Open GLAM -liikkeen globaalia kokonaiskuvaa selvittämässä
Kuinka monet kulttuuriperinnön parissa toimivat instituutiot avaavat digitaalisia kokoelmiaan ilmaiseen uudelleenkäyttöön? Miten ne tekevät tämän ja missä kulttuuriperinnön avoin saatavuus (open access) on kaikkein yleisintä? Kaksitoista kuukautta sitten Andrea Wallace ja minä ryhdyimme etsimään vastauksia.
Lyhyeen julkaisusarjaan kuuluvassa ensimmäisessä julkaisussa kerron Open GLAM-selvityksen taustamotiiveista.
Yli vuosikymmenen ajan Open GLAM -liike (Galleries, Libraries, Archives ja Museums) on puolustanut muistiorganisaatioiden ylläpitämän kulttuuriperinnön avointa saatavuutta edistääkseen ideoiden vaihtoa ja ihmisten oikeutta tietoon.
Kasvava määrä museoita ja kirjastoja ympäri maailmaa, Uudesta-Seelannista Norjaan, on ottanut avosylin vastaan avoimen julkaisemisen. Millainen siis on globaali kokonaiskuva?
Aukko tietämyksessä
Vuoden 2018 alussa, huolimatta Open GLAM -aiheisen tutkimuskirjallisuuden runsaudesta, yksikään julkaisu ei tarjonnut ajankohtaista kuvaa avoimen saatavuuden linjauksista ja käytännöistä.
Simon Tannerin ynnä muiden käymän Twitter-keskustelun innoittamana, Andrea ja minä aloimme pohtimaan, miltä luettelo linjauksista ja käytännöistä näyttäisi. Meistä vaikutti itsestään selvältä, että jaettu aineisto, jossa voisi katsella, lisätä ja päivittää olennaisia tietoja aiheesta olisi arvokas tutkijoille, linjausten tekijöille ja kulttuuriperintöalan ammattilaisille.
Vaikutti siltä, että tiedon puutteen lisäksi ongelmana oli Open GLAM -liikkeen painottuminen suuriin eurooppalaisiin ja pohjoisamerikkalaisiin instituutioihin, jollaisia ovat Rijksmuseum, National Gallery of Art ja British Library jne. Epäoikeudenmukaisuudestaan huolimatta tämä havainto tarkoitti, että vaarana oli mielikuva avoimesta saatavuudesta jonakin ‘vain suurille länsimaisille museoille’ tarkoitettuna eikä pienille instituutioille aiheellisena tai niiden saavutettavissa olevana.
Motivoituneina Open GLAM -liikkeen todellisen, globaalin kokonaiskuvan selvittämisestä, Andrea ja minä päätimme ryhtyä laatimaan selvitystä.
Se alkoi taulukosta
Aluksi teimme yksinkertaisen Google Sheet -luettelon perustiedoista kuten instituution nimestä, valtiosta ja avoimesta lisenssistä jota instituutio käytti. Kollegoidemme kuten David Haskiyan ja Sarah Powellin avustuksella olimme pian luetteloineet noin 40 instituutiota.
‘Avoimuuden’ tarkasta merkityksestä ei ole aina konsensusta; se on usein itse kunkin määrittelemä ja melko läpinäkymätön termi. Selvityksen työmääritelmä ‘avoimelle’ noudattaa Open Knowledge Internationalin Open Definition -julkaisua ja siinä käytettyä joukkoa keskenään yhteensopivia lakitietoa tarjoavia palveluita. Se pitää myös https://rightsstatements.org-sivuston laatiman No Known Copyright -lausunnon alaisena julkaistua dataa ja Flickr Commonsin ‘ei tunnettuja tekijänoikeuslain mukaisia rajoituksia’ -lausuntoa asiaankuuluvina (vaikka selvityksen tekijät tiedostavat viimeisenä mainitun läpinäkymättömyyden).
“Avoimuus tarkoittaa, että kuka tahansa voi vapaasti päästä käsiksi, käyttää, muokata ja jakaa mihin tahansa tarkoitukseen.” Open Definition
Sellaiset lisenssit, joihin kuuluu rajoituksia ei-kaupalliseen käyttöön tai johdannaisten uudelleenkäyttöön, eivät ole sopivia sisällytettäviksi selvitykseen. (Tekijänoikeuksilla suojattu materiaali ei luonnollisesti kuulu selvityksen soveltamisalaan.)
Selvityksen soveltamisala
Selvityksen pääasiallinen painopiste on sellaisten public domain -teosten digitaalisissa kopioissa, joissa kaikki fyysistä esinettä koskevat tekijänoikeudet ovat vanhentuneet tai niitä ei ole koskaan ollutkaan. Selvitys kattaa esineet ja datan, jonka GLAM-organisaatiot saattavat avoimeksi omilla verkkosivuillaan ja ulkopuolisilla alustoilla kuten Wikimedia Commonsissa, Europeanassa, German Digital Libraryssa ja Githubissa.
Tammenterho → tammi
Selkeän rakenteen, selvityksen soveltamisalan ja Open Definitionin avustamina Andrea ja minä laajensimme tavoittavuuttamme globaaliin GLAM-yhteisöön, lähinnä Twitteritse (sen on todistettu olevan loistava joukkoistamisen väline).
Selvityksen saama positiivinen palaute kannusti meitä jatkamaan. Avulias työpanos Twitterissä, sähköpostein ja suoraan taulukkoon lisättyjen kommenttien muodossa ovat tarkoittaneet, että selvitys päivittyy jatkuvasti uusilla instituutioilla ja tiedoilla.
Olemme hyödyntäneet myös sellaisia verkkoresursseja ja yhteisöjä kuten Flickr Commonsia ja Coding Da Vincia. Kyselyjen tekeminen Europeanan datalle käyttäen sen ohjelmointirajapintoja (kiitos Jolan Wuyts) paljasti useita esimerkkejä avoimesta saatavuudesta pienemmällä muttei sen vähempää arvokkaalla tasolla.
Selvityksen prototyyppivaiheen jälkeen olemme kehittäneet sitä lisäämällä suorat linkit tietolähteisiin, ohjelmointirajapintoihin ja Githubin tietovarastoihin. Me luetteloimme Wikidata-kohteet jokaiselle instituutiolle aina kun ne ovat saatavilla.
Vuosi sen jälkeen kun aloitimme selvityksen, yli 550 instituutiota ympäri maailmaa on luetteloitu, käsittäen lukuisia maanosia, useita kieliä ja laajan skaalan instituutiotyyppejä. Open GLAM -liikkeen todellinen, globaali kokonaiskuva on alkamassa hahmottua.
Tutustu Open GLAM -selvitykseen
Haluatko lukea lisää?
Tässä on tämän lyhyen sarjan seuraava kertomus:
Jos sinulla on kysymys selvityksestä, ole hyvä ja kommentoi täällä tai ota yhteyttä Andreaan ja minuun Twitterissä.
Alun perin julkaistu osoitteessa https://medium.com 4. huhtikuuta 2019. Tätä julkaisua päivitettiin 30. toukokuuta 2019 jotta selkeytettäisiin selvityksen työmääritelmää avoimelle saatavuudelle. Tämän artikkelin on kääntänyt Paavo Jordman, ja se on lisensoitu CC BY 4.0 International -lisenssillä.
