Wilma paremmaksi—kaikille
käyttäjilleen
Janne Harju teki parannusehdotuksen Wilmaan, suomalaisen Starsoftin “oppilaitoksen hallinto-ohjelman www-liittymään”*. Hänen ehdottamansa parannukset ovat minusta perusteltuja. Matkalla parannusten toteutukseen olisi silti viisasta hankkia vielä lisää ymmärrystä koko käyttäjäkunnasta.
Harjun ehdotuksessa on paljon hyvää. Ns. visuaalinen hierarkian miettiminen on tärkeä osa käyttöliittymäsuunnittelua — siis asioiden järjestäminen visuaalisesti siten, että niiden keskinäiset suhteet on helpompi hahmottaa. Myös tärkeimmän tiedon priorisointi paremmin näkyville sujuvoittanee käyttöä.
Samalla käytettävyystyön tai käyttäjäkeskeisen suunnittelun** tekijöillä on asiaan hedelmällinen lisänäkökulma. Kun aletaan uudelleensuunnitella Wilman kaltaista palvelua, on houkuttavaa lähteä miettimään uudelleen juuri sitä, mikä itse nähdään hankalaksi. Tätä reittiä, erinäisten ehdotusten kautta, palvelun laatu toki voikin vähitellen parantua. (Huomatus: En ole itse Wilman käyttäjä.)
Kohti erilaisten käyttäjien palvelemista
Jossain vaiheessa on silti katsottava palvelua käyttävien ihmisten todellisuutta silmiin ja todettava, että itse ongelma huonossa käytettävyydessä ei välttämättä piile yksittäisissä ratkaisuissa. Kukin meistä yksilöistä vain hahmottaa todellisuutta eri tavoin, ja näkee eri ratkaisut toimivina:
- Palvelun toteuttaneella koodarilla oli asiaan yksi näkökulma. Hän ajatteli oleellisten asioiden olevan ne, jotka Wilmassa nyt on hyvin löydettävissä.
- Samoin Janne Harjulla on toinen hedelmällinen näkökulma asiaan — hän näkee, että visuaalisin keinoin palvelua saadaan selkeämmin hahmotettavaksi, ja omasta käyttäjänäkökulmastaan käsin hahmottelee käyttöliittymää myös todellisia käyttötilanteitaan paremmin palvelevaksi.
Kun itse piirtelee uutta ehdotusta, on ainakin minun käyttöliittymäsuunnittelijana ollut vaikeinta niellä se, että samoin kuin koodarin näkökulma, MYÖS MINUN näkökulmani on yhtälailla vain minun näkökulmani — subjektiivinen näkemys asiasta.
Viedäänpä käyttöliittymäehdotus vielä vanhempi X:n eteen. Annetaan hiiri käteen, ja pyydetään häntä vaikkapa katsastamaan Harjun mainitsemia, vanhassa versiossa piilossa olleita opettajan tuntimerkintöjä. Oman kokemukseni pohjalta voin luvata, että ongelmia ilmenee lisää.
Miten palvelujen kehittämisen pitäisi edetä?
Ja toisaalta, mikäs siinä, vaikka käytettävyysongelmia taas löytyisikin. Kysymys on vain siitä, montako kertaa palvelu halutaan koodata uudestaan. Ja toki toivoisin palvelun kehittyvän mielummin Janne Harjun prototyypin suuntaan, kuin käyttöliittymäsuunnittelun kehityksen pysähtyvän kokonaan. Tiesitkö, että (pitkälti hyvällä käyttäjäkokemuksella bisneksensä tekevällä) Netflixillä 90% tehdystä käyttöliittymäkoodista heitetään matkan varrella pois joka vuosi, kun parempi käyttöliittymämalli löytyy jatkuvasti uudestaan? Epäonnistumatta ei voi löytyä parasta vaihtoehtoa.
Epäonnistumisen tahtia — parhaan ratkaisun löytämistä yrityksen ja erehdyksen kautta — voi myös nopeuttaa. Käytettävyystestausta*** voi tehdä myös vähemmän toiminnallisilla prototyypeillä (vaikka paperilla!), joiden toteutus on nopeampaa kuin toimivan palvelun. Käytettävyystestaus on niitä harvoja keinoja nähdä oman subjektiivisuuden taakse — huomata, että toisen näkökulma palvelun käyttöön onkin varsin eri, kuin oma.
Jos halutaan edetä todella kevyesti, eteiskäyttäjätestaus (joka ei toki ole ihan laboratoriotestausta) tarjoaa tuloksia kaikkein vähimmällä vaivalla:
Eteiskäyttäjätestauksessa tartutaan seuraavaa käytävällä vastaantulevaa hihasta ja pyydetään/pakotetaan heitä käyttämään ohjelmaa, jonka koodin juuri kirjoitit. Jos teet tämän viiden henkilön kanssa, opit 95% siitä, mitä ohjelmakoodisi käytettävyysongelmista on opittavissa. — Joel Spolsky (suomennos omani)
Eteiskäyttäjätestaus on helppoa ja mukava tauko koodin vääntämisestä. Tekosyyt vähissä? Eikun hommiin!
Joka tapauksessa upea avaus Janne Harjulta. Näitä lisää — juuri tätä keskustelua itsekin peräänkuulutin keväällä.
* Mitä Wilmalla voi tehdä? (Starsoft)
** Käyttäjäkeskeinen suunnitteluprosessi, (ISO 9241–210, 2010, englanniksi).
*** Lisää käytettävyystestauksesta: Userpoint, Avania, Adage
