Miksi Bitcoinia on vaikea ymmärtää

Lohkoketjuspektri

Kirjoitin tämän artikkelin sen jälkeen, kun hyvän ystäväni Taylor Pearsonin alla twiittaama kaavio herätti niin paljon keskustelua.

Kuvittele olevasi yliopiston dekaani, jonka tehtävänä on luoda uusi lohkoketjuja käsittelevä yliopistokurssi. Mikä laitos järjestäisi tällaisen kurssin? Tietojenkäsittelytieteet vai kauppatieteet? Matematiikka vai taloustiede? Sosiologia? Rahoitus? Filosofia?

Itse asiassa mikä tahansa näistä yliopistolaitoksista olisi sopiva. Lohkoketjut ovat edelleen huipputeknologiaa ja salaperäisiä, mutta jonain päivänä ne ovat yhtä yleisiä kuin autot, tietokoneet ja internet. Ja aivan kuten mikä tahansa näistä tutummista teknologioista, eräänä päivänä useat yliopistojen tiedekunnat ja laitokset järjestävät opiskelijoilleen kursseja, joissa lohkoketjuja tarkastellaan omasta erityisestä näkökulmasta. Lohkoketjut ovat monitieteisiä.

Kaavio järjestää lohkoketjut ja useita samankaltaisia käsitteitä ja teknologioita Venn-diagrammin muotoon. Ajattele sitä lohkoketjun spektrinä, jossa valon spektri jakaantuu eri väreihin.

Lohkoketjut ovat yhtä paljon uusi sosioekonominen ilmiö kuin ne ovat uudenlainen teknologia ja jako vasemmalle sijoittuvien “teknisten” tieteenalojen (hajautetut järjestelmät ja kryptografia) ja oikealla olevien “ei-teknisten” tieteenalojen (politiikka ja taloustiede) korostaa tätä.

Kuvalähde: Unchained Capital

Keskustelemalla järjestelmistä, jotka ovat ikään kuin lohkoketjuja, mutta eivät kuitenkaan ole lohkoketjuja, kasvatamme erottuvuutta ja saatamme pääaiheemme — lohkoketjut — täten kirkkaampaan valoon.

Yksi kerrallaan

Aloitetaan tarkastelemalla kustakin yksittäisestä kaaviossa ilmenevästä perustieteestä.

Kryptografia

Lohkoketjut hyödyntävät kryptografiaa eli salaustekniikkaa epäsymmetrioiden luomiseen ja siihen, mitä Vitalik Buterin kutsuu puolustajan etulyöntiasemaksi:

Kryptografia on todella erityistä 2000-luvulla, koska kryptografia on yksi niistä harvoista aloista, joissa vihamieliset konfliktit edelleen suosivat puolustajaa. Linnoja on paljon helpompi tuhota kuin rakentaa, saaret ovat puolustettavissa, mutta niille voidaan edelleen hyökätä, mutta tavallisen ihmisen ECC-avaimet [elliptisten käyrien suojausavaimet] ovat riittävän turvallisia estämään jopa valtiotason toimijoita.
— Vitalik Buterin

Voin helposti hallita kolikoitani yksityisellä avaimellani, eikä edes kansallisvaltio riitä rikkomaan hallintaani (elleivät he jollain tavoin onnistu hankkimaan viiden dollarin jakoavainta). Nauttiaksesi puolustajan etulyöntiasemasta, sinulla täytyy olla perustiedot salaustekniikasta (mitä se tekee, ei se miten se sen tekee). Seuraava video osoittaa erityisen hyvin Diffie-Hellman -avaintenvaihdon, joka on keskeinen käytäntö nykyisessä salaustekniikassa:

Lapset ovat nimeltään Pippa ja Barnaby, jotka eivät kirjaimellisesti voisi olla enempää brittejä. [Lähde]

Nämä fyysiset analogiat ovat erittäin hyödyllisiä lähestyessäsi aihetta ensikertaa, mutta kuten kaikki analogiat, on tärkeää tietää, missä ne eivät toimi. Kryptografiset lukot eivät oikeastaan ole kuin puiset ja metalliset turvalokerot, jotka voidaan murtaa väkisin auki. Yksityisen avaimen unohtaminen tai kadottaminen vie sinut puolustajan etulyöntiaseman väärälle puolelle, sillä nyt sinun tehtäväsi on hakkeroida itsesi (kuten Mark Fraunfelderin äskettäinen artikkeli upeasti havainnollistaa).

Tämä johtaa kahteen kompromissiin, jotka luovat yhdessä puolustajan dilemman:

[Vasen kuva] Suurempi turvallisuus voidaan saada aikaan aiheuttamalla käyttäjille enemmän haittaa, mutta vähenevin tuotoin. Liian suuri haitta voi johtaa vähenevään turvallisuuteen, koska turhautuneet käyttäjät rikkovat protokollia. [Oikea kuva] Avaimen käyttäminen usein on hyvä tapa varmistaa, että se toimii edelleen, mutta huono tapa pitää se salassa, ja päinvastoin

1. (Turvallisuus vs. mukavuus) Mitä vaikeammaksi teet hyökkääjille yksityisen avaimesi löytämisen, sitä hankalampaa sinun on käyttää sitä itse.
2. (Turvallisuus vs. pääsy) Mitä harvemmin käytät yksityistä avaintasi,sitä luottavaisempi voit olla siitä, ettei se ole paljastunut, mutta sitä vähemmän varma olet siitä, että voit silti päästä siihen käsiksi itse.

Jos todella ymmärrät vahvan kryptografian voiman, ymmärrät, miksi se on sekä niin hyödyllistä että samalla miksi keskivertokäyttäjien on niin vaikea käyttää sitä tehokkaasti.

Tämän vuoksi kryptografiaa käyttivät kauan aikaa vain voimakkaat, ensin valtiovalta ja sitten yritykset. Vasta internetin myötä tavalliset ihmiset kokevat HTTPS:n (joka oli aikoinaan riippuvainen yllä esitetystä Diffie-Hellman -avaintenvaihdosta) kaltaisten salausprotokollien henkilökohtaiset hyödyt.

Ei ole sattumaa, että tavallisen ihmisen ensimmäinen kohtaaminen hajautettujen järjestelmien kanssa oli internet. Hajautetut järjestelmät ja salaustekniikka sopivat luonnollisesti yhteen kahdesta syystä:

• salaus tarjoaa virheenkorjauksen, mikä auttaa varmistamaan yhdenmukaisuuden, kun informaatiota reititetään hajautetun järjestelmän kautta
• kukin yksittäinen, hajautetun järjestelmän pieni jäsen voi käyttää salaustekniikan etuja puolustautuakseen samassa järjestelmässä huomattavasti suuremmalta pahojen toimijoiden ryhmittymältä

Mutta mitä hajautetut järjestelmät ovat?

Hajautetut järjestelmät

Internet on monella tapaa erittäin keskitetty järjestelmä, mutta sen sisällä toimii useita aidosti hajautettuja järjestelmiä. BitTorrent oli aivan yhtä hajautettu kuin mikä tahansa lohkoketju ja loi teknisen perustan Bitcoinin kaltaisille hajautetuille järjestelmille. P2P-protokollat myös rakensivat siltoja yhteiskunnallisesti laillisille (avoimen lähdekoodin ohjelmistojen jakelu) ja laittomille (piratismi) käyttötapauksille, aivan kuten Bitcoin ja muut kryptovaluutat, kuten Monero ja Zcash, ovat tehneet.

Klassinen esimerkki erilaisista verkkotopologioista, jotka ovat peräisin RAND:in vuoden 1964 muistiosta. [Lähde]

Hajautetuilla järjestelmillä on selkeitä vahvuuksia keskitettyihin järjestelmiin nähden. Ne ovat kestävämpiä kuin keskitetyt järjestelmät, koska niissä on yleensä paljon sisäänrakennettua redundanssia. Ne voivat toimia suuremmassa mittakaavassa ja tehdä enemmän asioita kerralla, koska ne kokoavat kapasiteettia ja läpimenoa kaikilta yksittäisiltä jäseniltään.

Hajautettujen järjestelmien on kuitenkin käsiteltävä myös jäsenistönsä välistä viestintä ja koordinaatiota, mikä voi joskus tehdä niistä hitaampia tai raskaampia kuin vastaavat keskitetyt järjestelmät. Luottamuksettomiin hajautettuihin järjestelmiin, kuten Bitcoiniin, jotka on tarkoitettu toimimaan vihamielisessä ympäristössä, liittyy ylimääräisiä yleiskustannuksia.

Hajautettujen järjestelmien teoriassa tunnetaan kuuluisa CAP-teoreema, jonka ydin on se, että hinta, jonka maksamme suuremmasta kestävyydestä ja mittakaavasta, on, että niiden on vaikea olla 100-prosenttisen yhdenmukaisia viimeisimpien muutosten suhteen. [1] Ne vaativat aina jonkin aikaa tällaisten muutosten tekemiseen ja niiden tallentamiseksi koko verkkoon. Tämä abstrakti teoreema on perimmäinen syy kryptomaailman kansanviisauteen, kuten “Odota kuusi vahvistusta ennen kuin käytät tulevasta Bitcoin-tapahtumasta tulevia varojasi.”

Alla oleva kuvakaappaus on verkkopohjainen hajautettujen järjestelmien simulaattori ja siinä kuvataan verkossa tapahtuvaa datan synkronointia.

Kuvakaappaus verkkotyökalusta hajautettujen järjestelmien visualisointiin. Tämä työkalu on kehitetty BitTorrent-sovellukselle ja näyttää tiedoston (prismamainen suorakulmio) sirpaleiden (värilliset katkoviivat) siirtyvän siemenistä verkon vertaisille. Samanlainen prosessi tapahtuu lohkoketjujen, kuten Bitcoinin tai Ethereumin, mempooleissa. [Lähde]

Monenlaiset hajautetut järjestelmät ovat omaksuneet yhteisen append-only eli lisäyksiin rajatun strategian: jatkuvasti kasvavan tietorakenteen, jossa kaikki kirjaukset lisätään tietokanteen uusina kirjauksina ja niitä ei koskaan poisteta. Nämä append-only -lokit antavat jokaiselle hajautetun järjestelmän jäsenelle täydellisen kopion järjestelmän yleisestä historiasta tai sen tilasta. Tämä auttaa agentteja itse varmentamaan ja palautumaan, jos he koskaan “eksyvät” tai toimivat epätahdissa muihin nähden.

Lohkoketjut muodostavat Merkle-puun, joka on kryptografinen yhteenveto kaikista lohkon sisältämistä tapahtumista, ja jonka punoo yhteen Merkle-juureksi koottu yksi yksittäinen tilastotieto. Jos jokin lohkossa olevien tapahtumien (tai niiden järjestys) yksityiskohdista muuttuu, Merkle-juuri muuttuu. Jokainen uusien siirtotapahtumien nippu yhdistää oman Merkle-juurensa aikaisemman lohkon kanssa, ja tämä yhteisseos taotaan louhijoiden laskentatehon avulla uudeksi lohkoksi, joka laajentaa ketjua. Hajautettujen järjestelmien näkökulmasta lohkoketjun lohkot ovat kryptografisten hajautustiivisteiden toinen toisiinsa ketjuttamia kirjauksia append-only -lokilla. Kaikki verkkoon osallistuvat voivat itsenäisesti vahvistaa, että heidän vastaanottamansa lohkot ovat kryptografisesti linkittyneitä alkuperäiseen genesis- eli alkulohkoon.

Usein toistetaan, että lohkoketju on “hajautettu tilikirja” tai “hajautettu tietokanta”, mutta jos arvioisimme sitä suhteessa muihin hajautettuihin tietokantoihin, se ei pärjäisi vertailussa kovin hyvin. Verrattuna nykyaikaisiin hajautettuihin tietokantoihin, lohkoketjut ovat hitaita, raskaita, tarpeettoman redundantteja ja liian vainoharhaisia. Hajautetut tietokannat, jotka pyörivät Facebookin ja Googlen konepellin alla, käsittelevät miljoonia pyyntöjä sekunnissa ja keräävät valtaisia määriä dataa ajan kuluessa. Bitcoin-lohkoketju kykenee käsittelemään vain muutamia kymmeniä tapahtumia sekunnissa. (Visa, joka on tässä yhteydessä usein käytetty vertailukohta, on jossain Bitcoinin ja Facebookin välissä — kuitenkin ehdottomasti enemmän Facebookin puolella.) Et koskaan halua käyttää lohkoketjua pilvilaskennan monikerroksisen teknologiainfrastruktuuriin, sosiaalisen median sovelluksen tai maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän pyörittämiseen.

Lohkoketjut ovat oikeita teknisiä toteutuksia vain sellaisille sovelluksille, jotka edellyttävät täysin hajautetun järjestelmän käyttöä vihamielisessä ympäristössä. Lohkoketjut saavuttavat tämän yhdistämällä salaustekniikan ja hajautetut järjestelmät taloudellisesti arvokkaan poletin (kuten BTC, ETH jne.) avulla. Tämä yhdistelmä tekee lohkoketjuista maailmanhistorian ensimmäisen jaetun konsensusteknologian.

Taloustiede

Monet pankkiirit ovat kertoneet minulle ymmärtävänsä, miksi lohkoketjut muuttavat rahoitusalan taustatoimintojen tietojärjestelmiä — kuulemma niiden suuremman avoimuuden ja tietojen seurannan helppouden vuoksi — mutta he eivät kuitenkaan ymmärrä sitä, miksi ihmiset arvostavat lohkoketjun poletteja. Tämä johtaa vanhentuneeseen fraasiin: “Lohkoketju on arvokas, mutta Bitcoin ei ole”. Se on tapa signaloida: “Olen tulevaisuussuuntautunut rahoitusalan ammattilainen, mutta hei, en ole anarkisti.”

Jos olet tehnyt uraasi rahoituksen tai taloustieteen parissa, on houkuttelevaa uskoa, että kaikki lohkoketjujen edut (olivatpa ne mitä tahansa) voidaan saavuttaa ilman kryptovaluutan käsitettä tai rahakkeita, joilla on todellista taloudellista arvoa. Tämä on kuitenkin kategoriavirhe. Lohkoketjut eivät ole vain uudenlaisia tietokantoja tai teknologiaa. Lohko ketju ilman taloudellisesti arvokasta polettia ei tee niistä muuta kuin keskitetyn järjestelmän tai tietokannan.

Tämä johtuu siitä, että lohkoketjujen käyttämät konsensusmekanismit (Proof-of-Work eli työntodiste ja Proof-of-Stake eli varantopanostodiste, algoritmit, jotka tuottavat minkä tahansa ketjun lohkot) pohjautuvat lopulta louhijoiden ja/tai “steikkarien” eli panostajien taloudelliseen oman edun tavoitteluun. Lohkoketjusta, jolla ei ole taloudellisesti arvokasta polettia, puuttuu kannustimet konsensuksen saavuttamiseksi ja pian se joko lopettaa toimintansa tai joutuu vihamielisen valtauksen kohteeksi.

Monilla lohkoketjuilla on testnetin eli testiverkon käsite, joka kulkee ikään kuin pienen sivuvaunun tavoin samansuuntaisesti, mainnetin eli pääverkon rinnalla. Testnet on suunniteltu kehittäjille heidän kirjoittamiensa sovelluksien testaamiseen, ja täten testiverkko toimii täsmälleen samalla tavoin kuin pääverkko: siinä on louhinta/panostaminen, transaktiot eli tapahtumat, saldot, avaimet ja niin edelleen. Ainoa ero testnetin ja mainnetin välillä on, että me kaikki hallusinoimme mainnetin polettien olevan arvokkaita, kun puolestaan testnetin poletit ovat arvottomia. Kehittäjien ei tarvitse huolehtia “kustannuksista” kuluttaessaan (ja mahdollisesti menettäessään) testnetin puolella olevia rahakkeita rakentaessaan sovelluksiaan. Tämä johtaa parempaan ohjelmistoon, josta on hyötyä kaikille.

Testnetin kolikot ovat arvottomia, mutta hyödyllisiä. Ne ovat hyödyllisiä, koska ne ovat arvottomia. Jos lisäät niiden arvoa, ne ovat hyödyttömiä, siksi arvottomia
— suositun Bitcoin-testnetin faucetin eli hanan tunnuslause

Valitettavasti arvokkaan poletin puuttuminen voi johtaa myös kannustinrakenteen romahtamiseen, joka on suunniteltu pitämään lohkoketjut toiminnassa. Historiallinen esimerkki tästä on varhaisen Ethereumin testnetit vastaan Kovan, nykyinen Parity’ssä käytetty Ethereumin testiverkko. Parity on suosittu (joskin vaikeuksissa oleva) Ethereum-solmujen toteutustapa eli asiakassovellus. Varhaisissa testiverkoissa oli poletteja, jotka oli suunniteltu arvottomiksi, joten kehittäjät pystyivät käyttämään niitä vapaasti testaukseen. Jo(t)ku(t) päätti(vät) kerätä suuren määrän testiverkon Etheriä (Ethereumin polettia) ja käyttivät sitä roskapostittaakseen muuta verkkoa ja estääkseen muita tekemästä siirtoja. Sama hyökkäys olisi ollut paljon vaikeampi tuottaa Ethereumin pääverkossa, koska hyökkääjien olisi pitänyt maksaa markkinahintaa Etheristä rahoittaakseen hyökkäyksensä. Testiverkossa tämä markkinahinta oli nolla, joten hyökkääjät saattoivat saada nopeasti suuren määrän poletteja ja käyttää niitä seurauksista piittaamatta.

Nykyaikaisessa Kovan-testiverkossa käytetään erilaista konsensusalgoritmia, jota kutsutaan kuivasti nimellä “Proof-of-Authority” eli valtuutustodisteeksi. Tämä on keskitetty “konsensus”, jossa vain valtuutuskirjaan lisätyt tahot voivat päättää, kuinka lohkot kiinnitetään testiverkon lohkoketjuun. Tämä valtuutuskirja pitää sisällään vain yrityksiä, joilla on Ethereumin kannalta hyviä aikomuksia, eikä siksi kannustinta roskapostittaa testiverkkoa.

On paljon puhuvaa, että paras ratkaisu lohkoketjun käyttämiseen ilman arvokasta polettia on keskittäminen. Lohkoketjusta tulee “vain tietokanta” (ja huono sellainen, kuten yllä hajautettuja järjestelmiä koskevasta selityksestä käy ilmi). Keskitetty taho — valtuuttaja — on jälleen vastuussa verkoston ylläpitämisestä ja konsensuksen saavuttamisesta.

Lohkoketjut korvaavat keskitetyn organisaation arvokkaalla poletilla. Bitcoinia voidaan ajatella “yrityksenä”, joka palkkaa työntekijöitä (louhijoita) kilpailemaan konsensuksen saavuttamisesta, se kannustaa työntekijöitä lohkopalkkioin ja varmentaa tehdyn työn työntodisteen avulla.

Lohkoketjut voivat kannustaa osallistuja (“palkata työntekijöitä”) mistä päin maailmaa tahansa käyttämällä protokollaa, jota nämä osallistujat eivät voi rikkoa tai huijata. Tämä on vaikuttava ominaisuus, jolla on syvällisiä vaikutuksia ihmisten toteuttamaan governanceen eli hallintaan.

Politiikka

Jos et usko Bitcoinin olleen ja olevan pohjimmiltaan poliittinen projekti, lue Satoshi Nakamoton (Bitcoinin luojan) ensimmäiseen Bitcoin-lohkoon upottamat sanat:

The Times 03/Jan/2009 Chancellor on brink of second bailout for banks — Bitcoin Genesis Block
— Bitcoinin alkulohko

Kun otetaan huomioon asiayhteys, jossa sanat esiintyvät (täysin uuden, hajautetun rahajärjestelmän ensimmäinen kolikonlyönti), nämä sanat vaativat vallankumousta. Muistele elokuvaa nimeltään V niin kuin verikosto. Elokuva ilmestyi vuonna 2006, mikä tarkoittaa, että se ilmestyi samoihin aikoihin Satoshi Nakamoton keksimän Bitcoinin kanssa. Satoshi on saattanut jopa katsoa elokuvan.

V niin kuin verikoston aikana V-niminen hahmo räjäyttää Lontoossa sijaitsevan Old Baileyn (tuomioistuin) ja tunkeutuu sitten viestintäverkkoihin puhuakseen kolmannen maailmansodan jälkeisille Lontoon asukkaille: järjestelmä on surkea; kokoonnutaan vuoden kuluttua yhteen ja poltetaan se maan tasalle. Seuraavan vuoden aikana V vakuuttaa ihastuttavan tavanomaisen Natalie Portmanin ajelemaan päänsä kaljuksi, omaksumaan hänen maailmankatsomuksensa ja liittymään osaksi hänen luovaa tuhoaan. Elokuvan lopussa V uhraa itsensä ihanteidensa pelastamiseksi, ja Natalie Portmanin on päätettävä, uskooko hän V:n unelmiin tarpeeksi viedäkseen ne täytäntöön.

Satoshin whitepaperin lukeminen oli monille ihmisille kuin V:n puheen kuuleminen: järjestelmä on surkea; kerääntykäämme kaikki hulluille keskustelupalstoille ja rakennetaan uusi rahoitusjärjestelmä… ja poltetaan se maan tasalle. Seuraavan kymmenen vuoden aikana monet ihastuttavan tavanomaiset ohjelmistokehittäjät, libertaarit, teknointoilijat ja — näinä päivinä — jopa taloustieteilijät, pankkiirit ja sijoittajat ovat omaksuneet Satoshin maailmankuvan ja uskovat Bitcoiniin ja lohkoketjuihin. Satoshi katosi kuluttamatta mitään kahdeksan miljardin dollarin (Bitcoin) omaisuudestaan, uhrasi itsensä ihanteidensa vuoksi, aivan kuten V. Tavallaan Satoshin poistuminen näyttämöltä oli hänen suurin tekonsa, jopa suurempi kuin Bitcoinin luominen. Nyt meidän muiden on päätettävä, miten jatkamme Satoshin lahjan kanssa: maailman ensimmäinen hajautettu konsensusalgoritmi.

Mutta konsensusalgoritmi, joka laajentaa lohkoketjua, ei sinänsä ole poliittinen. Se on säännöstö, joka on tehty koodista, se on termodynamiikan muotoilu ja sen pitää tasapainotella erilaisten taloudellisten etujen välillä.

Konsensussääntöjen määrittelyprosessi on kuitenkin erittäin poliittista. Lohkoketjut esitetään usein kylminä, laskelmoivina ja ennalta määrättyinä. Niiden koskemattomien protokollien takana ovat komiteat ja säätiöt ja klikit ja heimokuntaisuus: kaikki geopolitiikasta tutut otukset.

American Politics: The Promise of Disharmony

Valta pysyy vahvana, kun se elää pimeässä; auringonvalolle altistuessaan se alkaa haihtua.
- Samuel P. Huntington, American Politics: The Promise of Disharmony

Suurin ero lohkoketjujen politiikan ja perinteisen hallintotavan välillä on, että lohkoketjut tarjoavat paljon suurempaa avoimuutta. Ketjuihin kirjatut niin sanotut on-chain -siirtotapahtumat, vaikka näennäisesti nimettömiä, tuottavat tietoa kassavirroista sekä mikro- että makrotasolla, jolloin tiedot korruptiosta, varkauksista, käyttötavoista, sitoutumisesta ja manipuloinnista ovat kaikki käytettävissä reaaliaikaisesti ja myöhempiä analyysejä varten. (Esimerkiksi tämä raportti käsittelee historiallisia Bitcoinia vastaan tehtyjä roskapostihyökkäyksiä.)

Lohkoketjuun osallistuvat yhdistetään kirjaimellisesti yhteen maailmanlaajuiseksi, reaaliaikaiseksi verkoksi. Kuka tahansa osallistuja voi käyttää tämän verkon metatietoja välittömänä, täydellisenä meta-aiheiden kyselynä esimerkiksi ketjunhallinnasta. Kun kuulet “kasvavasta tuesta” tai “suuremmasta signaloinnista” jollekin ehdottomalle haaraumalle, ajattele sen olevan ikään kuin kryptomaailman vastine gallupkyselylle, reaaliaikainen selvitys louhijoiden ja verkon käyttäjien yleisetä mielipiteestä. Paitsi toisin kuin perinteisissä poliittisissa mielipidemittauksissa, joihin liittyy runsaasti epäluotettaviin johtopäätöksiin liittyviä otosvirheitä, kryptomaailman mielipidekyselyt voivat olla potentiaalisesti täydellisiä, laskemalla suoraan populaation keskiarvoja sen sijaan, että ne ekstrapoloidaan otoksen keskiarvoista.

Verkon käyttö yhteisymmärryksen mittaamiseen tietystä poliittisesta päätöksestä on erittäin tärkeää, koska Bitcoinin kaltaisilla lohkoketjuilla ei ole virallisia niitä edustavia johtajia. Tämä voi olla heikkous, kun tarvitaan päättäväisyyttä, mutta se on uskomaton vahvuus rakennettaessa vahvoja poliittisia järjestelmiä. Ei ole olemassa Robert Mugabea, joka ei suostu luopumaan vallasta. Ei ole olemassa YK:n turvallisuusneuvostoa, jossa olisi houkuttelevia paikkoja eri sidosryhmille. Ei ole Julian Assangea, jonka (väitetyt) henkilökohtaiset väärinkäytökset voisivat vääristää suuren yleisön käsityksen poliittisista tavoitteista.

Tämä hallinto ilman keskittämistä (“säännöt ilman hallitsijoita”) on ollut tärkeä osa Bitcoinin ja Ethereumin estetiikkaa, mutta kummallakaan ei ole mitään protokollan sisäisiä ominaisuuksia sen mahdollistamiseksi. Jokainen luottaa ulkoisiin verkkoihin, kuten sähköpostiin, keskustelupalstoihin, GitHubiin, Twitteriin ja niin edelleen. Jotkut uudemmat projektit nimenomaisesti tunnistavat lohkoketjujen poliittisen luonteen ja rakentavat hallintaan ja hallintoon liittyviä primitiivejä protokolliinsa. (tyypillisesti jonkinlainen mukaelma äänestäminen ehdotuksista suhteessa lohkoketjusta omistamiisi poletteihin).

Provokatiivisemmin voimme soveltaa lohkoketjuteknologiaa itse poliittiseen prosessiin. Yhteiskunta on vasta äskettäin ja epätasaisesti päättänyt, että lohkoketjupoletit voivat olla arvon säilyttäjiä, käyttää maksutapahtumissa tai määrittää jonkin laskennan, tallennuksen, kaistanleveyden, energian tai muiden rajallisten resurssien mitan. Mitä tapahtuu, jos päätämme käyttää lohkoketjuja poliittisen järjestelmän parantamiseksi? Kun riittävä määrä ihmisiä päättää, että myös poliittinen pääoma on parasta tallentaa ja varastoida lohkoketjuun, ne mahdollistavat puhtaan demarkian tai hajautetun kansallisvaltioiden kaltaisia ideoita.

Kaikki yhdessä nyt!

Niin salaustekniikka, hajautetut järjestelmät, taloustiede kuin myös politiikan tutkimus painavat kukin leimasta lohkoketjuun. Niiden risteymäkohdat ovat eritäisen mielenkiintoisia.

Vasen vs. oikea

Alkuperäisessä kaaviota koskevassa keskustelussa Taylor korosti vasemman ja oikean jaon “tekniseen” (salaustekniikka ja hajautetut järjestelmät) ja “yhteiskunnallisten” (taloustiede ja politiikka) tieteiden ja alojen välillä.

Ne, jotka tulevat “teknisestä” taustasta, rakastuvat joskus lohkoketjujen sisältämään uuteen teknologiaan ja jättävät yhteiskunnalliset näkökulmat kokonaan huomiotta. Tämä johtaa panglossilaisiin hankkeisiin, joissa ratkotaan sellaisia ongelmia, joita kenelläkään ei oikeastaan ole, vain siksi, että joku ajatteli heidän tarvitsevan siihen lohkoketjua.

Ne, jotka tulevat “yhteiskunnallisesta” taustasta, eivät toisinaan kykene (tai halua) ymmärtää lohkoketjujen teknisiä näkökulmia. Lohkoketjut todella ratkaisevat tärkeitä ongelmia täysin uudella tavalla, mutta jos et ymmärrä ongelman muotoa, mikään ratkaisu, riippumatta siitä, kuinka uusi ja täynnä tulevaisuuden lupauksia se on, ei näytä sinusta arvokkaalta. Sen pahempi sinulle, sillä jos olet mennyt pöhinään mukaan ilman riittävää teknistä osaamista, saatat sijoittaa aikaasi, energiaasi ja rahaasi projekteihin, jotka ovat epäterveellä pohjalla.

Lohkoketjut ovat sekä teknologioita että sosiaalisia liikkeitä. Tämä tarkoittaa, että “tekninen” ja “sosiaalinen” ajattelu ovat yhtä tärkeitä lohkoketjun terveyden kannalta, mutta hyvin harvoilla ihmisillä on riittävästi osaamista molempien hallitsemiseksi erinomaisesti. Kypherpunkin manifestin (engl. A Cypherpunk’s Manifest, ei suomennettu) lukeminen tekee selväksi sen, että “kypherpunkit kirjoittavat koodia”, mutta he ovat yhtä lahjakkaita yhteiskunnallisina kiihkoilijoina. Ainoa toivo meille muille on ylittää teknisen ja yhteiskunnallisen kuilu on kaikkiruokainen lukeminen ja jatkuva yhteistyö.

Puuttuuko pala?

Verkossa on julkaistu paljon Bitcoinia ja lohkoketjuja koskevaa kritiikkiä, jotka eivät loppujen lopuksi onnistu tunnistamaan yhtä tai useampaa näkökohtaa lohkoketjujen hajautetusta, salausteknisestä, taloudellisesta tai poliittisesta luonteesta. Yhden ratkaisevan palan puuttuminen johtaa erilaisiin teknologioihin tai ideoihin, tai Bitcoinin tai lohkoketjujen olkiukkomaiseen arvosteluun.

Jos ymmärrät väärin tai et huomioi sitä, että lohkoketjut perustuvat salaustekniikkaan:

• Päädyt hajautettujen toimijoiden rakentamaan perinteiseen talousjärjestelmään. Näiden toimijoiden on turvauduttava keskitettyihin itsesääntelymekanismeihin (klassinen “näkymätön käsi”). Salauksen avulla voit kirjoittaa sääntöjä, jotka kaikki osallistujat voivat vahvistaa ja jakaa, mikä mahdollistaa hajautetun itsesääntelyn.
• Et ehkä ymmärrä, että lohkoketjujen poletit ovat pohjimmiltaan digitaalisia asioita, joiden hallinta on määritelty hyvin (yksityisen avaimen tietäminen), mutta omistajuudella ei ole merkitystä (jos tiedän yksityisen avaimesi, voin viedä kolikkosi). Saatat aliarvioida puolustajan etulyöntiaseman merkityksen ja lukita itsesi omien kolikoidesi ulkopuolelle, paluuta ei enää ole.

Jos ymmärrät väärin tai et huomioi sitä, että lohkoketjut ovat hajautettuja järjestelmiä:

• Päädyt keskitettyihin järjestelmiin, jotka käyttävät salaustekniikkaa poliittisen ja taloudellisten etujensa turvaamiseksi. Juuri tässä tilanteessa kansallisvaltiot ja maailmanlaajuiset pankkijärjestelmät ovat olleet vuosikymmenien ajan. Näiden samojen työkalujen jakaminen entistä useammille antaa ihmisille mahdollisuuden rakentaa itselleen poliittista ja taloudellista palveluita ilman keskitettyjä välittäjiä.
• Saatat sekoittaa “vangitun varallisuuden”, kuten lentomailit tai videopelien valuutat, lohkoketjuihin. Nämä varallisuuden vangitut muodot ovat samanlaisia kuin lohkoketjut, koska niissä on keinotekoista niukkuutta ja ne voidaan vaihtaa reaalimaailman dollareiksi kahjojen harrastajien tai sitkeiden asiakkaiden joukossa. Nämä järjestelmät ovat kuitenkin kaikki keskitettyjä. Lentoyhtiöt voivat viedä lentomailisi tai estää sinua kuluttamasta niitä oikukkaista syistä. Blizzard Entertainment hallitsee tietokantaa, johon tallennetaan arvokkaat WoW-pelissä pelaajien saamat esineet ja kätköt. Nuo varhaiset kielteiset ihmiset, jotka arvostelivat Bitcoinia siitä, että se oli “aivan kuin lentomailit”, jättivät täysin huomiotta sen ratkaisevan seikan, että Bitcoin on täysin uusi hajautettu järjestelmä.
• Saatat sekoittaa keskitetyt pyramidipelin kaltaiset huijaukset lohkoketjuihin. Pyramidipelit, jopa krypto-digitaaliset, ovat väistämättä keskitettyjä. Hajautettu pyramidipeli, vaikkakin hauska harkita, on luonnostaan epävakaa.

Jos ymmärrät väärin tai et huomioi sitä, että järkiperäinen taloustiede vaikuttaa lohkoketjuihin:

• Päädyt kryptografiseen, hajautettuun konsensusjärjestelmää, jota voidaan hakkeroida tai muunnella helposti. Taloudelliset kannustimet luovat peruskäyttäytymistä (tee voittoa polettien avulla, louhi konsensuksen saavuttamiseksi, puolusta yksityisiä avaimia jne.), joka takaa lohkoketjun myönteisen kierteen. Väärin kohdistetut tai puuttuvat taloudelliset kannustimet (kuten varhaisissa Ethereumin tietoverkoissa) tekevät mahdolliseksi näiden kannustimien vääristymisen, mikä katkaisee kierteen.
• Saatat päätyä virheellisesti ajattelemaan, että lohkoketjut ovat pelkkää teknologiaa, kuten BitTorrentissa tai Gitin PGP-avaimet. Kun jäät kiinni tähän ajattelutapaan, et voi koskaan hyväksyä, että Bitcoinilla tai muilla digitaalisilla poleteilla on arvoa, vaikka niiden verkot ja käyttäjämäärät (ja hinnat) jatkavat edelleen kasvuaan.

Jos ymmärrät väärin tai et huomioi sitä, että lohkoketjut ovat poliittisia:

• Et ehkä ymmärrä, miksi kukaan olisi tyytymätön nykyiseen velkapohjaiseen, erittäin keskitettyyn rahajärjestelmään tai ensinnäkään haluaisi hajautetun, antihauraan ja sensuroimattoman Bitcoinin kaltaisen arvon säilyttäjän
• Et ehkä ymmärrä, että ihmiset, ryhmittymät ja mediat jakavat yhteisen BTC:n, ETH:n ja muiden kryptovaluuttojen arvon hallusinaation. Yhteiset hallusinaatiot eivät ole aina vakaita; se voi muuttua turbulentiksi ja pirstoutua, kuten on tapahtunut ETH/ETC- ja BTC/BCH-haarauman tapauksissa. Ne molemmat johtuivat vahvoista persoonista ja valtavasta katkeruudesta.
• Voit rajoittua uskomaan, että lohkoketjut ovat hyödyllisiä vain taloudellisissa tai digitaalisissa käyttötapauksissa. Lohkoketjut ovat konsensusteknologiaa ja niitä voidaan ja tullaan eräänä päivänä käyttämään kaikenlaisissa tapauksissa. Näitä ovat muun muassa jaettujen resurssien allokointi, omistusoikeusriitojen ratkaiseminen, poliittinen edustaminen ja tulevaisuuden ennustaminen.

Ymmärrätkö lohkoketjut?

Lohkoketju on hajautettu järjestelmä, joka käyttää salaustekniikkaa varmistaakseen taloudellisesti arvokasta polettia koskevan kehittyvän konsensuksen.

Kun kuulet jonkun sanovan, että he “eivät ymmärrä Bitcoinia”, se johtuu yleensä siitä, että he eivät ymmärrä yhtä kuvion tieteenaloista. Tämän seurauksena he vertaavat Bitcoinia ei-lohkoketjupohjaisiin järjestelmiin, kuten yllä käsiteltyihin.

Ehkä nämä epäilijät eivät ymmärrä, että hajautetulla järjestelmäteknologialla on takanaan pitkä historia arvon luomiseksi kulissien takana lohkoketjuissa. Ehkä he eivät ymmärrä salaustekniikan puolustajalle tarjoamaa etulyöntiasemaa (ja dilemmaa) vihamielisessä maailmassa.

Epäilijät eivät ehkä ymmärrä, että on olemassa monia ihmisiä, jotka todella pitävät kryptovaluuttoja arvossa tarjoamalla näin taloudelliset lähtökohdat niiden kasvulle. Tai he saattavat virheellisesti epäillä näiden ihmisten olevan keinottelijoita, sivuuttaen sen poliittisen todellisuuden, joka motivoi monia kryptovaluuttojen kannattajia.

Toivon, että tämä artikkeli tarjoaa johdannon niin epäilijöille kuin epäileville ei vain päätelmiin, vaan myös päättelytapoihin, jotka ovat välttämättömiä Bitcoinin ja lohkoketjuteknologioiden kehystämiseksi ja niiden arvostamiseksi oikealla tavalla. Jos tuntemasi henkilö epäilee Bitcoinin “todellista arvoa” tai epäilee “sitä vain kuplaksi”, pyydä häntä selittämään miten ja miksi työntodiste turvaa Bitcoinin siirtotapahtumat. Täydellinen selitys edellyttää huomioimaan kaikki tässä artikkelissa esitetyt näkökohdat.

Lisälukemista

Jos nautit tästä artikkelista, tässä on joitakin muita kirjoituksia, joista saatat pitää:

Tietojenkäsittelytiede, erityisesti salaustekniikka ja hajautetut järjestelmät, sekä joitakin cypherpunkin klassikoita:

• Douglas R. Hofstadter: Gödel, Escher, Bach: An Eternal Golden Braid
• Alvin Toffler: Hätkähdyttävä tulevaisuus (engl. Future Shock)
• Benjamin Bratton: The Stack: On Software and Sovereignty
• M. Mitchell Waldrop: The Dream Machine: J.C.R. Licklider and the Revolution That Made Computing Personal
• Neal Stephenson: Cryptonomicon
• Timothy Gowers, June Barrow-Green ja Imre Leader (toim.): The Princeton Companion to Mathematics
• Satoshi Nakomoto: Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System

Taloustiede, raha, politiikka ja hallinto:

• Adam Smith: Kansojen varallisuus
• Thomas Hobbes: Leviathan, eli, Kirkollisen ja valtiollisen yhteiskunnan aines, muoto ja valta (englanniksi)
• F. A. Hayek: Tie orjuuteen (engl. The Road to Serfdom)
• Niall Ferguson: Rahan nousu: Maailman rahoitushistoria
• Eric Beinhocker: The Origin of Wealth: The Radical Remaking of Economics and What it Means for Business and Society
• Thomas Piketty: Pääoma 2000-luvulla
• Bruce Bueno de Mesquita ja Alastair Smith: The Dictator’s Handbook: Why Bad Behavior Is Almost Always Good Politics
• James Davidson ja lordi William Rees-Mogg: The Sovereign Individual: Mastering the Transition to the Information Age
• Tim Wu: The Master Switch

Suomentajan huomautukset

[1] Lue lisää CAP-teoreemasta, ks. [Linkki 1], [Linkki 2]

Suomennos Dhruv Bansalin (Twitter) kirjoittamasta artikkelista “Why It’s Hard to ‘Get’ Bitcoin: The Blockchain Spectrum”. Artikkeli on julkaistu alun perin Unchained Capitalin blogissa 1.12.2017.

Bansal on kokenut teknologiayrittäjä. Hän perusti vuonna 2016 yhdessä Joseph Kellyn kryptovaroihin keskittyneen Unchained Capital -finanssipalveluyrityksen. Kuuntele Bansalin haastattelu.

Lue myös Bansalilta suomentamani Bitcoin-tähtitiede.

Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter).