovat sen arvolupaukseen ja hyvästä syystä: Bitcoin on tähän mennessä suurin, turvallisin verkko avoimeen ja digitaaliseen arvonsiirtoon. Ja sen vetovoima kasvaa.
Olitpa jo vakuuttunut Bitcoinin ideoista tai olet täysin niitä vastaan, Bitcoin ei välitä siitä. Sen vetovoima jatkaa kasvuaan ja se nielee matkan varrella ideoita, ihmisiä, koodia ja solmuja.
Johtopäätökset
Olemme nähneet, että Bitcoinin konsensussäännöt ja kokonaisarkkitehtuuri ilmentää tiettyjä ideoiden joukkoa. Bitcoinin keskeisten ideoiden muuttaminen on käytännössä mahdotonta, minkä vuoksi sen ydinrakenne on “hakattu kiveen” ensimmäisestä päivästä alkaen.
Idean ja arvon palautesilmukka luo Bitcoinin vetovoiman. Bitcoinin palautesilmukan läheisyyteen joutuvat sen vangitsemiksi tietyllä todennäköisyydellä, mikä pakottaa heidät mukauttamaan oman ideoiden joukkonsa bitcoinin kanssa tai “haarautumaan pois”.
Mikä tahansa muuttumaton järjestelmä muuttaa osallistujiaan on tärkeä ajatus, joka auttaa ymmärtämään sekä Bitcoinin houkutusta että sen torjumista. Koska ydinideoiden muuttaminen ei ole vaihtoehto, luodaan uusia hankkeita, jotka ilmentävät uusia ideoita. Tämän tapahtumasarjan tuloksena syntyy uusia painovoimakaivoja.
Erilainen idean ja arvon palautesilmukka on kunkin painovoimakaivon perusta. Tribalismi ja taipumus vältellä tappioita auttavat selittämään osan kilpailevien projektien ja yhteisöjen välisestä vihanpidosta ja myrkyllisestä vuorovaikutuksesta, sillä mihin tahansa palautesilmukkaan putoaminen tahraa vangiksi jääneen maailmankuvan.
“Sillä saatat ajautua jonkin [idean] riivaamaksi, jos et varhain ymmärrä, miksi olet [idean] riivaama. Tällöin pitäisi kerrankin kysyä itseltään: Miksi tämä ajatus on ottanut minut valtaansa? Mitä se tarkoittaa itseni suhteen?”
— Carl Jung
Sekä maailma että Bitcoin ovat dynaamisia asioita, minkä vuoksi mikä tahansa meillä tällä hetkellä olevien ideoiden joukko on riittämätön pysyvän ja täydellisen kuvan muodostamiseksi. Bitcoin voi muuttua ja muuttuu, vaikka sen ydin olisi käytännössä muuttumaton. Yksilöllisistä vakaumuksistamme riippumatta, emme saa olla liian kiintyneitä mihinkään kertomukseen tai mihinkään ideoiden joukkoon.
Bitcoinin hallitsevuus ei ole sattumaa. Sen ideat onnistuivat vakuuttamaan suurimman osan ihmisiä tuottaen eniten arvoa. Muiden ideoiden tutkiminen voi kuitenkin olla hyödyllistä ja terveellistä, jos sitä tehdään aidosti. Aika ja vapaat markkinat ratkaisevat, mitkä ideat vastaavat todellisuutta. Huonot ideat katoavat ja hyvät ideat omaksutaan.
Maailmassa, jossa ihmisillä on yhdistelmä ideoita ja arvokkaita omaisuuseriä, palautesilmukka, joka yhdistää ja vahvistaa molempia, on vahva vetovoimatekijä. Olitpa juuri alkanut tuntea Bitcoinin lempeää vetoa tai olet ollut läheisen kiertoradan hodlonautti, Bitcoinin vetovoima kasvaa edelleen. Olen vakuuttunut tästä ajatuksesta ja toivon istuttaneeni sinulle vakaumuksen siemenen.
Lisälukemisto
- Bitcoin yhteiskuntasopimuksen purkaminen (Hasu)
- We can’t all be friends: crypto and the psychology of mass movements (Tony Sheng)
- Visions of Bitcoin — How major Bitcoin narratives changed over time (Hasu ja Nic Carter)
- The Many Faces of Bitcoin (Murad Mahmudov ja Adam Taché)
- Bitcoin: Past and Future (Murad Mahmudov ja Adam Taché)
- Crypto-incrementalism vs Crypto-anarchy (Tony Sheng)
- Bitcoin Culture Wars (Brandon Quittem)
- Schrödinger’s Securities (Nathaniel Whittemore)
- Market Narratives Are Marketing (Nathaniel Whittemore)
- Kvanttikertomukset: Kryptokertomusten nousu ja tuho (Dan Held)
Kiitokset
- Kiitos Hasulle, jonka uskomaton palaute auttoi minua parantamaan tätä artikkelia huomattavasti. Hänen kirjoituksensa Bitcoinin yhteiskuntasopimuksen purkamisesta inspiroi minua kirjoittaessani Bitcoinin painovoimasta.
- Kiitos Nathaniel Whittemorelle hänen kirjoituksistaan narratiiveista ja palautteesta tämän artikkelin aiempiin luonnoksiin.
- Kiitos Ben Prenticelle lopullisen englanninkielisen luonnoksen oikolukemista.
- Omistettu kaikkein rohkeimmalle avaruuskissalle (* huhtikuu 2017, † huhtikuu 2019).
Suomentajan huomiot
[1] Gigi on koonnut Bitcoinia koskevat filosofiset, taloudelliset ja teknologiset oppituntinsa yhteen.
Suomennos Gigin (Twitter) kirjoittamasta artikkelista “Bitcoin’s Gravity: How idea-value feedback loops are pulling people in”. Artikkeli on julkaistu alun perin Mediumissa 1.5.2019.
Gigi on koodaaja, kirjoittaja ja luova ajattelija, joka on kirjoittanut runsaasti Bitcoinista ja sen filosofisesta, taloudellista ja teknologisesta merkityksestä.
Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter).
Suomennosta koskee Creative Commons Attribution-ShareAlike 4.0 International (CC BY-SA 4.0) -lisenssi.
