Bitcoinin arvon mallintaminen niukkuuden avulla
PlanB:n klassikkoessee vuodelta 2019
Suomennos PlanB:n (Plan₿) kirjoittamasta artikkelista “Modeling Bitcoin’s Value with Scarcity”. Englanninkielinen artikkeli on julkaistu 22.3.2019. Uusimmat päivitetyt luvut ja laskelmat ovat saatavilla Twitteristä. Suomennoksen lopusta löytyy myös joitakin kommentteja muutoksiin ja lisälukemista ja -kuunneltavaa.
PlanB on nimetön kvantti, joka kirjoittaa päivittäin Bitcoin-aiheista asiaa Twitterissä ja parantelee jatkuvasti mallinnustyötään uusien markkinatapahtumien myötä. PlanB suhtautuu Bitcoinin tulevaisuuteen hyvin valoisasti. Alkuperäisen artikkelin julkaisemisen jälkeen PlanB on ehtinyt julkaista monenlaisia parannusehdotuksia, vastauksia kritiikkiin ja vieraillut useissa keskusteluohjelmissa (linkit lopussa).
Artikkelin on suomentanut Thomas Brand. Suomentaja kiittää RB:tä ja Jarkkoa kirjoitusvirheiden korjaamisesta ja parannusehdotuksista.
Johdanto
Satoshi Nakamoto julkaisi Bitcoin-artikkelinsa 31. lokakuuta 2008 [1], loi Bitcoinin Genesis- eli alkulohkon 3. tammikuuta 2009 ja julkaisi Bitcoinin koodin 8. tammikuuta 2009. Aloitetaan siis se matka, joka johti 70 miljardin dollarin nykyiseen bitcoin-markkinaan (BTC).
Bitcoin on maailman ensimmäinen niukka digitaalinen hyödyke. Bitcoin on yhtä niukkaa kuin hopea ja kulta. Bitcoinia voidaan siirtää internetin, radion, satelliitin ja muiden viestintäkanavien avulla.
“Tehdään ajatuskoe. Kuvittele perusmetalli, jota on yhtä niukalti kuin kultaa, mutta jolla on seuraavat ominaisuudet: tylsän harmaa väri, ei kovin hyvä sähkönjohtavuus, ei erityisen kestävää […] ei hyötyä missään käytännöllisessä tai koristeellisessa tarkoituksessa, ja sillä on yksi erityinen taianomainen ominaisuus: sitä voidaan siirtää viestintäkanavan välityksellä.”
- Satoshi Nakamoto [2]
Tällä digitaalisella niukkuudella on varmasti arvoa. Mutta kuinka paljon? Artikkelissan yritän määritellä niukkuuden käyttämällä varanto-virtasuhdetta ja käytän tätä samaista varanto-virtasuhdetta bitcoinin arvon mallintamiseksi.
Niukkuus ja varanto-virtasuhde
Sanakirjat määrittelevät niukkuuden yleensä “tilanteeksi, jossa jotain ei ole helppoa löytää tai saada” ja “jonkin puutteeksi”.
Nick Szabolla on hyödyllisempi määritelmä niukkuudelle: “väärentämättön kalleus” (engl. unforgeable costliness).
“Mitä yhteistä on antiikkiesineillä, ajalla ja kullalla? Ne ovat kalliita joko niiden alkuperäisistä kustannuksista tai historian epätodennäköisyydestä johtuen, ja tällaista kalleutta on vaikea väärentää. […] Väärentämättömän kalleuden toteuttamiseen tietokoneella liittyy joitakin haasteita. Jos tällaiset ongelmat kyetään ratkaisemaan, voimme luoda bittikullan [engl. bit gold].”
- Nick Szabo [3]“Jalometallit ja keräilyesineet ovat väärentämättömän niukkoja niiden luomisen kalleuden vuoksi. Aikoinaan tämä antoi rahalle arvon, arvon, joka oli suurelta osin riippumaton luotetuista kolmansista osapuolista. […] [mutta] et voi maksaa verkossa metallilla. Näin ollen olisi erittäin mukavaa, jos olisi protokolla, jonka avulla voitaisiin luoda väärentämättömän kalliita ja arvokkaita bittejä verkossa, joiden riippuvuus luotettavista kolmansista osapuolista on mahdollisimman vähäinen, ja sitten samoin turvallisesti varastoida, siirtää ja analysoida niitä mahdollisimman vähäisellä luottamuksella. Bittikulta.”
- Nick Szabo [4]
Bitcoin on väärentämättömän kallista ja arvokasta, koska uusien bitcoinien tuottaminen kuluttaa paljon sähköä. Uusien bitcoinien tuottamista ei voida helposti väärentää. Huomaathan, että bitcoin eroaa tässä suhteessa fiat-valuutoista ja vaihtoehtoisista kolikoista, joilla ei ole tarjontarajoitetta, työntodistetta (PoW), alhaista verkon laskentatehoa tai pientä joukkoa ihmisiä tai yrityksiä jotka voisivat tarvittaessa helposti vaikuttaa tarjontaan ja niin edelleen.
Saifedean käsittelee niukkuutta varanto-virtasuhteen (engl. stock-to-flow, SF) kautta. Hän selittää, miksi kulta ja bitcoin eroavat kuparin, sinkin, nikkelin ja messingin kaltaisista kulutushyödykkeistä siinä, että niiden varanto-virtasuhde on korkea.
Minkä tahansa kulutushyödykkeen kohdalla tuotannon kaksinkertaistuminen tekisi olemassa olevista varannoista mitättömiä uuden tuotannon rinnalla, romahduttaisi hinnan sekä aiheuttaisi taloudellista vahinkoa hyödykkeen omistajille. Kullan kohdalla tuotannon kaksinkertaistumisen aiheuttava hintapiikki olisi merkityksetön sen nostaessa kultavarantojen vuotuisen kasvun 1,5 %:sta 3 %:iin. […]
Kultavarantojen hitaana pysyvä kasvu on juuri se perustavanlaatuinen syy, miksi kulta on säilyttänyt roolinsa rahana kautta ihmiskunnan historian. […]
Kullan korkea varanto-virtasuhde tekee siitä hyödykkeen, jolla on matalin tarjonnan hintajousto […]
Varanto-virtasuhteen valossa bitcoinin olemassa oleva varanto vuonna 2017 oli 25-kertaa suurempi kuin uusien louhittujen kolikoiden määrä. Tämä on edelleen alle puolet kullan varanto-virtasuhteesta, mutta suunnilleen vuonna 2022 bitcoinin varanto-virtasuhde tulee ylittämään kullan vastaavan suhdeluvun. […]
- Saifedean Ammous [5]
Näin ollen varanto-virtasuhteen mukaisella suhdeluvulla voidaan mitata niukkuutta seuraavasti:
VV = varanto / virta(us) -suhde = varanto / kasvu
Varanto koostuu nykyisistä varastoista tai varannoista. Virta(us) on vuosituotanto. Varanto-virtasuhteen sijaan ihmiset käyttävät myös tarjonnan kasvunopeutta (virta / varanto). Huomaa, että
varanto-virtasuhde = 1 / tarjonnan kasvunopeus.
Katsotaanpa joitakin varanto-virtanumeroita (Kuvio 1).
Kullalla on korkein VV 62, joten nykyisen kultavarannon saavuttaminen vie 62 vuotta tuottaa. Hopea on toisena VV:lla 22. Näin korkea VV-lukema tekee näistä metalleista rahahyödykkeitä.
Palladiumin, platinan ja kaikkien muiden hyödykkeiden VV on tuskin suurempia kuin 1. Tarkasteltavien hyödykkeiden varanto on yleensä yhtä suuri tai pienempi kuin vuosituotanto, mikä tekee tuotannosta erittäin tärkeän tekijän. Hyödykkeiden on lähes mahdotonta saavuttaa korkeampaa varanto-virtalukua, koska heti kun joku ryhtyy hamstraamaan niitä varastoon, hinta nousee, tuotanto kasvaa ja hinta laskee jälleen. Tästä ansasta on erittäin vaikea paeta.
Bitcoinilla on tällä hetkellä noin 17,5 miljoonan kanta ja tarjonta on 0,7 miljoonaa per vuosi = varanto-virtaluku 25. Tämä asettaa bitcoinit hopean ja kullan tavoin rahahyödykkeiden luokkaan. Bitcoinin markkina-arvo nykyhinnoin on noin 70 miljardia dollaria.
Bitcoinin tarjonta on kiinteä. Jokainen uusi lohko luo uusia bitcoineja. Lohkoja luodaan keskimäärin 10 minuutin välein, kun louhija löytää tiivistearvon, joka täyttää kelvollisen lohkon edellyttämän proof-of-workin eli työntodisteen. Kunkin lohkon ensimmäinen tapahtuma, nimeltään coinbase eli kolikkopohja, sisältää lohkon löytäneelle louhijalle maksettavan lohkopalkkion. Lohkopalkkio koostuu maksuista, jotka ihmiset maksavat kyseisessä lohkossa suoritetuista siirtotapahtumista, ja vastikään luoduista kolikoista (nimeltään subsidy eli tuotantopalkkio). Tuotantopalkkio oli alussa 50 bitcoinia ja se puolitetaan 210 000 lohkon välein (noin neljä vuotta). “Puoliintumiset” ovat näin ollen erittäin tärkeitä bitcoinien rahan tarjonnan ja varantovirran kannalta. Puoliintumisten vuoksi bitcoinien tarjonnan kasvuvauhti (Bitcoinin tapauksessa tätä kutsutaan yleensä “rahainflaatioksi”) on asteittainen eikä tasainen (Kuvio 2).
Varanto-virtasuhde ja arvo
Tämän tutkimuksen hypoteesina on, että niukkuus, varantovirralla mitattuna, johtaa suoraan arvoon. Yllä olevasta taulukosta voi nähdä, että markkina-arvot ovat yleensä sitä korkeammat mitä korkeampi varanto-virtasuhde on. Seuraavassa vaiheessa kerätään tietoja ja muodostetaan tilastollinen malli.
Data
Olen laskenut bitcoinin kuukausittaisen varantovirran ja arvon joulukuusta 2009 helmikuuhun 2019 (yhteensä 111 datapistettä). Lohkojen lukumäärä voidaan selvittää suoraan Bitcoin-lohkoketjusta Pythonilla/RPC:llä/Bitcoindilla. Lohkojen todellinen lukumäärä eroaa melkoisesti teoreettisesta lukumäärästä, koska lohkoja ei tuoteta täsmälleen 10 minuutin välein (esimerkiksi ensimmäisenä vuonna 2009 lohkoja oli huomattavasti vähemmän). Lohkojen lukumäärä kuukautta kohden ja tunnetun lohkojen tuotantopalkkion avulla voidaan laskea virta ja varannot. Jätin laskennassa huomioitta miljoona ensimmäistä kolikkoa (seitsemän kuukautta) vastaamaan kadonneita kolikoita. Niiden määrän tarkempi selvittäminen on tulevaisuuden jatkotutkimusaihe.
Bitcoinin hintatietoja on saatavilla eri lähteistä, mutta alkavat heinäkuusta 2010. Lisäsin ensimmäiset tunnetut bitcoinin hinnat (1 dollari 1309 BTC:stä lokakuussa 2009, ensimmäinen 0,003 dollarin hintatarjous BitcoinMarketissa maaliskuussa 2010 ja kaksi pizzaa hinnaltaan 41 dollaria 10 000 BTC toukokuussa 2010) ja interpoloin. Tarkempi data-arkeologia on tulevaisuuden jatkotukimusaihe.
Meillä on jo datapisteitä kullalle (VV 62, markkina-arvo 8,5 biljoonaa dollaria) ja hopealle (VV 22, markkina-arvo 308 miljardia dollaria), joita käytän vertailuarvoina.
Malli
Ensimmäinen varanto-virtasuhteen sirontakaavio vs. markkina-arvo osoittaa, että on parempi käyttää logaritmisia arvoja tai akseleita markkina-arvolle, koska se kattaa kahdeksaan suuruusluokkaa (alkaen 10 000 dollarista 100 miljardiin dollariin). Logaritmisten arvojen tai akselien käyttäminen varanto-virtasuhteelle paljastaa lisäksi hienon lineaarisen suhteen ln(VV) ja ln(markkina-arvo) välillä. Huomaa, että käytän luonnollista logaritmia (ln kantaluvulla 10), joka tuottaa samanlaisia tuloksia.
PlanB julkaisi heinäkuussa uudet versiot kuvioista 1 ja 3. (Lisätietoja lopussa)
Lineaarisen regression sovittaminen dataan vahvistaa sen, mikä voidaan havaita suoraan: VV:n ja markkina-arvon välillä on tilastollisesti merkittävä suhde (95% R2, F-arvo 2,3E-17, p-arvo 2,3E-17). Todennäköisyys sille, että varantovirran ja markkina-arvon välinen suhde johtuu sattumasta, on lähellä nollaa. Tietysti muut tekijät vaikuttavat hintaan (sääntely, hakkeroinnit ja muut uutiset), jonka vuoksi R2 ei ole 100 prosenttia (ja kaikki pisteet eivät ole suoraan mustalla janalla). Hallitseva ajuri näyttää kuitenkin olevan niukkuus / varanto-virtasuhde.
Mielenkiintoisinta on se, että kulta ja hopea, jotka ovat täysin erilaisia markkinoita, ovat varanto-virtasuhteen osalta bitcoin-malliarvojen mukaisia. Tämä parantaa luottamusta malliin. Huomaa, että joulukuussa 2017 nousumarkkinan huipulla bitcoinin varanto-virtasuhde oli 22 ja bitcoinin markkina-arvo oli 230 miljardia dollaria eli hyvin lähellä hopeaa.
Koska puoliintumisilla on niin suuri vaikutus varanto-virtasuhteen kehitykseen, värjäsin kuviota seuraavan puoliintumisen kuvaamiseksi. Tummansininen on puoliintumiskuukausi ja punainen on juuri puoliintumisen jälkeinen kuukausi. Seuraava puoliintuminen tapahtuu toukokuussa 2020. Nykyinen 25 varanto-virtasuhde kaksinkertaistuu 50:een, hyvin lähelle kultaa (VV 62).
Bitcoinin ennustettu markkina-arvo toukokuun 2020 puoliintumisen jälkeen on yksi biljoona, mikä tarkoittaa, että yhden bitcoinin hinta on 55 000 dollaria. Aika mahtavaa. Luulen, että aika näyttää. Tiedämme asiasta todennäköisesti vuosi, kaksi puoliintumisen jälkeen, vuonna 2020 tai 2021. Tämän hypoteesin ja mallin loistava otantatutkimus.
Ihmiset kysyvät minulta, mistä kaikki 1 biljoonan dollarin bitcoin-markkinan arvoon tarvittavat rahat olisivat peräisin? Vastaukseni: hopea, kulta, maat, joilla on negatiivinen korkotaso (Eurooppa, Japani, pian Yhdysvallat), rosvovaltiot (Venezuela, Kiina, Iran, Turkki jne.), miljonäärit ja miljardöörit, jotka haluavat suojautua keskuspankkien velkakirjojen osto-ohjelmilta eli määrälliseltä keventämiseltä (engl. quantitative easing, QE) ja viimeisen kymmenen vuotta parhaiten menestyneen omaisuusluokan löytäneet instituutionaaliset sijoittajat.
Voimme mallintaa bitcoinin hinnan myös suoraan varantovirrasta. Kaavassa on tietysti eri parametrit, mutta tulos on sama, 95% R2 ja ennuste on 55 000 dollaria VV 50 toukokuun 2020 puoliintumisen jälkeen.
Piirsin bitcoin-mallin hinnan varanto-virtasuhteeseen perustuen (musta) ja todellisen bitcoinin hinnan ajan kuluessa lohkojen lukumääränä väripeittona.
Huomaa yhteensopivuuden aste, etenkin lähes välitön hinnanmuutos marraskuun 2012 puoliintumisen jälkeen. Muutos kesäkuun 2016 puoliintumisen jälkeen oli paljon hitaampaa, mikä johtui mahdollisesti Ethereumin aiheuttamasta kilpailusta ja DAO:n hakkeroinnista. Lisäksi lohkoja oli vähemmän kuukautta kohden (sininen) ensimmäisen vuoden 2009 aikana ja alaspäin tapahtuneet vaikeudensäädöt vuoden 2011 loppupuolelle, vuoden 2015 puolivälissä ja vuoden 2018 loppupuolella. GPU-louhijoiden käyttöönotto vuosina 2010–2011 ja ASIC-louhijoiden käyttöönotto vuonna 2013 johtivat suurempaan lohkomäärään kuukautta kohden (punainen)
Potenssilait ja fraktaalit
Erittäin mielenkiintoista on myös se, että on olemassa viitteitä potenssilaeista.
Lineaarinen regressiofunktio:
ln(markkina-arvo) = 3,3 * ln(VV)+14,6
… voidaan kirjoittaa potenssilakifunktiona:
markkina-arvo = exp(14,6) * VV^3,3
Todennäköisyys potenssilaille, jonka R2 on 95% kattaen kahdeksan suuruusluokkaa, lisää luottamusta siihen, että bitcoinin arvon päätekijä voidaan tavoittaa varanto-virtasuhteen avulla oikealla tavalla.
Potenssilaki on suhde, jossa yhden suureen suhteellinen muutos aiheuttaa verrannollisen suhteellisen muutoksen toisessa suureessa, riippumatta näiden suureiden alkuperäisestä arvosta. [6] Jokaisen puoliintumisen yhteydessä bitcoinin varanto-virtaluku kaksinkertaistuu ja markkina-arvo nousee 10x, joka on vakiokerroin. Toisin sanoen VV2x = Hinta10x.
Potenssilait ovat mielenkiintoisia, koska ne paljastavat taustalla olevan säännöllisyyden näennäisesti satunnaisten monimutkaisten järjestelmien ominaisuuksissa. Katso liitteistä joitakin kuuluisia esimerkkejä potenssilaeista. Monimutkaisissa järjestelmissä on yleensä ominaisuuksia, joissa muutokset eri asteikoilla olevien ilmiöiden välillä ovat riippumattomia tarkastelluista asteikoista. Tämä itsesimilaarisuuden ominaisuus piilee potenssilakien alla. Näemme tämän myös Bitcoinissa: 2011, 2014 ja 20018 romahdukset näyttävät hyvin samanlaisilta (kaikissa -80 % romahduksia), mutta täysin eri asteikoilla (10 dollaria, 1000 dollaria, 10 000 dollaria). Jos et käytä logaritmisia asteikkoa, et näe tätä. Skaalainvarianssi ja itsesimilaarisuus ovat yhteydessä fraktaaleihin. Itse asiassa yllä olevassa potenssilakifunktiossa oleva parametri 3,3 on ‘fraktaaliulottuvuus’. Lisätietoja fraktaaleista, katso kuuluisa rantaviivaparadoksi. [7]
Johtopäätökset
Bitcoin on maailman ensimmäinen niukka digitaalinen hyödyke. Se on yhtä niukkaa kuin hopea ja kulta ja sitä voidaan siirtää internetiä, radiota, satelliittia ja niin edelleen hyväksikäyttäen.
Tällä digitaalisella niukkuudella on varmasti arvoa. Mutta kuinka paljon? Artikkelissan yritän määritellä niukkuuden käyttämällä varanto-virtasuhdetta ja käytän tätä samaista varanto-virtasuhdetta bitcoinin arvon mallintamiseksi.
Varanto-virtasuhteen ja markkina-arvon välillä on tilastollisesti merkitsevä suhde. Todennäköisyys sille, että varanto-virtasuhteen ja markkina-arvon välinen suhde johtuisi sattumasta, on lähes olematon.
Asiat, jotka lisäävät luottamustani malliin:
- Kulta ja hopea, jotka ovat täysin erilaisia markkinoita, ovat linjassa bitcoin-mallin varanto-virta-arvojen kanssa.
- Potenssilakisuhteista on olemassa viitteitä.
Malli ennustaa bitcoinin markkina-arvon olevan 1 biljoonaa dollaria seuraavan puoliintumisen jälkeen toukokuussa 2020. Tällöin bitcoinin hinta on 55 000 dollaria.
Viitteet
[1] https://bitcoin.org/bitcoin.pdf — Satoshi Nakamoto, 2008
[2] https://bitcointalk.org/index.php?topic=583.msg11405#msg11405 — Satoshi Nakamoto, 2010
[3] https://unenumerated.blogspot.com/2005/10/antiques-time-gold-and-bit-gold.html — Nick Szabo, 2008
[4] https://unenumerated.blogspot.com/2005/12/bit-gold.html— Nick Szabo, 2008
[5] Bitcoin-standardi: Kohti avointa rahajärjestelmää — Saifedean Ammous, 2018 (suomennos 2019)
[6] https://necsi.edu/power-law; ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Zipfin_laki tai https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/mooren-laki-on-monille-tuttu-mutta-mika-ihme-on-zipfin-laki/ (suom. huom.)
[7] http://fractalfoundation.org/OFC/OFC-10-4.html; ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Rantaviivaparadoksi (suom. huom.)
Liitteet — Esimerkkejä potenssilaista
Kepler (planeetat)
Keplerin 3. laki: “Planeettojen kiertoaikojen neliöt suhtautuvat toisiinsa kuten niiden ratojen isoakselien puolikkaiden kuutiot.
Richter (maanjäristykset)
Kääntäjän huomautuksia *
1. Hopean varanto-virtasuhteen korjaaminen ja uusi varanto-virtakuvaaja
Julkaistuaan nyt kuuluisaksi nousseen artikkelinsa maaliskuussa 2019 PlanB omien sanojensa mukaan tuli siihen lopputulokseen, että hänen käyttämänsä data ei ollut luotettavaa. PlanB päätti luoda uuden varanto-virtasuhde- ja markkina-arvotaulukon Silver Instituten datan avulla.
PlanB julkaisi lisäksi parannuksilla varustetun uuden varanto-virtasuhdekuvion, johon hän oli lisännyt mukaan timantit, hopean, palladiumin ja platinan.
Raaka-aineet asettuvat suoralle janalle. Kulta on säilyttänyt varanto-virtasuhteensa vuosituhansien kuluessa, hopean VV-suhde on pudonnut 22:sta kolmeen (sen laatu rahahyödykkeenä on heikentynyt entisestään), kun taas bitcoin on nuori ja etsii kasvavaa asemaansa omalla suoralla janallaan suhteessa hyödykemalliin niin, että molemmat janat risteävät pisteessä VV100 ja bitcoinin markkina-arvo on tällöin 20 biljoonaa dollaria [8].
2. Vuoden 2012 varanto-virtamalli toimii
PlanB käytti alkuperäisessä mallissaan 111 datapistettä (kuukausittaiset hinnat vuosina 2009–2018). Hän kalibroi mallin uudelleen neljän hinnan suhteen ottaen huomioon vain vuosittaiset arviot lokakuulta vuosina 2009–2012.
Nämä neljä datapistettä ovat ennen puoliintumista. Tuloksena saadaan seuraava kuvaaja:
Tässä yksinkertaistetussa mallissa on hyödynnetty pisteitä vuosilta 2013 vuoteen 2018, joiden R2 on 99,5%. Lisätestien avulla PlanB on vahvistanut, että lähtöpisteitä, otannan kestoa ja vastaavaa frekvenssiä tulokset ovat olennaisilta osiltaan samat. [9]
3. Muiden kommentaarit PlanB:n mallista
PlanB on korostanut monissa tviiteissään sitä, että varanto-virtasuhteeseen ja bitcoinin lohkopalkkion puoliintumisiin perustuva malli on luonteeltaan heuristinen, vaikka se on tähän mennessä pitänyt hämmästyttävän tarkasti paikkansa.
PlanB on kuitenkin huomauttanut, että vahva potenssilainomainen suhde bitcoinin niukkuuden ja markkina-arvon välillä saattaa olla kausaalinen, toisin sanoen niukkuus on hinnan ja lopulta markkina-arvon tärkeimpiä — jollei jopa tärkein — selittäviä tekijöitä.
PlanB:n artikkeli on merkittävä merkkipaalu on-chain -lohkoketjuanalytiikassa ja se on myös monille Bitcoin-skenen ihmisille tärkeä. [10] InTheLoop pyrki toisintamaan PlanB:n tutkimuksen. [11] Mitä InTheLoop osoitti? PlanB:n tulokset näyttävät pitävän paikkansa: niukkuus saattaa toimia bitcoinin hinta-ajurina.
PlanB:n mallia on kritisoitu useista eri näkökulmista.
Julio Baros on tarkastellut PlanB:n tutkimusta probabilistisesta näkökulmasta. Hänen mukaansa malliin sisältyy epävarmuuksia, jonka vuoksi sillä ei voida tehdä tarkkoja ennusteita. [12]
BurgerCrypton arvion mukaan PlanB:n tutkimus on liian yksinkertaistava ja hänen mukaansa mallia on parannettava. [13, 14] BurgerCrypton mukaan varanto-virtasuhteen käyttäminen selittävänä muuttujana on “todella kiva ja sen pitäisi kannustaa jatkotutkimukseen. […] Valitettavasti tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jokainen [varanto-virtasuhteen] varaan rakennettu malli johtaa tilastollisesti päteviin tai merkityksellisiin tuloksiin.” [14]
Nickin mukaan varanto-virtasuhteella (PlanB:n hypoteesi) ei ole merkitystä bitcoinin hinnankehityksessä. [15] Joidenkin mukaan mallissa asioita tulkitaan nurinkurisesti ja PlanB:n kehittelemä malli on pöhinää. [16] [17]
Bitcoin-piireissä varanto-virtamalliin suhtaudutaan kahtalaisesti. Toisaalta on niitä, jotka pitävät PlanB:n tutkimusta merkittävänä ja olennaisena. Tähän leiriin kuuluvat myös ne, joiden mukaan VV-suhteen tai jonkun arvon laskenta itsessään on mielekästä, mutta näiden tahojen mukaan PlanB:n mallia pitää joko parannella tai se pitää korvata jollain toisella.
Toisten mukaan PlanB:n lähestymistapa on itsessään virheellinen tai antaa väärän kuvan bitcoinin arvosta. Tähän leiriin kuuluvat myös ne ihmiset, joiden mukaan hirttäytyminen johonkin tiettyyn hintatavoitteeseen ei ole mielekästä ja siksi tällaiset mallinnusyritykset voivat synnyttää vääriä (yli-/alioptimistisia) mielikuvia. [18]
PlanB on lisäksi vieraillut lukuisissa keskusteluohjelmissa esittelemässä tutkimustaan:
→ Lue Brett Colbertin muistiinpanot Stephan Liveran podcastista.
Seuraa bitcoinin varanto-virtasuhteen kehitystä lähes reaaliajassa:
Suomentajan kommenttien lähteet
[8] https://twitter.com/100trillionUSD/status/1153054908414906368
[9] https://twitter.com/100trillionUSD/status/1148255654051794944
[10] https://bitcointalk.org/index.php?topic=5191012.0; ks. https://twitter.com/BayernLB/status/1178973200631418880; https://medium.com/@fromagefraitbitcoin/btc-adress-172fjg3xcbfed3ikenr6yrrdnnzhzqscfs-c9cfa4d71035
[12] https://e-string.com/articles/bitcoin-stock-to-flow-uncertainty/
[13] https://www.burgercrypto.com/blog/challenging-plan-b-a-review-of-modelling-bitcoin-s-value-with-scarcity; ks. https://twitter.com/BurgerCryptoAM/status/1152195127772925952; https://twitter.com/BurgerCryptoAM/status/1169935461554511873
[14] https://medium.com/burgercrypto-com/building-a-bitcoin-dataset-b2f526d667ce; https://medium.com/altcoin-magazine/bitcoin-a-safe-haven-asset-67112d03ab04; ks. https://www.reddit.com/r/Bitcoin/comments/ckm162/challenging_plan_b_a_review_of_modelling_bitcoins/; ks.
[15] https://medium.com/@phraudsta/falsifying-stock-to-flow-as-a-model-of-bitcoin-value-b2d9e61f68af
[16] https://www.newsbtc.com/2019/11/06/bitcoin-stock-to-flow-model-is-massively-overhyped-analyst/
[17] https://www.reddit.com/r/Bitcoin/comments/cjmec2/stock_to_flow_is_pseudoscience/
[18] https://twitter.com/100trillionUSD/status/1189221307235405825?s=03
* Carlo Clericin italiankieliseen käännökseen “Il concetto di scarsità nella determinazione del valore di Bitcoin” pohjautuen.
Olen pyrkinyt tekemään suomennoksesta mahdollisimman luettavan, mutta haluan olla toki uskollinen kirjoittajan alkuperäisille ajatuksille. Silloin tällöin on parempi keskittyä yksittäisten sanojen sijaan kokonaisuuksiin, jonka vuoksi käännökseni eivät aina vastaa sanasta sanaan alkuperäistä kirjoitusta. Olen muun muassa kääntänyt kuviot suomeksi, lisännyt selitystekstit kuvioihin, parantanut alkuperäisen artikkelin rivitystä ja lisännyt loppuun suomentajan kommentit.
Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter).
