Kryptopunkin manifesti

Eric Hughesin klassikkoessee vuodelta 1993

Yksityisyys on välttämätöntä avoimelle yhteiskunnalle sähköisellä aikakaudella. Yksityisyys ei ole salailua. Yksityisasia on asia, josta ei haluta koko maailman tietävän, mutta salainen on asia on asia, josta ei haluta kenenkään tietävän. Yksityisyys on valta paljastaa itsensä maailmalle valikoivasti.

Jos kaksi osapuolta on jollain tavoin tekemisissä keskenään, kummallakin on muisto tilanteesta. Kumpikin osapuoli voi kertoa mitä muistaa. Miten kukaan voisi estää tätä tapahtumasta? Sitä vastaan voitaisiin säätää lakeja, mutta sananvapaus on vielä yksityisyyttäkin keskeisempi perusedellytys avoimelle yhteiskunnalle. Pyrimme siihen, että mitään puhetta ei rajoitettaisi. Jos useat osapuolet keskustelevat yhdessä samalla alustalla, jokainen voi puhua kaikille muille ja koota yhteen tietoa yksilöistä ja muista osapuolista. Sähköisen viestinnän voima tekee mahdolliseksi tällaisen ryhmävuorovaikutuksen, eikä se katoa vain siksi, että me ehkä haluaisimme sen katoavan.

Haluamme yksityisyyttä, joten meidän on varmistettava, että jokainen liiketoimen osapuoli saa tietää vain sen,, mikä on suoraan välttämätöntä kyseisen tapahtuman kannalta. Mistä tahansa informaatiosta voidaan puhua, joten meidän on varmistettava, että paljastamme mahdollisimman vähän. Useimmissa tapauksissa henkilöllisyydelläni ei pitäisi olla juurikaan merkitystä. Kenenkään ei tarvitse tietää, kuka olen, kun ostan kaupasta sanomalehden ja annan myyjälle käteistä. Sähköpostipalveluntarjoajan ei tarvitse tietää kenen kanssa keskustelen, mitä kirjoitan tai mitä muut kirjoittavat minulle, kun pyydän sähköpostipalveluntarjoajaa lähettämään ja vastaanottamaan viestejä. Palveluntarjoajan tarvitsee vain tietää, miten viesti toimitetaan perille ja kuinka paljon minun pitää palvelusta maksaa. Minulla ei kuitenkaan ole yksityisyyttä, jos tapahtuman taustalla oleva mekanismi paljastaa henkilöllisyyteni. En voi paljastaa itseäni valikoivasti, vaan minun on aina paljastettava itseni.

Yksityisyys avoimessa yhteiskunnassa edellyttää täten kryptografiaa eli salausteknologiaa. Jos sanon jotakin, haluan, että sen kuulevat vain ne, joille se on tarkoitettu. Minulla ei ole yksityisyyttä, jos puheeni sisältö on koko maailman saatavilla. Kryptografia on osoitus halusta yksityisyyteen, ja heikon salauksen käyttäminen on osoitus siitä, että yksityisyyttä ei tavoitella tarpeeksi. Lisäksi oman henkilöllisyyden paljastaminen varmuudella, kun oletuksena on anonymiteetti, edellyttää kryptografista allekirjoitusta.

Emme voi odottaa hallitusten, yritysten tai muiden suurempien, kasvottomien organisaatioiden takaavan meille yksityisyyttä hyväntekeväisyyttään

Emme voi odottaa hallitusten, yritysten tai muiden suurempien, kasvottomien organisaatioiden takaavan meille yksityisyyden hyvää hyvyyttään. Niiden edun mukaista on puhua meistä, ja meidän pitäisi olettaa, että ne puhuvan meistä. Taistelemme informaation todellisuutta vastaan, jos yritämme estää niitä puhumasta meistä. Informaatio ei vain halua olla vapaata, vaan se kaipaa vapautta. Informaatio laajenee täyttääkseen käytettävissä olevan tallennustilan. Informaatio on huhun nuorempi ja vahvempi serkku; informaatio liikkuu kevyemmin, sillä on enemmän silmiä, se tietää enemmän ja ymmärtää vähemmän kuin huhu.

Meidän on puolustettava yksityisyyttämme, jos haluamme, että meillä on yksityisyyttä. Meidän on yhdistettävä voimamme ja luotava järjestelmiä, jotka mahdollistavat nimettömät tapahtumat ja liiketoimet. Ihmiset ovat vuosisatojen ajan puolustaneet omaa yksityisyyttään kuiskaamalla, toimimalla pimeässä, kirjekuorilla, sulkemalla ovet ja ikkunat, turvautumalla salaisiin tervehdyksiin ja hyödyntämällä luotettavia lähettejä. Menneisyyden teknologiat eivät taanneet vahvaa yksityisyyttä, mutta sähköiset teknologiat takaavat.

Me kryptopunkkarit olemme omistautuneet rakentamaan anonyymejä järjestelmiä. Puolustamme yksityisyyttämme kryptografialla, nimettömillä sähköpostin välitysjärjestelmillä, digitaalisilla allekirjoituksilla ja sähköisellä rahalla.

Kryptopunkkarit kirjoittavat koodia. Tiedämme, että jonkun on kirjoitettava ohjelmia yksityisyyden puolustamiseksi, ja koska emme voi turvata yksityisyyttämme, jollemme kaikki turvaa sitä, me kirjoitamme [koodia]. Julkaisemme koodimme, jotta muut kryptopunkkarit voivat harjoitella ja leikkiä koodillamme. Koodimme on vapaasti kaikkien käytettävissä maailmanlaajuisesti. Emme välitä siitä, jos joku ei hyväksy kirjoittamaamme ohjelmistoa. Tiedämme, että ohjelmistoja ei voi tuhota ja että laajalle levinneitä järjestelmiä ei voi pysäyttää.

Kryptopunkkarit paheksuvat kryptografiaa koskevaa sääntelyä, koska salaamisessa on pohjimmiltaan kyse yksityisasiasta. Itse asiassa salaaminen poistaa tiedon julkisesta tilasta. Jopa kryptografian vastaiset lait ulottuvat vain maan rajoille ja rajoittavat valtion väkivallan voimaa. Kryptografia leviää väistämättä ympäri maailmaa ja sen myötä sen mahdollistamat anonyymit transaktiojärjestelmät.

Yksityisyyden on oltava osa yhteiskuntasopimusta, jotta yksityisyys leviäisi mahdollisimman laajalle. Ihmisten on ryhdyttävä yhdessä toimeen ja otettava nämä järjestelmät käyttöön yhteisen edun nimissä. Yksityisyys ulottuu vain niin pitkälle kuin yhteiskunnan muiden jäsenten yhteistyö. Me kryptopunkkarit haluamme kuulla kysymyksenne ja huolenaiheenne ja toivomme, että olette mukana, jotta emme petä itseämme. Emme kuitenkaan vaihda suuntaamme siksi, että jotkut saattavat olla eri mieltä tavoitteistamme.

Kryptopunkkarit ovat aktiivisesti mukana tekemässä tietoverkoista turvallisempia yksityisyyden turvaamiseksi. Menkäämme eteenpäin yhdessä, vauhdilla.

Eteenpäin.

Käännös Eric Hughesin vuonna 1993 kirjoittamasta “A Cypherpunk’s Manifesto”.

Hughes on yhdysvaltalainen matemaatikko, ohjelmistokehittäjä ja kryptopunkkariliikkeen keulahahmoja Timothy C. May’n ja John Gilmoiren tavoin. Hughes oli Cypherpunk-sähköpostilistan ylläpitäjä ja yksityisyysaktivisti. Kryptopunkin manifesti on Hughesin tunnetuin kirjallinen tuotos ja sitä pidetään hakkerikulttuurin määrittävänä julistuksena.

Lue myös Hughesin henkilökuva ja haastattelu vuodelta 2016.

Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter).